Ihannepuoliso silloin ja nyt

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Ihannepuoliso silloin ja nyt

Re: Ihannepuoliso silloin ja nyt

Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 10.09.2010 19:26

rippeli kirjoitti:...miksi avoliittoa pitäisi kutsua?
Toistaiseksi pysyväksi parisuhteeksi, arvelisin.

Re: Ihannepuoliso silloin ja nyt

Kirjoittaja rippeli » 10.09.2010 18:54

Minäkin noudatin vallitsevaa kulttuuria ja mennä pamautin naimisiin juuri ja juuri 20v.
Ihanne puoliso oli silloin hengellinen ja ajatteleva umpi-jt. Sellaista hain ja sellaisen hain. Lahkon jäädessä jäi myös vaimo. Nykyisin haluaisin kauniin ja kiihkeän. Sellainen onkin koekäytössä, vai miksi avoliittoa pitäisi kutsua?

Re: Ihannepuoliso silloin ja nyt

Kirjoittaja Mag Mell » 10.09.2010 11:36

Ihannepuoliso silloin joskus oli hengellinen, uskova, hyvin edistynyt totuudessa.
Painajaispuoliso nyt olisi hengellinen, uskova, hyvin edistynyt 'totuudessa'.
:mrgreen:

Re: Ihannepuoliso silloin ja nyt

Kirjoittaja odette80 » 09.09.2010 19:40

Itsellä ei ollut mitään kriteerejä oikeastaan kuin se että on todistaja. Silloinen kumppani löytyi samasta seurakunnasta ja oikeastan "vahingossa" ja muiden "hienoisella" avustuksella. Olihan mulla tietty kuva millaisen miehen itselleni olisin halunnut, mutta lähinnä ulkonäöllisesti, koska tietenkin samaan uskova olisi se ihanne samoine tavoitteineen.

Kriteerinä olisi pitänyt olla jotain muuta, mutta sille ei voi mitään, kun todistajat tykkää "lapsi pareista".

Jos vielä olisin todistaja ja vapaa niin tärkeää olisi miehen ajatus naisesta. Vallan alle ryöhkeästi vaiko tavallaan tasavertainen kumppanuus. En ikinä ottaisi viinaan menevää ja pompottavaa äijää itselleni. Ehkä vanhin ei kuuluisi listalle eikä sellainen yliuskovainen puupölkky vaan asiat oikeihin uomiin laittava, mutta myös rento huumorintajuinen ihminen jonka kanssa voi keskustella ja joka ei ole perheen diktaattori vaan muita huomioon ottava ja tietyissä asioissa ehkä se pää.

Mutta kun en ole todistaja niin suurin kriteeri on se mitä tunnen yleensä ihmistä kohtaan. Ja yleensä mulla osuu nappiin ihmistuntemus. Nykyinen on oikeastaan melkein pelkältä tunnepuolelta valittu mies. Jos järki olisi päättänyt olisin varmasti entisen kanssa ja todistaja. Ja järjetön varmasti ;)

Ihannepuoliso silloin ja nyt

Kirjoittaja Hirudo medicinalis » 09.09.2010 19:07

Kun mukana ollessa katsastitte itsellenne mahdollista puolisoa, niin mitä asioita listasitte mielessänne? Oliko teille ensisijaisen tärkeää tulevan kumppaninne hengelliset ominaisuudet (hengellinen kypsyys ja kokosieluinen palvonta tms.)?

Jos olisitte nyt tällä tiedolla ja kokemuksella varustettuja, jotka tähän astisesta elämästänne on kertynyt, niin muuttaisitteko listan prioriteetteja?

Itse olen ollut saman puoliskon kanssa parikymmentä vuotta, joten en oikein osaa tuohon kommentoida. :D Hengellisyydestä sen verran, että sen varaan ei välttämättä aina kannata kaikkea laskea. Voipi muuttua täysin päinvastaiseksi vuosien kuluessa. Hyvinkin radikaalisti. :mrgreen:

Ylös