Aikuisena kääntyneet.

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Aikuisena kääntyneet.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Vieras » 28.12.2010 15:55

En tiedä, kuinka moni liittyy alunperin pelkkien uskonasioiden takia. Taustalla voi olla itsekäs pyrkimys esim. päästä alkoholismista / tupakasta eroon, saada seuraa yksinäisyyteen, lohduttaa itseään kuolemantapauksen sattuessa, itsetunnon kohentaminen, järjesteyksen saaminen elämään tms.

Meikäläiselle ev. lutille on se Kristuksen armo ja rakkaus keskeinen syy olla mukana kirkossa - en hae sieltä noita asioita, joista jotakin ilmeisesti alitajuisesti JT-lahkosta hain.

Olen kuullut sellaistakin, että "lapsesta saakka ollett on pahimpia". En ole tätä mieltä, mutta tällaista olen kuullut JT-seurakunnassa.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Kaarmis » 27.12.2010 14:48

Vieras kirjoitti:
Harmus kirjoitti: Pidän tätä vain hyvänä, monet tähän mukaan kasvaneet saavat elää rauhassa.
Mukaan kasvaneiden henkinen kehitys alkaa siitä hetkestä, kun heille sallitaan esimerkiksi valita kaveripiirinsä ja puolisonsa myös lahkon ulkopuolelta. Tätä vapauttahan lahko ei heille suo eivätkä nämä kiellot valikoi uhrejaan sen mukaan, uskooko henkilö oppeihin vai ei.

Onnellisimpia lahkossa lienevät ne mukaan kasvaneet, jotka eivät haaveile urasta, talosta ja hienoista harrastuksista vaan joille riittää lahkon suosittelema pienimuotoinen ja yksinkertainen elämä. Taasen ne, jotka ovat ymmärtäneet tavoitella noita normaaliin elämään kuuluvia asioita, lienevät tuskallisen tietoisia vankilastaan, johon lahko heidät ja heidän elämänsä muotin pakottaa. Heidän asemansa lienee kaikkein surkein, elleivät uskalla ottaa eroamisen askelta.
Uskon että liberaalijepullakin voi mennä kohtalaisen mukavasti. Joillekin omantunnon poiskytkeminen voi sujua kitkattomasti.

Mutta siitä, keiden asema on kaikkein surkein, äänestäisin niitä jotka ovat eronneet itse, koska uskovat asiaan ja ovat eronneet "pitääkseen seurakunnan puhtaana".

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Harmus » 26.12.2010 23:33

Tiedä häntä, mutta mainitsemasi luokka jt askeetikkoja on kokemukseni mukaan nykyään varsin onneton ja katkera ryhmä. Yleensä he ovat myös vähän vanhempia.

Nuoret jt:t ovat kovasti nykyään rakentamassa omaa nykyistä elämäänsä ja nauttivat hedonistisesti elämästään siinä missä muutkin.
Kaupungeissa tämä on tietysti myös helpompaa, koska iholle ei tulla ja oma elämä pysyy yksityisenä.

Uudet, aikuisena kääntyneet huomaavat ehkä ristiriidan puheiden ja käytöksen välillä, mutta yleisesti asia jo hyväksytään.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Vieras » 26.12.2010 17:40

Harmus kirjoitti: Pidän tätä vain hyvänä, monet tähän mukaan kasvaneet saavat elää rauhassa.
Mukaan kasvaneiden henkinen kehitys alkaa siitä hetkestä, kun heille sallitaan esimerkiksi valita kaveripiirinsä ja puolisonsa myös lahkon ulkopuolelta. Tätä vapauttahan lahko ei heille suo eivätkä nämä kiellot valikoi uhrejaan sen mukaan, uskooko henkilö oppeihin vai ei.

Onnellisimpia lahkossa lienevät ne mukaan kasvaneet, jotka eivät haaveile urasta, talosta ja hienoista harrastuksista vaan joille riittää lahkon suosittelema pienimuotoinen ja yksinkertainen elämä. Taasen ne, jotka ovat ymmärtäneet tavoitella noita normaaliin elämään kuuluvia asioita, lienevät tuskallisen tietoisia vankilastaan, johon lahko heidät ja heidän elämänsä muotin pakottaa. Heidän asemansa lienee kaikkein surkein, elleivät uskalla ottaa eroamisen askelta.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Harmus » 26.12.2010 17:29

Vieras kirjoitti: Vaikea on tuota kirjoittamaasi uskoa. Jehovan todistajien opetukset on rakennettu niin, että niissä velloo kyltymätön viha sitä maailmaa kohtaan, jota nuo ura, talo perhe ja hienot harrastukset edustavat.

Ihmisen psyyke kestää Jehovan todistajien kaltaisen vihalahkon ja ns. normaalin elämäntyylin yhdistämistä (eli kaksoiselämää) vain tiettyyn rajaan asti.
Paras päivittää tiedot, näin Haloskaa mukaellen. Normaali elämäntyyli on valtatyyli sielläkin.
Ehkä tässä on taustalla nuo kaikki vähennykset viikottaisista yhteisistä hengen nostatuksista, eli esimerkiksi kirjantutkistelujen häviäminen, mene ja tiedä, mutta kyllä muutos on selvä. Muut nuorten asiat hallitseva nuorten elämää jo 90% prosenttisesti, esimerkiksi internet. Tuo mainitsemasi viha pysyy omissa uomissaan, jos sellaista juuri kehittyykään, näin vähällä otteella.

Pidän tätä vain hyvänä, monet tähän mukaan kasvaneet saavat elää rauhassa.
Heitä häiritsee ehkä vain ne aikuisena kääntyneet, joiden elämänsisältö on taas tämän uskonnon myötä muuttunut radikaalisti.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Vieras » 26.12.2010 17:13

Harmus kirjoitti: Nuoret rivi-jt:t ottavata elämästä kaiken irti ja samalla kaiken irti myös uskontonsa piiristä. He voivat olla vaikka seurakunnan vanhimpia ja samalla rakentaa uraa, taloa, perhettä, hienoja harrastauksia, ilman mitään sen suurempia omatunnonvaivoja tai moralisointeja itseltään tai muilta.
Vaikea on tuota kirjoittamaasi uskoa. Jehovan todistajien opetukset on rakennettu niin, että niissä velloo kyltymätön viha sitä maailmaa kohtaan, jota nuo ura, talo perhe ja hienot harrastukset edustavat.

Ihmisen psyyke kestää Jehovan todistajien kaltaisen vihalahkon ja ns. normaalin elämäntyylin yhdistämistä (eli kaksoiselämää) vain tiettyyn rajaan asti.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Harmus » 26.12.2010 16:44

Vieraas kirjoitti: Jehovan todistajiksi kasvatetut taas on useimmiten isästään ja/tai äidistään (sekä sisaruksistaan) erottamisen uhalla pakotettu pysymään mukana, joka on raukkamaisin liike mitä ihmislapselle voi tehdä.
En tiedä mistä päin kokemuksesi ovat, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla voi nykyään elää mukavasti rivijulistajana JT piireissä, samoin kuin riviluterilaisena. Rimaa on matala tai oikeastaan sitä ei oikein enää ole, ihminen nimittäin tottuu monenlaiseen.

Nuoret rivi-jt:t ottavata elämästä kaiken irti ja samalla kaiken irti myös uskontonsa piiristä. He voivat olla vaikka seurakunnan vanhimpia ja samalla rakentaa uraa, taloa, perhettä, hienoja harrastauksia, ilman mitään sen suurempia omatunnonvaivoja tai moralisointeja itseltään tai muilta. Saarnaamiset ja seurakuntavastuut huolletaan samalla ja seurakunnasta saadaa kaivattua arvostusta ja mahdollisuus auttaa toisia, mitä jokainen normaali porvari kaipaa elämäänsä osaksi.

Ainoa vaade tässä elämäntyylissä on se mikä nyt yleensä on riviluterilaisellakin, että ei olla sitten lopulta niin syvällisesti kiinnostuneita uskon asioista ja halutaan elää kohtuu normaalia heteroporvarin elämää.

Aikuisena mukaan tulleet eroavat näistä rivi jt:stä valtavasti. Jossain vaiheessa tulee konfilikti ja vedetään rajoja.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Pehmoluopio » 24.12.2010 16:16

Julkkiksen tuoman nosteen vastakohta olisi jos joku täysin pimahtanut kiinnostuisi jepuista. :lol:

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Vieras » 21.12.2010 18:34

"Meidän" peheen oli opettaja kerran pyytänyt kouluun kertomaan "omasta" uskonnostamme. Ei kuitenkaan käynyt, että perheenjäsenet itse käyvät ja kertovat tavoistaan (eli JT-tavoista). Sinne lähetettiin mediaseksikkäämpi tienraivaajaveli esittelemään videoita ym. Tästäkin jo huomaa, ettei kyse ole ihmisten omasta uskosta vaan uskonnon myynniksi brandatystä lahkosta.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Vieras » 19.12.2010 15:08

""väkisinkastettu
Luterilaisuuteen kastetaan alle 3kk ikäisenä vauvana.
kouiluissa pakolliset uskontotunnit.
Kirkosta voi erota vasta 18-vuotiaana.
Aikamoista "pakottamista"........""

Uskontotunneilla oli meikäläinenkin. Siellä käytiin läpi myös muut uskonnot, tietenkin vain merkittävät koska uskontoja on lievästi sanottuna monta. Jehovantodistajatkin kuitenkin mainittiin. Entinen jehovantodistaja on kertonut, todennäköisesti se oli jo palstalla H2O, joka oli sivulla www.jttuki.info eikä tällä veljesseuran palstalla, tämähän siirsi jttuki.infon arkistojen puolelle mutta löytyyhän se sieltä, niin entinen jt kertoi että hänet oli pyydetty uskontotunnille esittelemään uskontoaan. Ymmärrän että tällainen voi olla vaikeaa aktiivitodistajan tajuta tämä vapaa maailma. Niin tuolloin oli jt näyttänyt videokasetin, oliko mahdollisesti sen tapainen kuin maailma taikka maailman luominen taikka jotain vastaavaa suurisuuntaista, arvattavasti tähän yhteyteen kasetilla oli laitettu uskonnollinen tarjonta ja markkinointi. Tuo ex-jt kertoi kokeneensa kiusallisena naurunpyrskähdykset luokassa.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Markku Meilo » 19.12.2010 14:54

raamatunmalliin? kirjoitti:olisipa mukava nähdä tuo vanha artikkeli?
Kas tässä:
Questions from Readers
• In the case of where a father or mother or son or daughter is disfellowshiped, how should such person be treated by members of the family in their family relationship?—P. C., Ontario, Canada.


We are not living today among theocratic nations where such members of our fleshly family relationship could be exterminated for apostasy from God and his theocratic organization, as was possible and was ordered in the nation of Israel in the wilderness of Sinai and in the land of Palestine. “Thou shalt surely kill him; thy hand shall be first upon him to put him to death, and afterwards the hand of all the people. And thou shalt stone him to death with stones, because he hath sought to draw thee away from Jehovah thy God, . . . And all Israel shall hear, and fear, and shall do no more any such wickedness as this is in the midst of thee.”—Deut. 13:6-11, AS.

Being limited by the laws of the worldly nation in which we live and also by the laws of God through Jesus Christ, we can take action against apostates only to a certain extent, that is, consistent with both sets of laws. The law of the land and God’s law through Christ forbid us to kill apostates, even though they be members of our own flesh-and-blood family relationship. However, God’s law requires us to recognize their being disfellowshiped from his congregation, and this despite the fact that the law of the land in which we live requires us under some natural obligation to live with and have dealings with such apostates under the same roof.

God’s law does not allow a marriage partner to dismiss his mate because his mate becomes disfellowshiped or apostatizes. Neither will the law of the land in most cases allow a divorce to be granted on such grounds. The faithful believer and the apostate or disfellowshiped mate must legally continue to live together and render proper marriage dues one to the other. A father may not legally dismiss his minor child from his household because of apostasy or disfellowshiping, and a minor child or children may not abandon their father or their mother just because he becomes unfaithful to God and his theocratic organization. The parent must by laws of God and of man fulfill his parental obligations to the child or children as long as they are dependent minors, and the child or children must render filial submission to the parent as long as legally underage or as long as being without parental consent to depart from the home. Of course, if the children are of age, then there can be a departing and breaking of family ties in a physical way, because the spiritual ties have already snapped.

If children are of age and continue to associate with a disfellowshiped parent because of receiving material support from him or her, then they must consider how far their spiritual interests are being endangered by continuing under this unequal arrangement, and whether they can arrange to support themselves, living apart from the fallen-away parent. Their continuing to receive material support should not make them compromise so as to ignore the disfellowshiped state of the parent. If, because of acting according to the disfellowship order of the company of God’s people, they become threatened with a withdrawal of the parental support, then they must be willing to take such consequences.

Satan’s influence through the disfellowshiped member of the family will be to cause the other member or members of the family who are in the truth to join the disfellowshiped member in his course or in his position toward God’s organization. To do this would be disastrous, and so the faithful family member must recognize and conform to the disfellowship order. How would or could this be done while living under the same roof or in personal, physical contact daily with the disfellowshiped? In this way: By refusing to have religious relationship with the disfellowshiped.

The marriage partner would render the marriage dues according to the law of the land and in due payment for all material benefits bestowed and accepted. But to have religious communion with the disfellowshiped person—no, there would be none of that! The faithful marriage partner would not discuss religion with the apostate or disfellowshiped and would not accompany that one to his (or her) place of religious association and participate in the meetings with that one. As Jesus said: “If he does not listen even to the congregation [which was obliged to disfellowship him], let him be to you just as a man of the nations and as a tax collector [to Jehovah’s sanctified nation].” (Matt. 18:17, NW) Hurt to such one would not be authorized, but there would be no spiritual or religious fellowshiping.

The same rule would apply to those who are in the relation of parent and child or of child and parent. What natural obligation falls upon them according to man’s law and God’s law the faithful parent or the faithful child will comply with. But as for rendering more than that and having religious fellowship with such one in violation of the congregation’s disfellowship order—no, none of that for the faithful one! If the faithful suffers in some material or other way for the faithful adherence to theocratic law, then he must accept this as suffering for righteousness’ sake.

The purpose of observing the disfellowship order is to make the disfellowshiped one realize the error of his way and to shame him, if possible, so that he may be recovered, and also to safeguard your own salvation to life in the new world in vindication of God. (2 Thess. 3:14, 15; Titus 2:8) Because of being in close, indissoluble natural family ties and being of the same household under the one roof you may have to eat material food and live physically with that one at home, in which case 1 Corinthians 5:9-11 and 2 John 10 could not apply; but do not defeat the purpose of the congregation’s disfellowship order by eating spiritual or religious food with such one or receiving such one favorably in a religious way and bidding him farewell with a wish for his prosperity in his apostate course. (w52 Nov. 15 p. 703)

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja IRanon » 19.12.2010 12:41

väkisinkastettu kirjoitti:Luterilaisuuteen kastetaan alle 3kk ikäisenä vauvana.
kouiluissa pakolliset uskontotunnit.
Kirkosta voi erota vasta 18-vuotiaana.
Aikamoista "pakottamista"........

Laki on sama riippumatta mihin uskontoon kuuluu.


Alle 12-vuotias lapsi on täysin vanhempiensa päätösvallan alainen.
12—14-vuotias lapsi ei saa oma-aloitteisesti tehdä uskonnollisia valintoja, mutta hän voi 1) estää vanhempiaan liittämästä itseään uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja 2) estää vanhempiaan erottamasta itseään uskonnollisesta yhdyskunnasta.
15—17-vuotias lapsi saa tehdä oma-aloitteisesti uskonnollisia valintoja, mutta vanhemmat voivat 1) estää häntä liittymästä uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja 2) estää häntä eroamasta uskonnollisesta yhdyskunnasta.
18 vuotta täyttänyt on täysivaltainen: hän saa tehdä uskonnollisia valintoja ilman että hänen vanhemmillaan tai kenelläkään muullakaan on niihin mitään sananvaltaa.

Lainattu sivuilta:
http://www.pakana.info/Ikarajat.html

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja raamatunmalliin? » 19.12.2010 12:33

olisipa mukava nähdä tuo vanha artikkeli?

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja Markku Meilo » 19.12.2010 12:01

väkisinkastettu kirjoitti:Aikamoista "pakottamista"........
Joillekin toisen väärinteko antaa oikeutuksen omalle väärinteolle, toiselle taas kilpailevan liikkeen väärä opetus riittää osoittamaan, että on itse oikeassa.

Itse vertaisin jt-kastetta fundisislamilaisuuteen, siellähän uskon hylkääminen on samalla kuolemantuomio, jonka täytäntöönpanoa joutuu pelkäämään. Eli jt-käytäntö hieman pitemmälle vietynä. Vuoden 1952 Wt-lehdessä oli lukijain kysäri jossa kerrottiin tietämättömille, etteivät nykyisten maiden lait salli eriuskoisen tappamista Raamatun malliin.

Re: Aikuisena kääntyneet.

Kirjoittaja väkisinkastettu » 19.12.2010 11:18

Luterilaisuuteen kastetaan alle 3kk ikäisenä vauvana.
kouiluissa pakolliset uskontotunnit.
Kirkosta voi erota vasta 18-vuotiaana.
Aikamoista "pakottamista"........

Ylös