Epäkohta

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Epäkohta

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 07.01.2012 23:58

lavanpalvelija kirjoitti:Se, että pyritään oikoteihin sabotoimalla nuoruuden normaali kehityskulku aiheuttaa helposti aikamoisen käytännön katastrofin aikuseksipyrkimyksissä. Kyllä minän laitan tämän epäkohdan hyvin pitkälle Brooklynin satraappien kompitenssin puutteen piikkiin. Ihmistä tulisi ymmärtää rohkeasti koko elinkaari huomioonottaen.
Allekirjoitan.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja lavanpalvelija » 07.01.2012 19:54

sinner74 kirjoitti:
lavanpalvelija kirjoitti:Jehovantodistajuuden päämäärä on hakeutua jonkinlaiseen ihmisenäolemisen pysyvään turvallisuuden tunteesseen-- (Russelin) poppakonstein.
Hmm...voisiko tuo olla yksittäisen jäsenen päämäärä,.
Toki, toki. Näinhän tämä juuri menee-- joukon mukana. Turvallisuuden tunteella tavoittelemme sitä samaa auvoista tilaa minkä me olemme itse kokeneet äidin tissin äärellä.

Tätä aivan samaa tavoitteli nuorukainen nimeltä Chales Taze Russell etsiessään omaa autonomiaansa isänsä vaatebusineksen lomassa. Narsistinen intelligentti nuori Frederick Franz yritti tulla toimeen isähahmonsa Russelin kanssa ja onnistui siinä erinomaisesti.

Me olemme pyrkineet hakemaan elämässämme etäisyyttä suhteessamme näihin autoritaarisiiin isähahmoihin omissa ihmiseksikasvamisyrityksissämme.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja sinner74 » 07.01.2012 18:30

lavanpalvelija kirjoitti:Jehovantodistajuuden päämäärä on hakeutua jonkinlaiseen ihmisenäolemisen pysyvään turvallisuuden tunteesseen-- (Russelin) poppakonstein.
Hmm...voisiko tuo olla yksittäisen jäsenen päämäärä, syy kuulua lahkoon? Itse vt-organisaation päämäärä ei ole tuollapäinkään. Kyllä kai kyseisen organisaation tavoite on se, että ihminen alistetaan ja aivopestään tahdottomaksi, aloite- ja ajattelukyvyttömäksi idiootiksi. Obey your Master.

Organisaation kannalta toimenpiteet ovat juuri oikeat. Yksilön kannalta, hän on päämäärineen väärässä osoitteessa.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Vieras » 07.01.2012 15:44

Vieraas kirjoitti:
Kaarmis kirjoitti:"aikuisseksipyrkimyksissä"?
Minä luin "alkuseksipyrkimyksissä"... :)
Ai et oli loistava huomio. Tässä on erinomainen konkreettinen esimerkki Freudin psykopatologisesta lyöntivirheestä.

Alitajuntani tarkoitti nimenomaan aikuis-seksitavoitetta.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Vieraas » 07.01.2012 15:37

Kaarmis kirjoitti:"aikuisseksipyrkimyksissä"?
Minä luin "alkuseksipyrkimyksissä"... :)

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Vieras » 07.01.2012 15:35

Kaarmis kirjoitti:Oli pakko, kun asuin kymppikerroksessa, ja hissi ei aina toiminut.
Samassa kerroksessahan minäkin. Korkeammalle ei päässyt-- mutta laskeutuessa oli kevyt kosketus.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Kaarmis » 07.01.2012 15:30

Oli pakko, kun asuin kymppikerroksessa, ja hissi ei aina toiminut.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Vieras » 07.01.2012 15:25

Moi Käärmis, lavanpalvelijana vastaan kirjautumatta.

Sinäpä aika kotka olet, kasvatit uudet siivet. Minä kasvoin kanaksi, ja totuin lentelemään matalalla.

Re: Epäkohta

Kirjoittaja Kaarmis » 07.01.2012 15:17

"aikuisseksipyrkimyksissä"?

Joo, nuorena kasvaminen jeppulayhteisössä perustuu siipien amputaatioon. Oli aka tuskaisaa lähdön jälkeen yrittää kasvattaa siipiä uudestaan.

Epäkohta

Kirjoittaja lavanpalvelija » 07.01.2012 14:01

Kun kovasti olen pohtinut sitä, että missä se jehovantodistajuusilmiö sitten oikein lähtee lapasesta, niin olen päätynyt seuraavaan.

Jehovantodistajuuden päämäärä on hakeutua jonkinlaiseen ihmisenäolemisen pysyvään turvallisuuden tunteesseen-- (Russelin) poppakonstein. Nopeaa väylää ei kuitenkaan ole löytynyt, ihmisenäoleminen on jatkuva kehitysprosessi.

Se, että pyritään oikoteihin sabotoimalla nuoruuden normaali kehityskulku aiheuttaa helposti aikamoisen käytännön katastrofin aikuseksipyrkimyksissä. Kyllä minän laitan tämän epäkohdan hyvin pitkälle Brooklynin satraappien kompitenssin puutteen piikkiin. Ihmistä tulisi ymmärtää rohkeasti koko elinkaari huomioonottaen. Ei meistä kukaan pysy nuorena ja kauniina ikuisesti. Oma stagnaatiomme pysäyttää ymmärryksemme jälkikasvumme omien ihmiseksikavamispyrkimysten suhteen.

Tulos on käytännössä hyvin huono ja se olisi käsitettävä ja pyrittävä ratkaisemaan muulla tapaa kuin torjumalla ja puolustusmuuria paksuntamalla.

Ylös