kun toiselta erittäin "laadukkaalta" keskustelupalstalta bongasin kysymyksen :
"Miksi Jehovan ei nykyisin puutu mitenkään pilvenpiirtäjien rakentamiseen? Puuttuihan hän Baabelin tornikin rakentamiseen sekoittamalla ihmisten kielen."
Niin kyllähän tuo tietenkin herättää kasan kysymyksiä. Yllämainitun lisäksi itselleni tuli pari muuta mieleen, esim : Kuinka korkealle herra tosissaan kuvitteli ihmisten pääsevän? ihanko tavoitteeseen asti? Oliko asiaan puuttuminen nyt oikeasti välttämätöntä?
Ja onko kielten sekoittaminen kovinkaan tehokas tapa tehdä hajaannusta, nykyäänkin kun tulemme suht hyvin toimeen kielimuureista huolimatta?
Lisäksi lainaan Osmo Pöystiä -MITEN KIELIÄ OPITAAN-
joka kertoo :
Eli..hei, 90 päivää ja raksakaverin tarkoitukset olis menny jakeluunMitä tahansa vierasta kieltä voi oppia tyydyttävästi ymmärtämään noin kolmessa kuukaudessa,
itsensä ymmärretyksi tekemisen harjoittelu vie toiset kolme kuukautta,
Niin siis ihan tovin päästä olis menny raksakaverikin jakeluun?
Niinpä kai, mutta kyseisen projektin suhteen ei taida tuokaan olla tärkeimmällä sijalla. Meille kun tuodaan firmalle "Incoming goodseja" pitkin maailmaa ja kuskeina on milloin venäläisiä, puolalaisiamutta kirjallisen ilmaisutaidon hankkimiseen tarvittava aika lasketaan jo vuosissa.
ja muita, eikä puhuta vittu sanaakaan ruotsia, suomea taikka englantia, on kielten sekoittaminen menny kuralle, kun hyvin hoidetaan hommat kotiin ja keskustellaan vaikka käsimerkein.
Eli onko tuo pappelin tornin rakentaminen todellakin estynyt kielimuurin takia? Onneksi täältä löytyy tietotaitoa, niin toivotaan että minäkin viisastun. Se tuntuu vaan hämärältä, että tuo olisi ollut kovinkaan tehokas tapa, puhumattakaan siitä, minkä hemmetin takia pitää olla puuttumassa joka asiaan.
Tästä olen kyllä Pöystin kanssa eri mieltä. Minulle on kyllä kerrottu, että olen täydellinen rakastaja :pTäydellistä kielitaitoa kukaan ei opi koskaan.
http://opsti.japo.fi/mko.htm
(Kaikki tietenkin uskonnollisella näkökulmalla ajateltuna)