Veljesseura.org

Eräs yltiöJepukkamies kehuskeli viela 45 vuotiaana , ettei ole koskaan langennut haureuteen. Asusteli äiteensä ja isukkinsa huomassa kotona vanhanapoikana ja peräkammaripoikana. Ei ollut koskaan päässyt pimpan päälle.

Itse pitäisin tuollaista turhana elämänä , kyllä miehen kuuluu ryhtyä naiseen edes 1 kerran elämänsä aikana , mieluummin useammin , päästäkseen kunnolla pimpan makuun. Se auttas siihenkin ettei tarvis vedellä käteen , niin että kikkeli kipeytyy. :o

P.S. Voi kauhee ett mää puhun härskei asioi , mitenkähän tää nyt taas kallistuu tähä.

Annetaan Seuran kertoa jotain:

[quote="Vartsikka 93"]Esimerkiksi sukupuolinen halu on vienyt monia kristittyjä nuoria hengelliseen perikatoon. Raamattu käskee meidän siksi hyvästä syystä ”paeta haureutta” (1. Korinttolaisille 6:18). Jos nuoripari seurustelee, se voi soveltaa tätä periaatetta välttämällä kiusaukseen johtavia tilanteita – esimerkiksi olemista kahden kesken jossakin asunnossa tai pysäköidyssä autossa.[/quote]

Tuo Seuran VOI SOVELTAA -sana ja kahdestaan jossakin asunnossa. (ei helvetti tätä Seuran semantiikkaa) Ei käsittääkseni ole mitenkään erikoista että jos kaksi vilpitöntä seurustelevaa Jehovan Todistajaa viettää aikaa kahdestaan asunnossa, ja mahdollinen ehkä näkijä tälle, voi edessä olla tälle vilpittömälle Jehovan Todistaja nuorelle parille keskustelutilaisuus veli viisainten vanhimpien kanssa.
Ne Seuran sanktiot ja peloitteet. Tietysti jos näkijöitä ei ole niin se on nuoren parin oman tunnon asia kertovatko itse eteenpäin. -> useinmiten näihin asioihin liittyy se, että joku on nähnyt jotakin. Hui, tosi hirveää. Tai on toki, JT:n parissa.

[quote="Vartsikka 93"]Esiliinan ottaminen mukaan kuulostaa ehkä vanhanaikaiselta, mutta se voi koitua todelliseksi suojaksi.[/quote]

Jotkut liberaalisimmat tai kulttuuri -jehovan todistajat voivat soveltaa tätä ohjetta myös ehkä vähän löysemmin. Ei ole poissuljettua sekään, että l/k-todistaja tapauksissa jt-vanhemmat lähtevät "ostoksille" ja nuoren parin esiliinaksi jää 7 vuotias poika katselemaan pikkukakkosta. Ja nuoripari saa nauttia kaksin olosta.
Konservatiivinen siipi, siellä voidaan tapauskohtaisesti olla hyvinkin tarkkoja.
-> Ilmaisin vain mielipiteeni ja havainnointini.

[quote="Vartsikka 93"]Vaikka jotkin hellyydenosoitukset saattavatkin olla sopivia, niitä on järkevästi rajoitettava epäpuhtaan käytöksen välttämiseksi (1. Tessalonikalaisille 4:7).[/quote]

Ja yksityiskohtaiset ohjeet (määräykset) tästä tietysti Seuran kirjallisuudesta ja mm myös veli viisain vanhimmilta. Veli vanhimmilta saa viimeistään komiteassa finaali-ohjeet.

[quote="Vartsikka 93"]Haureuden pakenemiseen sisältyy myös sellaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien karttaminen, jotka voisivat herättää väärän halun (Jaakob 1:14, 15). Jos mielessäsi herää tahtomattasi moraalittomia ajatuksia, suuntaa ajatuksesi muualle. Lähde kävelylle, ryhdy lukemaan tai tekemään kotitöitä. [u][size=150][b]Rukous on tässä erityisen suureksi avuksi[/b][/size][/u][/quote]

Boldasin ym. tuohon lainaukseen erään Seuran sekä veli viisaiden vilpittömien vakiovastauksen. (Rukous on...)

Mutta luulisin että tuo lukeminen, kävely, kotityö olisi sopivaa vain "tiettynä aikana". Ei Seuran kuvainnollisena-työaikana. Eli salille ja tutkisteluun, kenttäduuniin jne ilman muuta pitäisi käsitykseni mukaan kuitenkin osallistua.

Sukulaisen taholta sanoin noottia koirista ja varsinkin hevosista. Pitäisi käydä kokouksissa ja tutkia, tutkia... Plääh! En ole tykännyt koskaan olla paikallani ja puurtaa jotain tarkkaa hommaa. Joskus viivailin eli luin kyssärin ja sitten luin tekstiä ja viivasin samalla, heheh. Hauskempaa oli viivailla kokouksessa kun sillä tavoin pysyi hereillä.

Hyviä oli tosin nämä vanhat kirjat joissa viivoja jo valmiina.

Koira vaan kokee sen raskaaksi asiaksi ,kun porukat jättää sen yksin kotiin , kun menevät kokouksiin , ei siin muuta ookkaan.

Että koiran kannalta ja sen mielenterveyttä ajatellen pitäisi olla aina kukin perheenjäsen vuorollaan pois kokouksesta , eli jäädä kotiin koiran kanssa , kun muut intoa uhkuen menevät kokoukseen malttamattomina kuuntelemaan vedenpaisumusesitelmää. :o

[quote="Mag Mell"]^On se vaan aika vinkeää, miten uskonnosta saadaan oiva keppihevonen tällaisiinkin tilanteisiin, joilla ei ole uskonnon kanssa kertakaikkiaan mitään tekemistä. :?[/quote]
Noo, muutaman idiootin juttuja ei kannata yleistää mitenkään (etkä sitä tehnytkään, haluan vaan välttää kuvan että koiran omistaminen olisi noin yleisesti paheksuttua JT-piireissä). Entisessä seurakunnassani esim. vanhimmalla oli KOLME koiraa, ja monella muulla enempi tai vähempi niitä. Eikä noita tietääkseni kukaan paheksunut, päinvastoin, eläinrakkaita ihailijoita riitti :) Ehkäpä raja menee sitten siinä, että jos aletaan ihan tosissaan aktiivisesti harrastamaan (näyttelyitä, agilityä, tokoa, kasvatusta jne jne) niin sitte voi tulla jo noottia. Viikonloput ja arki-illatkin kun vois mennä jossain muussa ku kokouksissa ja kentällä ja mikä pahinta, saattaa tutustua jopa MAAILMALLISIIN ihmisiin harrastuksen puitteissa ja jopa ystävystyä, aijai. Samahan pätee tietysti mihin tahansa harrastukseen, josta saattaa tulla "liian vakavaa" ja aikaavievää.

koirasta on monia etuja. Voi ottaa puheeksi että se on kesytetty n. 10.000 vuotta sitten sudesta, jolloin se on evolutiivisesti tullut monenlaisiksi koiraroduiksi. Koiria voi myös kouluttaa. ne voi esim. opettaa puremaan komennolla: jehovantodistaja !

^On se vaan aika vinkeää, miten uskonnosta saadaan oiva keppihevonen tällaisiinkin tilanteisiin, joilla ei ole uskonnon kanssa kertakaikkiaan mitään tekemistä. :?

[quote="Mag Mell"]Kuulemma koiraharrastus vie yleensä liikaa aikaa herran työltä, aiheuttaa epäsäännöllisyyttä kokousosallistumisessa, puhumattakaan koiran lenkittämisen ja ylläpidon viemästä ajasta, rahasta, ja vaivasta.[/quote]

Minäkin sain vuosia sitten eräältä koiranvihaajavanhimmalta nuhtelut koiran hankkimisesta. :evil:

^Eläimiin, ja etenkin koiriin liittyen, pakko jakaa kokemus takavuosilta...
Ex-ex-seurakunnan jyrävanhin koki mielestään oikeutetuksi lavalta puheessa opastaa seurakuntaa, ettei koiran omistaminen oikein natsaa yhteen tosiuskovaisuuden kanssa. Kuulemma koiraharrastus vie yleensä liikaa aikaa herran työltä, aiheuttaa epäsäännöllisyyttä kokousosallistumisessa, puhumattakaan koiran lenkittämisen ja ylläpidon viemästä ajasta, rahasta, ja vaivasta. Koiran omistaminen on kuulemma hyväksyttävää ja ihan ymmärrettävää siinä tapauksessa, että omistaja kärsii esim. mielenterveysongelmista. :roll:
Lienee turhaa sanoa, että arvon herra vanhin vihasi koiria, potki niitä tiettävästi ainakin kahden seurakuntalaisensa luona vieraillessaan. Tämä jumalan lahja seurakunnalle oli itse kissaihmisiä, ja yllättyi kuulemma suuresti, kun useampikin koiran omistava seurakunnan jäsen käveli puheen aikana ulos salista.
Että semmoista eläinten kanssa koettua iloa Itä-Suomessa. Tosin tämän valopään mielipiteet eivät saaneet ainakaan allekirjoittaneen koiramäärää vähenemään, ennemminkin päinvastoin. :mrgreen:

Noista hevosista tuli mieleeni, että aika monilla todistajilla täälläpäin näkyy olevan koira, osalla kissa. Ilmeisesti eläinharrastus voisi olla ns. "tervehenkistä" ajanvietettä? Koira ei ainakaan houkuttele ketään harhapoluille henkisessä mielessä. Ja koiran kanssa pääsee kätevästi kasvattajan toiveeseen vedoten ja tietysti varmaan ihan omaksi iloksi mm. näyttelyreissuille.

Toisaalta olen jossakin törmännyt ajatukseen, että koiran kanssa lenkillä vietetty aika on poissa tärkeämmistä asioista kuten ovityöstä, mutta täkäläiset todistajat eivät liene moisesta kuulleet. Sen verran yleisiä karvaiset nelijalkaiset ystävät näyttävät olevan.

Luulisi, että eläimen kanssa koettu ilo olisi ihan sallittua ja ennen kaikkea aitoa. Näin ainakin omalla kohdallani. Karvaturrikoita on kertynyt jokunen... :wink:

No ei me lapsena harrastettu mitään. Kotona oltiin ellei vahingossa päästy kyläilemään kavereiden luo. Myöhemmällä iällä tuli hevoset ja muut eläimet kuvaan. Ulkomaillu on tullut käytyä ja ihan tavallisia iloja on tai oli aikoinaan. En usko että mistään olisin jäänyt liiemmin paitsi. Enemmän kavereita kun olisi ollut =/

Hyvinkin paljon tutut kalasteli, laitteli autoja, kävi ulkomailla ja muutenkin tekivät kivoja juttuja vapaalla. Toki oli niitä ääripäitäkin. Muutama sisar tuskasteli että pääsispä itsekin joskus johonkin, mutta toi meidän "pentti" ei oikein halua.

"Jehovan luomistekojen ihmettely ja ihastelu pääsee sallittujen listalle" -jännä psykologia sanelee tuon ihmettelytavan. Esim. harakan lennon vertaaminen omiin "lentopyristelyihin" ja päättely että evoluutio ei ole mahdollinen - se ei käy päinsä. Mutta kun sudenkorento pystyy lentämään paikallaan pysytellen ja siipi on ikäänkuin taiteellisen hienokin silmälle, niin sillä voi jo vastustaa evoluutiota.

Palapelin kokoaminen voisi olla tervehenkistä viihdettä , varsinkin jos kuvassa komeilee Brooklynin maailmankeskuksen kuva. :)

[quote="Mag Mell"]Järjestö yrittää kokemukseni mukaan järjestelmällisesti estää kaikenlaisen nautiskelun, jos ei muulla, niin ainakin sillä verukkeella, että 'liika paneutuminen asiaan x koituu vaaraksi hengellisyydelle'.[/quote]

Juuri näin. Tässä vakuudeksi näyte "virkistäytymisohjeesta":

*** g97 22/5 s. 10 Voit löytää tervehenkistä viihdettä ***
Sen, että viihteessä on turmeltuneita aineksia, ei pitäisi olla meille yllätys. Apostoli Paavali kirjoitti, että kansakuntien ihmiset ”vaeltavat mielensä hyödyttömyydessä” (Efesolaisille 4:17). On näin ollen odotettavissakin, että [b]suuri osa siitä, mikä heille on huvia, edistää ”lihan tekoja”[/b] (Galatalaisille 5:19–21). Kristityt voivat kuitenkin harjaantua tekemään järkeviä ratkaisuja viihteensä laadun ja määrän suhteen. He voivat myös tehdä virkistäytymisestä perheen yhteisen asian, ja he voivat jopa kokeilla jotakin uutta, joka virkistää ja josta jää lämpimiä muistoja tuleviksi vuosiksi. [b]Sinä voit siis löytää [color=#FF0000]tervehenkistä[/color] viihdettä[/b]!

En tiedä miksi, mutta minun korvaani on aina särähtänyt sana "tervehenkinen". Se on varmasti jotain kliinistä, teflonmaista, hajutonta, mautonta ja väritöntä. Tai mitä se on, kertokaa minulle. :?

Melkein veikkaisin, ettei 'kunnon' todistaja pahemmin mainosta nauttivansa mistään maallisesta, tai korkeintaan Jehovan luomistekojen ihmettely ja ihastelu pääsee sallittujen listalle. Järjestö yrittää kokemukseni mukaan järjestelmällisesti estää kaikenlaisen nautiskelun, jos ei muulla, niin ainakin sillä verukkeella, että 'liika paneutuminen asiaan x koituu vaaraksi hengellisyydelle'. Lahkojargonia tämän asian suhteen riittää, täysin vilpittömistäkin asioista pystytään viemään ilo (ja viedäänkin).
Oikeastaan voidaan jopa sanoa, ettei todistajan kuulu olla elämäniloinen. Eihän se nyt kävisi mitenkään päinsä, kun asiainjärjestelmä pian vaihtuu, kiivaasti odotetaan Harmagedonia viemään pahat ihmiset ja pahat asiat pois, odotetaan sitä oikean elämän alkua, todellista elämää ja todellista iloa. Mahdollinen tässä järjestelmässä koettu ilo on hyvin lyhytaikaista, eikä sitäpaitsi ole mitään verrattuna paratiisissa koettavaan iloon. Lisäksi nykyinen paha maailma on järjestön mukaan niin turmeltunut, ettei se voi oikeamieliselle kristitylle edes tarjota mitään iloitsemisen aihetta, ja jos tarjoaakin, niin sopii sellaisen ihmisen tykönään synnintuntoisesti miettiä oman hengellisyytensä tilaa.
Järjestön viesti siis on, ettei mitään todellista iloa ole olemassa; mahdolliset ilon tunteet ovat joko saatanan ansoja ja/tai omasta huonosta hengellisyydestä johtuvia ohikiitäviä illuusion hetkiä. Ihmistä siis pystytään syyllistämään jopa niinkin viattomasta asiasta kuin elämänilo. Ei siksi olekaan ihme, että ihmiset, joiden ainoa sallittu ilonaihe on pikkusieluisen jumalansa tyytyväisenä pitäminen, oireilevat mielenterveytensä suhteen. Hengellinen paratiisi ja niin päin pois...