Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 02.11.2010 15:59
Pohditaanpa tuota pitkäikäisten historiaa hieman ja käyköön siitä esimerkkinä Gen. 5. ja 6. luku. On sanomattakin selvää, ettei tällaisia ikiä kukaan ole elänyt, mutta löytyykö jotain muuta. Löytyypä hyvinkin. Ensinnäkin se, että Gen 5:3-5 esittää Aadamin esikoispojaksi Seetin ja tästä on hyvä alkaa. Kenties onkin kyse erilaisten lukujärjestelmien hahmotelmasta. Kaavaa, millä nämä luvut on laskettu en tiedä, tietäneekö uusin tutkimus?
Kuitenkin sen tiedän, että heprealaisessa tekstissä, Septuagintassa ja Samarialaisessa käännöksessä on kussakin erilainen laskemistapa. Laskemalla yhteen vuodet, jotka osoittavat isän ikää esikoispojan syntyessä ja lisäämällä tähän 100 vuotta Nooan jälkeen, saadaan aika Aadamista vedenpaisumukseen, mikä heprealaisessa tekstissä on 1656 vuotta, Septuagintassa 2242 vuotta ja Samarialaisssa käännöksessä 1307 vuotta.
Eräs lähestymistapa juontaa juurensa Babyloniaan, kuinkas muuten. Heprealaisissa alkuisissä Nooa on kymmenes. Vastaavasti babylonialaisten alkukuningasten sarjassa Xisuthros on kymmenes ja hyvin tunnettu vedenpaisumussankari nimellä Ut-Napishtim. Aika maailman luomisesta vedenpaisumukseen on Raamatussa 1656 vuotta heprealaisen tekstin mukaan ja sumerilais-babylonialaisissa teksteissä 241 200 vuotta.
Nämä alkukertomukset kymmenestä alkuisästä ja kymmenestä alkukuninkaasta tekoineen ovat ilmiselvästi samasta lähteestä, mutta babylonialaiset ovat pistäneet pikkuisen paremmaksi heprealaiseen tekstiin nähden, mikä sekään ei ole yhteneväinen eri käännöksissään, kuten edellä mainitsin. Värikkäitä nämä esihistorialliset muinaistarinat. Mutta tietenkin Raamattu on oikeassa, koska siihen on niin präntätty, mutta mikä teksti niistä!
Lisäys Gen 5:3
-5
Pohditaanpa tuota pitkäikäisten historiaa hieman ja käyköön siitä esimerkkinä Gen. 5. ja 6. luku. On sanomattakin selvää, ettei tällaisia ikiä kukaan ole elänyt, mutta löytyykö jotain muuta. Löytyypä hyvinkin. Ensinnäkin se, että Gen 5:3-5 esittää Aadamin esikoispojaksi Seetin ja tästä on hyvä alkaa. Kenties onkin kyse erilaisten lukujärjestelmien hahmotelmasta. Kaavaa, millä nämä luvut on laskettu en tiedä, tietäneekö uusin tutkimus?
Kuitenkin sen tiedän, että heprealaisessa tekstissä, Septuagintassa ja Samarialaisessa käännöksessä on kussakin erilainen laskemistapa. Laskemalla yhteen vuodet, jotka osoittavat isän ikää esikoispojan syntyessä ja lisäämällä tähän 100 vuotta Nooan jälkeen, saadaan aika Aadamista vedenpaisumukseen, mikä heprealaisessa tekstissä on 1656 vuotta, Septuagintassa 2242 vuotta ja Samarialaisssa käännöksessä 1307 vuotta.
Eräs lähestymistapa juontaa juurensa Babyloniaan, kuinkas muuten. Heprealaisissa alkuisissä Nooa on kymmenes. Vastaavasti babylonialaisten alkukuningasten sarjassa Xisuthros on kymmenes ja hyvin tunnettu vedenpaisumussankari nimellä Ut-Napishtim. Aika maailman luomisesta vedenpaisumukseen on Raamatussa 1656 vuotta heprealaisen tekstin mukaan ja sumerilais-babylonialaisissa teksteissä 241 200 vuotta.
Nämä alkukertomukset kymmenestä alkuisästä ja kymmenestä alkukuninkaasta tekoineen ovat ilmiselvästi samasta lähteestä, mutta babylonialaiset ovat pistäneet pikkuisen paremmaksi heprealaiseen tekstiin nähden, mikä sekään ei ole yhteneväinen eri käännöksissään, kuten edellä mainitsin. Värikkäitä nämä esihistorialliset muinaistarinat. Mutta tietenkin Raamattu on oikeassa, koska siihen on niin präntätty, mutta mikä teksti niistä! 8)
Lisäys Gen 5:3[b]-5[/b]