Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 10.03.2010 03:46
On itselle surullista, ellei halustaan huolimatta voi autta ystäväänsä. Tällaisessa tilanteessa tuntee kyllä syvästi oman avuttomuutensa. Ystävän taustalla saattaa olla masennus, jopa hyvin syvä sellainen. Ellei ystäväsi ole ilmaissut mitenkään haluaan palata takaisin seurakuntaansa tai tavata ns. "maailmallisia" ystäviään tai yleensä ketään, on syytä vakavaan huoleen, kuten Rippeli toi esille. Vakavassa masennuksessa suicidin vaara on aina olemassa ja henkilö on vaaraksi itselleen. Tähän viranomaiset suhtautuvat pääsääntöisesti hyvin vakavasti.
Tällaisessa tilanteessa ystävään vastusteluistaan huolimatta ei saa katkaista yhteyttä ja jos yhteys katkeaa tai muutoinkin tilanteen niin vaatiesa, on syytä puuttua hänen elämäntilanteeseensa vaikkapa ottamalla yhteyttä hätäkeskuskseen ja kertoa omat havaintonsa, tuntemuksensa ja pelkonsa päivystäjälle, jolloin tämä voi toimittaa paikalle apua. Usein ensin lähtetään ambulanssi ja sen jälkeen poliisi ja henkilö toimitetaan tahtonsa vastaisesti lääkärin tarkastukseen, ellei vapaaehtoisesti suostu ja ammattihenkilöstö katsoo tilanteen tätä vaativan. Joissakin terveyskeskuksissa on ollut tapana laittaa lääkäri suoraan ambulanssin kyytiin, jolloin hän voi diagnosoida tilanten suoraan paikan päällä.
On tiedossa tilanteita, joissa potilas sulkeutuu asuntoonsa päästämättä ketään sisälle. Tällöin poliisi yhdessä isännöitsijän tai muun taloyhtiön tai asunnon avaimen omaavan kanssa poliisin luvalla avaa oven. Nykyisin ainakin kerrostalojen eteiskäytävässä tulee olla esillä tiedot henkilöistä, jotka hätätapauksissa saavat minkä tahansa oven auki.
Aina tämäkään ei auta, mutta itse on kuitenkin tehnyt sen, mitä kohtuudella voi odottaa. Uskonnollisiin traumoihin sisältyy monasti syvä ahdistus, mikä vaatii sairaalahoitoa. Ammatti-ihmiset osaavat yleensä tilanteen arvioida, joskaan ei välttämättä. Ratkaisun tekee lääkäri, palauttaako kotiin vai antaako lähetteen jatkohoitoon.
Mikäli katsot ystäväsi tilanteen edellyttävän lääkärin tarkastusta, älä epäile yhteyden ottoa hätäkeskukseen. Ellei tilanne ole aivan akuutti, voit keskustella mm. terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa asiasta ja ilmaista heille huolesi.
On itselle surullista, ellei halustaan huolimatta voi autta ystäväänsä. Tällaisessa tilanteessa tuntee kyllä syvästi oman avuttomuutensa. Ystävän taustalla saattaa olla masennus, jopa hyvin syvä sellainen. Ellei ystäväsi ole ilmaissut mitenkään haluaan palata takaisin seurakuntaansa tai tavata ns. "maailmallisia" ystäviään tai yleensä ketään, on syytä vakavaan huoleen, kuten Rippeli toi esille. Vakavassa masennuksessa suicidin vaara on aina olemassa ja henkilö on vaaraksi itselleen. Tähän viranomaiset suhtautuvat pääsääntöisesti hyvin vakavasti.
Tällaisessa tilanteessa ystävään vastusteluistaan huolimatta ei saa katkaista yhteyttä ja jos yhteys katkeaa tai muutoinkin tilanteen niin vaatiesa, on syytä puuttua hänen elämäntilanteeseensa vaikkapa ottamalla yhteyttä hätäkeskuskseen ja kertoa omat havaintonsa, tuntemuksensa ja pelkonsa päivystäjälle, jolloin tämä voi toimittaa paikalle apua. Usein ensin lähtetään ambulanssi ja sen jälkeen poliisi ja henkilö toimitetaan tahtonsa vastaisesti lääkärin tarkastukseen, ellei vapaaehtoisesti suostu ja ammattihenkilöstö katsoo tilanteen tätä vaativan. Joissakin terveyskeskuksissa on ollut tapana laittaa lääkäri suoraan ambulanssin kyytiin, jolloin hän voi diagnosoida tilanten suoraan paikan päällä.
On tiedossa tilanteita, joissa potilas sulkeutuu asuntoonsa päästämättä ketään sisälle. Tällöin poliisi yhdessä isännöitsijän tai muun taloyhtiön tai asunnon avaimen omaavan kanssa poliisin luvalla avaa oven. Nykyisin ainakin kerrostalojen eteiskäytävässä tulee olla esillä tiedot henkilöistä, jotka hätätapauksissa saavat minkä tahansa oven auki.
Aina tämäkään ei auta, mutta itse on kuitenkin tehnyt sen, mitä kohtuudella voi odottaa. Uskonnollisiin traumoihin sisältyy monasti syvä ahdistus, mikä vaatii sairaalahoitoa. Ammatti-ihmiset osaavat yleensä tilanteen arvioida, joskaan ei välttämättä. Ratkaisun tekee lääkäri, palauttaako kotiin vai antaako lähetteen jatkohoitoon.
Mikäli katsot ystäväsi tilanteen edellyttävän lääkärin tarkastusta, älä epäile yhteyden ottoa hätäkeskukseen. Ellei tilanne ole aivan akuutti, voit keskustella mm. terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa asiasta ja ilmaista heille huolesi.