Kirjoittaja sirpa-leena » 21.08.2010 11:10
Siiloin kun olin mukana, niin mielestäni piti ekana noudattaa sitä raamatunkohtaa, että joka ei huolehdi omaisistaan on uskotontakin pahempi. Eli omat lapset/lapsenlapset olivat perillisiä, vaikka eivät olisi mukana tai olisivat erotettuja. Jos taas ei ollut rintaperillisiä tai JT-sukulaisia niin sitten mieluummin seuralle kuin maailmallisille.
Tosin jotkut saattoivat antaa joka tapauksessa jotain seuralle. Se oli semmonen omantunnon asia. Mutta sekin pitää muistaa, että oli aika paljon niitäkin, joilta ei oikeastaan mitään jäänyt, koska oli tehty puolipäivä töitä ja asuttu vuokralla. Minä en 20 vuoteen, kun olin mukana, ikinä törmännyt todellisuudessa tilanteseen, jossa "JT vievät rahat" kuten sanonta kuuluu. Enkä ikinä tavannut ketään dementikkoa tai muuta vanhusta, joka viime voimillaan koitettiin käännyttää mukaan, että saatiin omaisuus pois.
Sellaiseen koomiseen rahaan liittyvään tilanteeseen törmäsin kerran, kun erään pikku kaupungin asukas kertoi minulle silmät pyöreänä, että aattele, kun ne JT-nuoret menee naimisiin, niin seurakunta ostaa niille talon. Minä sanoin, että ei varmasti osta, mutta jos ostaisi, niin mitäs pahaa siinä olisi ja eikö toisaalta kävisi niin, että KAIKKI nuoret oikein jonottaisvat JT-seurakuntiin talon toivossa. Henkilö jäi miettimään ja siten totesi, että mites minä nyt noin menin ajatuksissani sekaisin, mitäs pahaa siinä on jos talon saisi.
Siiloin kun olin mukana, niin mielestäni piti ekana noudattaa sitä raamatunkohtaa, että joka ei huolehdi omaisistaan on uskotontakin pahempi. Eli omat lapset/lapsenlapset olivat perillisiä, vaikka eivät olisi mukana tai olisivat erotettuja. Jos taas ei ollut rintaperillisiä tai JT-sukulaisia niin sitten mieluummin seuralle kuin maailmallisille.
Tosin jotkut saattoivat antaa joka tapauksessa jotain seuralle. Se oli semmonen omantunnon asia. Mutta sekin pitää muistaa, että oli aika paljon niitäkin, joilta ei oikeastaan mitään jäänyt, koska oli tehty puolipäivä töitä ja asuttu vuokralla. Minä en 20 vuoteen, kun olin mukana, ikinä törmännyt todellisuudessa tilanteseen, jossa "JT vievät rahat" kuten sanonta kuuluu. Enkä ikinä tavannut ketään dementikkoa tai muuta vanhusta, joka viime voimillaan koitettiin käännyttää mukaan, että saatiin omaisuus pois.
Sellaiseen koomiseen rahaan liittyvään tilanteeseen törmäsin kerran, kun erään pikku kaupungin asukas kertoi minulle silmät pyöreänä, että aattele, kun ne JT-nuoret menee naimisiin, niin seurakunta ostaa niille talon. Minä sanoin, että ei varmasti osta, mutta jos ostaisi, niin mitäs pahaa siinä olisi ja eikö toisaalta kävisi niin, että KAIKKI nuoret oikein jonottaisvat JT-seurakuntiin talon toivossa. Henkilö jäi miettimään ja siten totesi, että mites minä nyt noin menin ajatuksissani sekaisin, mitäs pahaa siinä on jos talon saisi.