Olen huolissani erotetusta ystävästä

[Vieras]

Hei

En tiedä onko oikea paikka kysyä mutta olen huolissani yhdestä ystävästäni
joka on jokin aika sitten erotettu jehovantodistajista.
Olen tunetenut hänet 6 vuotiaasta asti ja olemme pitäneet aina yhtä.
Itse en ole jehovantodistaja.Mutta joksus käynyt kokouksissa ja konventissa.
Aika harvoin.Nyt tämä ystävä joka erotettiin haluaa olla vain yksin ja rauhassa tietysti annan
hänelle aikaa ja tilaa ja rauhaa mutta hän ei halua tavata ketään ystävistään ja ei halua
että hänelle kirjoitetaan ja otetaan mitään yhteyttä.
Sellaisen viestin hänelle laitoin että sinulla on vielä ystäviä tallella jotka sinua ei ole jättäneet
ja unohtaneet.Tuli vain vastaus älä kirjoita.Onko tämä ihan normaalia tässä tilanteessa
kun ihminen on erotettu että hän ei halua olla kehenkään yhteydessä myös meihin maallisiin ystäviin?
Vai onko sellainen vaihe menossa että hän kuvittelee ettei voi olla kehenkään yhteydessä?muihinkin
kun Jehovantodistajiin?Mitä voin tehdä tässä vaiheessa ja kuinka häntä voi auttaa vai annanko olla
hänen yksin kun hän haluaa?Olen ihan UU moilanen kun en tie miten osaisin auttaa..
Tien että hänellä on paha olla tällä hetkellä sen näkee kirjoituksista.
En todellakaan ole tyrkyttämässä häntä sinne takaisin... Haluan vain auttaa parasta ystävää jota
on ikävä

[RaM]

Aika omituinen tilanne. Tuo ystäväsi tarvitsee kuitenkin sinua enemmän kuin ennen, joten pysy ystävänä. Älä tunge väkisin syliin, mutta näytä että olet rinnalla.

[rippeli]

Jos ystäväsi haluaa pyrkiä takaisin lahkoon, hän voi ajatella että on parempi jos hän pysyttelee erossa maailmallisista ystävistäsi. Niin minäkin tein kun päätin teininä parantaa tapani lahkolaisena. Silloin välttelin varsinkin ystäviä jotka olivat käyneet lapsena kokouksissa mutta jääneet sitten pois. Minusta tuntui että he olivat pahimpia kompastuskiviä hengellisissä pyrkimyksissäni.
Jos ystäväsi ajattelee näin, niin aika korjaa välinne. Jos hän taas on niin masentunut että karttaa kaikkia ihmisiä, niin kannattaa olla huolissaan. Auttaminen on tietysti vaikeaa jos ystäväsi ei halua pitää yhteyttä. Ehkäpä paras mitä voi tehdä on se, minkä olet tehnytkin. Olet kertonut olevasi hänen ystävänsä ja valmis auttamaan.

[Jaakko Ahvenainen]

On itselle surullista, ellei halustaan huolimatta voi autta ystäväänsä. Tällaisessa tilanteessa tuntee kyllä syvästi oman avuttomuutensa. Ystävän taustalla saattaa olla masennus, jopa hyvin syvä sellainen. Ellei ystäväsi ole ilmaissut mitenkään haluaan palata takaisin seurakuntaansa tai tavata ns. "maailmallisia" ystäviään tai yleensä ketään, on syytä vakavaan huoleen, kuten Rippeli toi esille. Vakavassa masennuksessa suicidin vaara on aina olemassa ja henkilö on vaaraksi itselleen. Tähän viranomaiset suhtautuvat pääsääntöisesti hyvin vakavasti.

Tällaisessa tilanteessa ystävään vastusteluistaan huolimatta ei saa katkaista yhteyttä ja jos yhteys katkeaa tai muutoinkin tilanteen niin vaatiesa, on syytä puuttua hänen elämäntilanteeseensa vaikkapa ottamalla yhteyttä hätäkeskuskseen ja kertoa omat havaintonsa, tuntemuksensa ja pelkonsa päivystäjälle, jolloin tämä voi toimittaa paikalle apua. Usein ensin lähtetään ambulanssi ja sen jälkeen poliisi ja henkilö toimitetaan tahtonsa vastaisesti lääkärin tarkastukseen, ellei vapaaehtoisesti suostu ja ammattihenkilöstö katsoo tilanteen tätä vaativan. Joissakin terveyskeskuksissa on ollut tapana laittaa lääkäri suoraan ambulanssin kyytiin, jolloin hän voi diagnosoida tilanten suoraan paikan päällä.

On tiedossa tilanteita, joissa potilas sulkeutuu asuntoonsa päästämättä ketään sisälle. Tällöin poliisi yhdessä isännöitsijän tai muun taloyhtiön tai asunnon avaimen omaavan kanssa poliisin luvalla avaa oven. Nykyisin ainakin kerrostalojen eteiskäytävässä tulee olla esillä tiedot henkilöistä, jotka hätätapauksissa saavat minkä tahansa oven auki.

Aina tämäkään ei auta, mutta itse on kuitenkin tehnyt sen, mitä kohtuudella voi odottaa. Uskonnollisiin traumoihin sisältyy monasti syvä ahdistus, mikä vaatii sairaalahoitoa. Ammatti-ihmiset osaavat yleensä tilanteen arvioida, joskaan ei välttämättä. Ratkaisun tekee lääkäri, palauttaako kotiin vai antaako lähetteen jatkohoitoon.

Mikäli katsot ystäväsi tilanteen edellyttävän lääkärin tarkastusta, älä epäile yhteyden ottoa hätäkeskukseen. Ellei tilanne ole aivan akuutti, voit keskustella mm. terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa asiasta ja ilmaista heille huolesi.

[Vieras]

Vartiotorni 15.10.2009 s.20
Entä jos ystäväsi seurakunnan sisäpuolella päättää kääntää selkänsä Jehovalle ja hänet täytyy erottaa? Tällainen tilanne voi olla hyvin tuskallinen. Eräs sisar, jonka läheinen ystävä lakkasi palvelemasta Jehovaa kertoo omista reaktioistaan. "Minusta tuntui kuin jokin sisälläni olisi kuollut. Luulin, että ystäväni oli lujasti totuudessa, mutta hän ei ollutkaan. Mietin, oliko hän palvellut Jehovaa vain miellyttääkseen perhettään. Sitten aloin arvioida uudelleen omia vaikuttimiani. Palvelinko Jehovaa oikeista syistä?" Miten tämä sisar selviytyi tilanteesta? "Heitin taakkani Jehovalle", hän kertoo. "Olen päättänyt näyttää Jehovalle, että rakastan häntä sen vuoksi, kuka hän on, enkä vain sen vuoksi, että hän antaa minulle ystäviä järjestönsä sisäpuolella."
Emme voi odottaa, että pysymme Jumalan ystävinä, jos asetumme niiden rinnalle, jotka päättävät olla maailman ystäviä.

[Aaac]

Emme voi odottaa, että pysymme Jumalan ystävinä, jos asetumme niiden rinnalle, jotka päättävät olla maailman ystäviä.

Jumala=Vartiotorni-seura