Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 18.12.2011 13:01
Vieraas kirjoitti:Katsoin boksilta muutaman viikon vanhaa Pressiklubia, missä Sari Essayah sivusi aihetta.
Katsoin tuon kohdan. Tiedän varsin hyvin, että esim. Egyptissä kopti-kristityt ovat vähemmistönä ja heitä uskontonsa puolesta vainotaan aika ajoin, milloin ankarammin, milloin vähemmän ankarasti. Varisnaiset henkilökohtaiset tietoni ovat tosin yli 30 vuoden takaa, jolloin tapasin niin muslimeja kuin koptejakin. Tehtäväni puitteissa en kuitenkaan voinut ottaa kantaa puoleen tai toiseen.
Saman ongelman tapaamme Israelissa ortodoksijuutalaisten, juutalaiskristittyjen ja etenkin palestiinalaiskristittyjen välillä. Jordanian luterilaisen kirkon piispa, Munib Younan, on on paitsi henkilökohtainen tuttavani, myös opiskelukaverini.
Mielestäni Sari Essayah'in kommentointi on kiintoisaa, hän on käsittääksen helluntailainen. Kysymys oli tosin "presidenttikeskustelusta". Tätä keskustelua ei toki voi pelkällä olan kohauksella ohittaa. Se viesitii voimakkaasti niistä arvopohjista, mitä maasamme vallitsee siinä missä soinilaisuudenkin.
Luterilainen diakonia ei kuitenkaan lähde näistä poliittisista arvopohjista, tai jos lähtee, on poikennut kauas siitä, mitä olen 70-luvulla opiskellut ja minin sittemmin olen praktiikkani perustanut. Tietenkin jokainen arvovalinta on hyvin pitkälle työntekijästä kiinni, enkä enää ole työelämässä.
Joka tapauksessa niin sosiaalityössä kuin diakoniassakin lähden henkilökohtaisesti yksin henkilön ja perheensä avuntarpeesta ja siitä, miten siihen voitaisiin parhaiten vastata. En ole halunnut erityisesti "hehkuttaa" luterilaista diakoniaa, ainoastaan tuoda sen periaatteita esille. Olen ollut tästä "ulkona" jo kahdeksisen vuotta, mutta hieman seuraillut. En ole havainnut yleisestä linjasta erityistä poikkeavuutta, joskin käytännöt eri seurakuntien sisällä vaihtelevat. Viimeisin sääntö, minkä muistan, on ettei henkilön uskonnollista taustaa tule merkitä olemassaoleviin diakonian tiedostoihin ja näistä kaikista tiedostomerkinnöistäkin tulee saada asianosaisen henkilökohtainen lupa.
Niin ikään henkilöllä on koska tahansa oikeus saada hänestä tallennetut tiedot tiedokseen joko nähtäväkseen tai kirjallisina, myös oikaisua varten tai tyystin poistettaviksi. Näin myös menetellään. Mikäli pyyntö tulee kirjallisena, asiakkaalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, mitkä tiedot hänestä on poistettu.
[quote="Vieraas"]Katsoin boksilta muutaman viikon vanhaa Pressiklubia, missä Sari Essayah sivusi aihetta.[/quote]
Katsoin tuon kohdan. Tiedän varsin hyvin, että esim. Egyptissä kopti-kristityt ovat vähemmistönä ja heitä uskontonsa puolesta vainotaan aika ajoin, milloin ankarammin, milloin vähemmän ankarasti. Varisnaiset henkilökohtaiset tietoni ovat tosin yli 30 vuoden takaa, jolloin tapasin niin muslimeja kuin koptejakin. Tehtäväni puitteissa en kuitenkaan voinut ottaa kantaa puoleen tai toiseen.
Saman ongelman tapaamme Israelissa ortodoksijuutalaisten, juutalaiskristittyjen ja etenkin palestiinalaiskristittyjen välillä. Jordanian luterilaisen kirkon piispa, Munib Younan, on on paitsi henkilökohtainen tuttavani, myös opiskelukaverini.
Mielestäni Sari Essayah'in kommentointi on kiintoisaa, hän on käsittääksen helluntailainen. Kysymys oli tosin "presidenttikeskustelusta". Tätä keskustelua ei toki voi pelkällä olan kohauksella ohittaa. Se viesitii voimakkaasti niistä arvopohjista, mitä maasamme vallitsee siinä missä soinilaisuudenkin.
Luterilainen diakonia ei kuitenkaan lähde näistä poliittisista arvopohjista, tai jos lähtee, on poikennut kauas siitä, mitä olen 70-luvulla opiskellut ja minin sittemmin olen praktiikkani perustanut. Tietenkin jokainen arvovalinta on hyvin pitkälle työntekijästä kiinni, enkä enää ole työelämässä.
Joka tapauksessa niin sosiaalityössä kuin diakoniassakin lähden henkilökohtaisesti yksin henkilön ja perheensä avuntarpeesta ja siitä, miten siihen voitaisiin parhaiten vastata. En ole halunnut erityisesti "hehkuttaa" luterilaista diakoniaa, ainoastaan tuoda sen periaatteita esille. Olen ollut tästä "ulkona" jo kahdeksisen vuotta, mutta hieman seuraillut. En ole havainnut yleisestä linjasta erityistä poikkeavuutta, joskin käytännöt eri seurakuntien sisällä vaihtelevat. Viimeisin sääntö, minkä muistan, on ettei henkilön uskonnollista taustaa tule merkitä olemassaoleviin diakonian tiedostoihin ja näistä kaikista tiedostomerkinnöistäkin tulee saada asianosaisen henkilökohtainen lupa.
Niin ikään henkilöllä on koska tahansa oikeus saada hänestä tallennetut tiedot tiedokseen joko nähtäväkseen tai kirjallisina, myös oikaisua varten tai tyystin poistettaviksi. Näin myös menetellään. Mikäli pyyntö tulee kirjallisena, asiakkaalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, mitkä tiedot hänestä on poistettu.