Kolminaisuusoppi

[Ariadna]

Tietenkin voisin selittää kolminaisuusoppia luterilaisen kristillisyyden kannalta, mutta en näe tätä mitenkään tarpeelliseksi tällä foorumilla.

Ja minä tyhmä kun käsitin tämän ketjun aiheena olevan kristikunnan kolminaisuusoppi?

Augustinuksesta olevaa kirjallisuutta löytyy kirjahyllystä ja lukemaani käytän hyväksi sen minkä katson soveltuvan keskusteluun omalta osaltani.

Aristoteles oli paremminkin nykytieteen edustaja ja alkuunpanija, kun taas Platon oli filosofisen hihhulismin kehittäjä. Mielipiteestäni ei pidä varsinkaan filosofian ystävät ja asiantuntijat, mutta tämä on kuitenkin HENKILÖKOHTAINEN näkemykseni siitä.

Samaa mieltä. Platon ei kuulu suosikkeihini.

[Jaakko Ahvenainen]

Ja minä tyhmä kun käsitin tämän ketjun aiheena olevan kristikunnan kolminaisuusoppi?

On hyvin arvostettavaa nähdä henkinen ylpeytensä tyhmyydeksi.

Tästä huolimatta Augustinuksen filosofia pohjaa Platoniin, suodattuen etenkin uusplatonismin läpi, mutta myös mm. stoalaisuuden ja skeptismin. Agustinuksen filosofiaa on hyvä käsitellä kolminaisuuden yhteydessä siksikin, että se toimii hänellä teologian selittäjänä ja järjestelijänä (eräänlaisena kirkastajana) logiikankin kannalta.

Ilman Platonia, olipa hänestä mitä mieltä tahansa, on hyvin vaikeaa ymmärtää mm. Augustinuksen Logos-käsitettä, mikä on eräs avain kolminaisuuden kannalta. Tästäkin syystä Platonin ajatuksiin, vaikka pinnallisesti, perehtyminen, on erinomaisen merkityksellistä aiheen kannalta.

Toinen seikka, mikä tulisi ottaa käsittelyyn, on areiolaisuus, koska juuri tämä laukaisi kiistan kolminaisuudesta. Epäilen, ettei asia olisi mitenkään näin voimakkaasti aktualisoitunut ilman Areiosta ja hänen käsityksiään. Nyt tätä Areioksen perintoä jatkavat, kuten Rami totesi, mm. Jehovan todistajat.

Edellisestä huolimatta, en koe kovinkaan suurta halukkuutta osallistua tämän probleeman selvittelyyn, koska, kuten sanoin aiemmin, sitä tulisi tarkastella kristillisen dogmatiikan näkökulmasta, enkä näe tätä erityisen mielekkääksi tällä foorumilla, mikä nimenomaisesti on tarkoitettu Jehovan todistajien oppien tarkasteluun.

Aristoteles oli paremminkin nykytieteen edustaja ja alkuunpanija, kun taas Platon oli filosofisen hihhulismin kehittäjä. Mielipiteestäni ei pidä varsinkaan filosofian ystävät ja asiantuntijat, mutta tämä on kuitenkin HENKILÖKOHTAINEN näkemykseni siitä.

Siltä osin, mikä koskee Aristotelesta, jaan mielipiteesi kanssasi.

[Vieras]

Googletin noita juttuja, en kylläkään löytänyt hakemaani, että kävivätkö Aristoteles taikka Platon sunnuntaisin kirkossa, sehän näin kristittynä ajatellen muodostaisi pohjan arvioida heidän töitään. Muutoin on tuossa yllä osattu oivallisesti supistaa ja tiivistää olennainen.

[RaM]

*Ilman Platonia, olipa hänestä mitä mieltä tahansa, on hyvin vaikeaa ymmärtää mm. Augustinuksen Logos-käsitettä, mikä on eräs avain kolminaisuuden kannalta. Tästäkin syystä Platonin ajatuksiin, vaikka pinnallisesti, perehtyminen, on erinomaisen merkityksellistä aiheen kannalta.

**Toinen seikka, mikä tulisi ottaa käsittelyyn, on areiolaisuus, koska juuri tämä laukaisi kiistan kolminaisuudesta. Epäilen, ettei asia olisi mitenkään näin voimakkaasti aktualisoitunut ilman Areiosta ja hänen käsityksiään. Nyt tätä Areioksen perintoä jatkavat, kuten Rami totesi, mm. Jehovan todistajat.

***Edellisestä huolimatta, en koe kovinkaan suurta halukkuutta osallistua tämän probleeman selvittelyyn, koska, kuten sanoin aiemmin, sitä tulisi tarkastella kristillisen dogmatiikan näkökulmasta, enkä näe tätä erityisen mielekkääksi tällä foorumilla, mikä nimenomaisesti on tarkoitettu Jehovan todistajien oppien tarkasteluun.

*Ymmärtääkseen kolminaisuusoppia ja sen syntyä on todellakin tunnettava Platonin filosofisia käsityksiä ja tuotantoa. Juuri niin kuten toteatkin Jaska. Lisäksi on tunnettava Roomassa vallinnutta poliittista tilannetta ja tuon ajan poliittista toimintaa.

**Areiolaisuus oli olennainen osa kristinuskon alkutaipaleella ollutta merkittävää opillista kiistaa. Miksi, jos kerran kolminaisuusoppi on niin selvästi raamatusta löydettävissä? Miksi sitä ei löydetty alussa edes kristinuskon sisällä? Miksi Jeesuksen seuraajien liikkeestä kaikessa suhteessa etäisempi kirkko, Rooma, oli 'oikeammassa'? Miksi paltonilaisuuden oppipoika Augustinus edusti oikeaa tulkintaa?

***Tuokin ajatus on siinä mielessä järkevä periaate, että kristinuskon dogmatiikka perustuu pitkälti kristinuskon traditioihin joiden toimiminen relevantteina perusteluina edellyttää ensin uskoa kristinuskoon. Niinpä ne synnyttävät helposti turhan eipäs juupas tilanteen.

[Jaakko Ahvenainen]

Lisäksi on tunnettava Roomassa vallinnutta poliittista tilannetta ja tuon ajan poliittista toimintaa.

Tämä on totta paitsi keisarin harjoittaman politiikan, myös kirkkopolitiikan kannalta. Nämä kytkeytyvät yhteen Nikean konsiilissa 325.

Areiolaisuus oli olennainen osa kristinuskon alkutaipaleella ollutta merkittävää opillista kiistaa. Miksi, jos kerran kolminaisuusoppi on niin selvästi raamatusta löydettävissä?

Hyviä kysymyksiä.
Käsittääkseni kiista koski ensisijaisesti Jeesuksen olemusta ja alkuperää. Elettiin helleenisen filosofian vaikutuspiirissä ja sieltä löytyi kolminaisuus uskonnollisena käsitteenä. Apostolinen uskontunnustus ei tätä sisältänyt, joten Areiosta vastaan piti etsiä raamatulliset perusteet, mitkä monessa suhteessa perustuivat tulkintaan Raamatun teksteistä (Septuaginta) ja sittemmin UT:n kaaanoniin sisällytetyistä teksteistä, jonka Athanasios muodosti 367 ja hyväksyttiin 397 Karthagon kolmannessa kirkolliskokouksessa (joskin keskustelu sisällöstä jatkui vielä pitkään) sekä muista sitä lähellä olevista kirjoituksista. Kysymys ei siis ollut mitenkään helposti Raamatun perusteella ratkaistavissa, vaan tekstejä oli tulkittava.

Miksi sitä ei löydetty alussa edes kristinuskon sisällä?

Kysymys ei ollut mitenkään relevantti. Jeesuksen paluun odotus kävi kiihkeänä vielä toisella vuosisadalla, kristittyjä vainottiin. Vasta Konstantinus Suuren julistus kristinuskosta ainoana valtion uskontona muutti tilanteen.

Miksi Jeesuksen seuraajien liikkeestä kaikessa suhteessa etäisempi kirkko, Rooma, oli 'oikeammassa'?

Tämä palveli paremmin sekä Rooman piispan että keisarin etuja.

Miksi paltonilaisuuden oppipoika Augustus edusti oikeaa tulkintaa?

Siis Augustinus. Ensinnäkin hän ihaili platonilaisia ja sanoi näiden olevan "muita etevämpiä" filosofeja. Tämä käsitys vakuutti hänet kolminaisuudesta (Augustinushan ei sanottavimmin tuntenut Arstoteleen näkemyksiä), minkä lisäksi hän näkemyksissään yhtyi kirkon ottamaan kantaan kolminaisuusoppiin nähden (sai siis arvostusta kirkon piiristä).

Kaikki edellä esittämäni on pelkkää profaania pohdintaani, eikä edusta kristillistä dogmatiikkaa, eikä välttämättä edes omaa henkilökohtaista näkemystäni.
Tämäkin linkki kannattanee kurkistaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Athanasiok ... ntunnustus

P.s. Oikeastaan kolminaisuuden pohtiminen ei edellytä sen enempää kristillistä uskoa tai muuta kristillisyyttä, kuin minkä tahansa asian pohtiminen. Kristinuskon tuntemus toki auttaa asiassa, mutta tällähän ei ole mitään tekemistä uskon kanssa.

[RaM]

Itselläni on juuri tuo käsitys asioista. Olen aina yhtä iloinen todetessani laajat kirkkohistoriaan liittyvät tietosi ja tunnetusti hyvän käsikirjastosi tuen. Olette Ariadnan kanssa perehtyneet antiikin historiaan ja etenkin kristinuskon kehittymiseen mitä kunnioitettavimmalla tavalla.
PS. Se miten jokainen lopulta kuitenkin muodostaa oman maailmankatsomuksensa, on toisarvoinen asia tuon tietoisuuden rinnalla.

[Jaakko Ahvenainen]

[Vieras]

" kolminaisuuden pohtiminen ei edellytä sen enempää kristillistä uskoa "

Kuitenkin monet suuret hengenmiehet ovat tuoneet esiin, kuinka usko Jumalaan on saanut kokemaan Jumalan rakkauden ja mahdollistanut tajuamaan syvyyden kristillisessä viisaudessa.

[Jaakko Ahvenainen]

Silloin tosiaan on kuten Jaskasemme lausui, historiallisesta tulkinnasta kyse ja siltä polulta ei pääse niin vain takaisin, sieltä ei voi pujahtaa takaisin esittämään kristillisiä totuuksia.

Nyt tietenkin johtuu kysymään: Mikä on "kristillinen totuus"? Tämä taas ei ole tämän keskustelun aihe, mutta hyvinkin keskustelun arvoinen. Että tällaista keskustelua yleensäkään voitaisiin käydä tällä foorumilla, se tulisi nivoa Jehovan todistajien oppiin ja tämä on nähdäkseni vaikeaa rikkomatta foorumin sääntöjä. Joku toinen foorumi olisi tässä varmaan parempi.

[Jaakko Ahvenainen]

" kolminaisuuden pohtiminen ei edellytä sen enempää kristillistä uskoa "
Kuitenkin monet suuret hengenmiehet ovat tuoneet esiin, kuinka usko Jumalaan on saanut kokemaan Jumalan rakkauden ja mahdollistanut tajuamaan syvyyden kristillisessä viisaudessa.

Tämän liittäisin myös edellisen vastaukseni yhteyteen, mutta minkä aiemmin kerroin pitää paikkansa. Sitaattisi antaa sanomastani hieman väärän kuvan.

[RaM]

Kuitenkin monet suuret hengenmiehet ovat tuoneet esiin, kuinka usko Jumalaan on saanut kokemaan Jumalan rakkauden ja mahdollistanut tajuamaan syvyyden kristillisessä viisaudessa.

Hitler lienee yksi näistä mainitsemistasi henkilöistä. Bush Sr. ja Jr. (isän, pojan ja heidän yhteneväisen henkensä nimessä) toinen suuri uskon ja kristillisen viisauden symboli. Kenties Dublinin verinen historiakin kertoo kuinka kaksi jumalan rakkauden ja uskon löytämää kristinuskon lahkoa on osoittanut kristillistä viisautta ja veljeyttä toisiaan kohtaan.
Sori jos kaivoin hieman 'syvältä' näitä esimerkkejä. Parempaa ei tullut mieleeni kun sinullakaan ei ollut esimerkkejä.

[Vieras]

"Hitler lienee" -Muuten oma mielenkiintonsa jota ei tule sekoittamaan natsismin kannattamiseen, pikemminkin päinvastoin. Lapsenomaisia piirteitä, kuten vippasiko päässä vai tajuamisestako huolimatta esitti ja läpivei nimenmuutoksen panssarivaunumallille, jonka valmistus oli jo lopetettu (arvattavasti keksi vielä mahtavamman nimen kuin ensin ?). Lapsena näytti tykänneen Karl Mayn inkkarikirjoista, eikä malttanut sitä pitää syrjässä asioista aikuisenakaan, sanoi että "saksalainen pystyy kirjoittamaan Amerikkaan sijoitetun kertomuksen käymättä paikan päälläkään" Pohjimmiltaan kai pyrki elämään itselleen kuvittelemaansa seikkailukertomusta läpi oikeasti. Loppu ei kuitenkaan tullut onnelliseksi.

Hengen miehet tuossa edellä voitaneen käsittää kristillisiksi suuruuksiksi, vaikka tietysti asia saattanee aiheuttaa polemiikkia.

[RaM]

Mies, jonka tarkoituksena on perustaa raamatullinen tuhatvuotinen valtakunta maanpäälle, ei voi olla paha.
Jos hänen kannattajansa sortuivatkin pahoihin tekoihin, niin ei siitäkään saa aatuvainaata syyttää.

Samoin kun isä ja poika B pyysivät joka ikinen kerta sotimaan ryhtyessään Jumalaa siunaamaan Amerikkaa, niin tuon siunauksen määrästä tuli kerrassaan valtava. Heidän henkensä jatkuu - joskin heikompana - Obamassa, joka myös on ryhtynyt siunaamaan maataan ja kansaa lähettäessään sotilaita ja pommeja toisella puolella maapalloa asuvien vääräuskoisten niskaan.

Ja Pohjois-Irlannin uskonveljellinen rauha on ostettu järkyttävän suurella veriuhrilla kunnianosoituksena Jeesuksen veriuhria kohtaan.

[Vieras]

Mies, jonka tarkoituksena... + Samoin kun isä ja poika B... + Ja Pohjois-Irlannin... = kolme juttua, ja niinhän tässä ketjussakin on aiheena Pyhä Kolmio.

[RaM]

Jetsulleen. Kristinuskon trinitaarinen todiste.
(Anteeksi jos ilkeilen tässä hiukan, mutta ei niin pientä pilaa ettei totta toinen puoli.)