Näillä jakeilla on Vartiotorniseurassa nostatettu perusteetonta toivoa maailmanlopun läheisyydestä jo toista vuosisataa, tuorein hengennostatus tapahtui aivan hiljan kun Raamattua hutkittiin Vartiotorni-lehden tekstiä toistelemalla mm. näillä sanoilla:Mutta ajoista ja ajanjaksoista, veljet, teille ei tarvitse kirjoittaa mitään. Sillä itse tiedätte varsin hyvin, että Jehovan päivä tulee juuri niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: ”Rauha ja turvallisuus!”, silloin äkillinen tuho samassa kohtaa heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä yllättäisi teidät kuin varkaat, sillä te olette kaikki valon poikia ja päivän poikia. Me emme kuulu yöhön emmekä pimeyteen. (1. Tess. 5:1-5 UMK)
Sekä näillä:MERKKEJÄ JOTKA KERTOVAT ODOTUKSEMME PÄÄTTYMISESTÄ
Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:1–3.
Lähitulevaisuudessa kuullaan julistus: ”Rauha ja turvallisuus!” Meidän täytyy ”pysyä valveilla ja pysyä järkevinä”, jottei tämä julistus yllätä meitä (1. Tess. 5:6). Pysyäksemme hengellisesti valveilla tarkastelemme nyt lyhyesti tapahtumia, jotka ovat valmistaneet tietä tälle merkittävälle julistukselle. (Vartiotorni 15. marraskuuta 2013 sivu 12-13)
Jo kyseisen asiayhteyden jakeita keskiketterästi tarkastelemalla huomaa sen, että kirjeteksti oli yksiselitteisesti suunnattu ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla eläneille, ilman minkäänlaista vihjettäkään varasuunnitelmasta edes kolmannelle vuosituhannelle.Silloin esitetty rauhan ja turvallisuuden julistus tai muut sen kaltaiset eivät ole kuitenkaan täyttäneet 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:3:n profetiaa. Miksi sanommeniin? Koska ennustettu ”äkillinen tuho” ei ole vielä koittanut. Ketkä esittävät tämän ”rauhaa ja turvallisuutta” koskevan huomattavan julistuksen? Millainen osa kristikunnan ja muiden uskontojen johtajilla tulee olemaan? Miten eri hallitusten johtajat ovat mukana tässä julistuksessa? Raamattu ei kerro. (Vartiotorni 15. marraskuuta 2013 sivu 13)
Ensimmäisellä vuosisadalla eläneet elivät viimeisiä päiviä ja lopun aikaa, odotteena oli Jeesuksen paluu heidän elinaikanaan, kuten Jeesus asian Raamatun mukaan oli luvannut. Käsittääkseni varkaat eivät ensimmäiselläkään vuosisadalla antaneet ennakkomerkejä, joista heidän toimensa voisi ennakkoon päätellä. Ainakaan eivät nykyään toimi tuolla tavalla. Vartiotorniseuralle tämä ”varkaan yöllinen vierailu” on ollut jo useamman eri kerran aikaan sidottu fakta sekä etukäteen tunnistettavissa.
Russell löysi rauhanhuudon täyttymyksen Haagin vuoden 1899 rahankonferenssista, olihan hänen lopun aikansakin jo tuolloin vuosisadan ikäinen ja lopullinen rauha tilauksessa aivan niillä näppäimillä. Ei tullut lopullista rauhaa 1914, tuli lohduton sota.
Rurherford uudisti rauhanhokemaa siten, että sodan jälkeen tulisi lyhyt rauhan kausi ja sen jälkeen Rutherfordin vuoden 1925 maailmanloppu. No ei tullut kuitenkaan, kuten ei tullut vuoden 1936 erikoisrauhaa, jolloin Rutherfordin mukaan uskonnollisten voimien piti vaimentaa jehovantodistajien toiminta ja julistaa sen jälkeen rauhaa ja turvallisuutta.
No sitten oli vuorossa toinen maailmansota ja Rutherford heitti lusikan nurkkaan, mutta hänen opetuksensa jäi eloon. Sodan päättymisen jälkeen piti tulla lyhyt rauhan kausi ja sen jälkeen maailmanloppu (1951 ja 1953). Lyhyys on tietysti suhteellinen käsite ja niinpä elämme edelleen tuota Rutherfordin ja Knorrin lyhyttä rauhan aikaa. Se ei tietysti estä elämästä kahta rauhanaikaa samanaikaisesti, eläähän yksi sukupolvikin peräkkäin kahdessa eri henkilössä. Niin ja on useampiakin eri maailmanlopun odotteitakin eletty samanaikaisesti.
1970-luvulla tämä rauha- ja turvallisuushokema nousi jälleen tärkeäksi teemaksi vuoden 1975 maailmanloppua rummutettaessa. Vuoden 1972 konventtipuheessa Australian lahja Suomen jehovantodistajille mainitsi ensin, että menossa oli lopun lopun aika ja sen jälkeen lainasi kyseisiä jakeita sanoen:
Vuoden 1972 joulukuun 8. päivän Herätkää!-lehden erikoisnumero käsitteli aihetta hyvin laajasti ja katsantokanta oli lähestyvä vuoden 1975 maailmanloppu. Sivulla 9 esitettiin, että ”Tämä ennustus näyttää olevan nopeasti täyttymässä.”Mistä me sen tiedämme? Me tiedämme sen koska Jehova Jumala on meille sen ilmoittanut. Hän ei ole pitänyt meitä pimeydessä vaan hän on sanonut meille mikä on tilanne. Esimerkiksi katsokaa Raamatustanne 1. Tessalonikalaiskirjeestä 5. luvusta ja lukekaamme jakeet 4 ja 5. Siis 1. Tessalonikalaisille 5:4 ja 5. Meille sanotaan suoraan: "Mutta te veljet ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas. Sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia. Me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.” Siis te ette ole pimeydessä. Me tiedämme, koska Jehova on antanut meille valoa, tietoa. Jos me emme tietäisi mitään, emme ymmärtäisi kuinka lähellä loppu on, niin sitten olisimmekin pimeydessä ja Raamattu olisi väärässä. Maailma on pimeydessä, Harmagedon tulee kohta ja yllättää heidät. Se tulee kuin varas yöllä Jeesus varoitti monta kertaa. Mutta nyt meille sanot mutta te veljet ette ole pimeydessä. Ja näin ollen veljet me tiedämme.
Vuonna 1973 julkaistiin kirja ”Tosi rauha ja turvallisuus – mistä lähteestä?”, sen sivulla 6-7 kerrotaan, ”...että se [Raamattu] käsittelee juuri niitä seikkoja, jotka koskevat mitä suurimmassa määrin meitä tällä 20. vuosisadalla?”. No ei näköjään käsitellyt, koska nyt on menossa 21. vuosisata ja mitään tuossa kirjassa odotettua ei rauhan suhteen ole tapahtunut. Kirjan sivulla 87 on otsikko ”TÄMÄ SUKUPOLVI EI KATOA”, jonka jälkeisessä kappaleessa esitetään mm.:
Nyt tuo sukupolvikäsitys on vaihdettu jo kerran hylättyyn aiempaan opetukseen ja kaksi peräkkäistä sukupolvea on määritetty yhdeksi sukupolveksi, eikä tämä Jeesuksen piikkiin laitettu vakuuttelu muutenkaan toteutunut, vuosi 1975 tuli ja meni.Ne, jotka muistavat vuoden1914 tapahtumat, alkavat nykyään olla iäkkäitä. Monet heistä ovat jo kuolleet. Mutta Jeesus vakuuttaa meille, että ”tämän sukupolven” aikana, ennen kuin se on kokonaan kuollut, tulee pahan asiainjärjestelmän tuho.
Toistuvatkaan katteettomat ennustelut eivät häiritse sinnikkäimpiä maailmanlopun ennustelijoita, pettymys antaa lisää voimaa kehittää aina vaan uusia ennustuksia. Näin tässäkin tapauksessa kävi ja joku voisi luulla, että tämä vuoden 1981 (meillä 1982) myöntö lopettaisi edes hetkeksi pään hakkamisen tiiliseinään:
Mutta ei, pari vuotta myöhemmin merkin toimeenpanijoiksi toistettiin totutulla tavalla Yhdistyneitä Kansakuntia ja/tai poliittisia- sekä uskonnollisia toimijoita (kursivointi alkuperäinen):Mutta mitkään näistä pyrkimyksistä eivät sovi 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:2, 3:ssa esitettyyn kuvaukseen. Miksi? Siksi, että ”suuri ahdistus”, Jehovan ”kostonpäivä”, ei ole vielä alkanut. Muista, että Paavali sanoi tuhon tulevan äkkiä, ”samassa”, ”rauhan ja turvallisuuden” julistuksen jälkeen. Sitä paitsi täyttymyksen täytyy olla tarpeeksi huomiota herättävä, jotta sen voitaisiin aiheellisesti osoittaa olevan merkitty muistiin Jehovan henkeyttämänä erikoisprofetiana. ”Rauhan ja turvallisuuden” julistuksen täytyy olla poikkeuksellinen kehitysvaihe, joka eroaa monista tähänastisista rauhanpyrkimyksistä. (Vartiotorni 15. huhtikuuta 1982 sivu 14)
YK:n 40-vuotissynttärit olivat tulossa lokakuussa 1985 ja tuolloin vuosi 1986 julistettiin kansainväliseksi rauhan vuodeksi. Turha lienee mainitakaan, että Vt-seuran lyyrikot teroittelivat kiinnostuneina ennustelukyniään:Apostoli Paavali ennusti yhden noista kehitysvaiheista seuraavin sanoin: ”Itse tiedätte varsin hyvin, että Jehovan päivä tulee juuri niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät.” Tämä profetia osoittaa selvästi, että juuri ennen tämän asiainjärjestelmän loppua ”rauha ja turvallisuus” julistetaan jollakin poikkeuksellisella tavalla, julistavatpa sen sitten Yhdistyneet Kansakunnat järjestönä tai poliittiset ja uskonnolliset johtajat yksilöinä. Mitä tapahtuu tuon julistuksen jälkeen? Paavali sanoi: ”Silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät.” – 1. Tessalonikalaisille 5:2, 3.” (Vartiotorni 15. elokuuta 1984 sivu 6)
Samalla Vartiotorniseuran oli pakko tehdä jotain vuonna 1973 julkaistulle ja sisällöltään hävettävälle kirjalle ”Tosi rauha ja turvallisuus – mistä lähteestä?”. Sen parasta uskottuna ennen -päiväyksestä oli jo niin kauan, että vuonna 1986 kirjan sisältöä siistittiin uudemman ennustustyylin mukaiseksi ja nimeksi annettiin ”Tosi rauha ja turvallisuus – miten voit saada sen?”. Tilanne ei tietenkään tuolla kasvojenkohotuksella yhtään siistiytynyt, vaan sivulla 85 kerrotaan merkin kiistattomuudesta näin (kursivointi alkuperäinen):Kristityt eivät kuitenkaan voi sanoa edeltä tarkkaan, milloin suuri ahdistus iskee. Jehova ei ole paljastanut ”päivää tai hetkeä”. (Markus 13:32; Matteus 24:42) Niinpä kun esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat julistaa vuoden 1986 ”kansainväliseksi rauhan vuodeksi”, kristityt tarkkailevat tuota tapahtumaa kiinnostuneina. Mutta he eivät voi sanoa etukäteen, osoittautuuko tämä edellä lainattujen Paavalin sanojen täyttymykseksi. (Vartiotorni 1. lokakuuta 1985 sivu 18)
Samassa asiayhteydessä viitataan YK:n 1986 rauhanvuoteen ja todetaan sen epäilemättä olevan yksi askel kohti Paavalin sanojen täyttymystä.Edessä on kuitenkin vielä yksi tapahtuma kiistattomana merkkinä siitä, että maailmantuho tulee pian. Apostoli Paavali kirjoitti tästä: ”Jehovan päivä tulee juuri niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät - - , eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.”
Pari vuotta myöhemmin tarkennettiin, että tämä tällaisen tyyppinen julistus, eli kiistaton merkki on jumalalle maailmanlopun toteutuksen aloitusmerkki. Kummallisena voi pitää sitä, ettei jumala ei ole huomannut Vartiotorniseuran aiemmin osoittamia merkkejä, miksi sitten tämän yhtään sen paremmin:
Maailmanlopun ennustelulle antautunut joukko ei masennu sellaisista pienistä vastoinkäymisistä kuin toteutumattomista maailmanlopuista. Päin vastoin, joukko saa voimaa ajatuksesta, että katteeton ennustus unohdetaan ja ryntää eteenpäin korvaavalla uudella ennustuksella:”Tästä syystä tuleva tärkeä maailmanlaajuinen rauhan ja turvallisuuden julistus, jonka maailmanjohtajat antavat, on Jumalalle eräänlainen toiminnanaloitusmerkki, ja alkava tapahtumainvyöry yllättää epäuskoisten ihmisten maailman ”niin kuin varas yöllä”.” (Herätkää! 8. huhtikuuta 1988 sivu 14)
Seuraavana vuonna rauha ja turvallisuus olivat edelleen “hyvin lähellä”:Niinkin äskettäin kuin vielä kuusi vuotta sitten tilanne ei näyttänyt yhtä valoisalta. Journalisti Roy Larson oli pannut merkille, että ”koko vuoden 1983 uskonnolliset johtajat ympäri maailmaa huusivat ’rauha, rauha’, vaikka rauhaa ei ollut”. Ovatko nämä sen jälkeiset yllättävät maailmantapahtumat 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:3:n täyttymys? Emme osaa sanoa. Kaikesta huolimatta nykyään, joulukuussa 1989, ”rauha ja turvallisuus” on lähempänä todellisuutta kuin koskaan aiemmin. (Herätkää! 8. joulukuuta 1989 sivu 24)
Muutaman kuukauden kuluttua ennustuksen sisältö muuttui, julkaistiin kirja ”Ihmiskunta etsii Jumalaa”:Milloin Harmagedon tulee? Raamattu ei kerro sitä. Mutta maailman tapahtumat, jotka täyttävät ennustukset, osoittavat, että se on hyvin lähellä. Raamattu ennustaa selvästi erään aivan sitä edeltävän tapahtuman. Apostoli Paavali sanoo: ”Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät.” (1. Tessalonikalaisille 5:3) (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1990 sivu 9)
Kun rauhanvuosikaan ei herättänyt Jehovaa toimimaan, niin otettiin liennytys ennustuksen täyttymykseksi, jos Jehova nyt huomaisi ja ryhtyisi hävittämään 99,9 % ihmiskunnasta. Tuota täystuhoa odotellessa on tuttu pian-sana hyvä työkalu:Eräs toinen huomattava Raamatun ennustus lähestyy jo täyttymystään aivan silmiemme edessä. Apostoli Paavali ennusti ja varoitti: ”Mutta ajoista ja ajanjaksoista, veljet, teille ei tarvitse kirjoittaa mitään. Sillä itse tiedätte varsin hyvin, että Jehovan päivä tulee juuri niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.” – 1. Tessalonikalaisille 5:1–3.
Kansakunnat, jotka olivat aiemmin sotaisia ja epäluuloisia toisiaan kohtaan, näyttäisivät nyt etenevän varovaisesti kohti tilannetta, jossa ne voivat julistaa maailman rauhaa ja turvallisuutta. Tältäkin kannalta katsottuna me niin ollen tiedämme, että Jehovan tuomion päivä väärälle uskonnolle, kansakunnille ja niiden hallitsijalle, Saatanalle, on lähellä. – Sefanja 2:3; 3:8, 9; Ilmestys 20:1–3. (sh-FI sivu 371-372)
Pian-sana sointuu erittäin hyvin hyvin yhteen YK:n mollaamisen kanssa, varsinkin jos unohtaa WTBTS:n pyrkineen UN/DPI/NGO-liitännäisjäseneksi ja tulleen hyväksytyksi 29. päivä tammikuuta 1992:Rauhasta ja turvallisuudesta on puhuttu paljon sen jälkeen, kun kylmä sota oletettavasti päättyi ja yksi ainoa supervalta jäi jäljelle. Kuten Ilmestyksen 17:10:ssä sanotaan, tämän supervallan, pedon seitsemännen pään, täytyy ”pysyä vähän aikaa”. Tämä ”vähä aika” lähestyy kuitenkin loppuaan. Pian kaikki poliittisen ”rauhan ja turvallisuuden” huudot antavat tietä ”äkilliselle tuholle [joka] on samassa kohtaava heidät”. Näin sanoo apostoli Paavali. (1. Tessalonikalaisille 5:2, 3.) (Vartiotorni 1. maaliskuuta 1994 sivu 21)
Kuukautta myöhemmin toisteltiin jälleen tätä avainhokemaa, liennytysoli edelleen päivän sana:Pian Jehova ohjaa ”mieltä vailla” olevat YK:n jäsenet kääntymään väärää uskontoa vastaan...Turmeltuneet, sotaa lietsovat kansakunnat seuraavat väärää uskontoa tuhoon, kun Jehovan koston päivä saavuttaa heidätkin.
Ensimmäisen tessalonikalaiskirjeen 5:3:ssa sanotaan jumalattomista: ”Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho samassa kohtaa heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1997 sivu 17-18)
Samaa rataa se on mennyt tähän päivään asti (esimerkiksi Vartiotorni 1. helmikuuta 2004 sivu 20-21 ja 15. toukokuuta 2008 sivu 16). Yksi lainaus on omalla tavallaan hauska, siinä Vt-lyyrikot eivät olleet hereillä (lihavointi lisätty):Jehova paljastaa avoimesti, mitä tapahtuu, kun Kristus tulee langettamaan tuomion Saatanan maailmanjärjestelmälle (Matteus 24:29–31; 25:31–46). Hänen Sanassaan esitetään seuraavanlainen ilmoitus, joka koskee maailman hallitsijoita: ”Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho samassa kohtaa heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen.” (1. Tessalonikalaisille 5:3.) Ne, jotka noudattavat Saatanan johtoa, jättävät tämän selvän varoituksen huomiotta. He ovat jumalattoman sydämensä vuoksi sokaistuneita, ja tämä estää heitä katumasta jumalatonta tietään ja muuttamasta suunnitelmiaan ja strategiaansa, jotka tähtäävät Jehovan tarkoitusten tyhjäksi tekemiseen.
Erityisesti vuodesta 1986 lähtien, jolloin Yhdistyneet kansakunnat julisti kansainvälisen rauhanvuoden, maailma on ollut täynnä puhetta rauhasta ja turvallisuudesta. Maailmanrauhaa on pyritty turvaamaan määrätietoisin toimenpitein, ja siinä on ilmeisesti jossain määrin onnistuttukin. Onko tässä tämän profetian koko täyttymys, vai voimmeko odottaa tulevaisuudessa jonkinlaista hätkähdyttävää ilmoitusta? Jehova tekee sen selväksi omana aikanaan. (Vartiotorni 1. kesäkuuta 1997 sivu 17-18)
Niinpä, ajanlaskumme alun kristityt odottivat aivan aiheellisesti Jeesuksen lupauksen täyttymistä heidän elinaikanaan, eli siinä kaikki. No eihän tuota männävuoden marraskuun vipusta männäviikolla tankanneet uskokaan Raamattuun, vaan Vartiotorniseuraan. Vartiotorniseuraan uskominen onkin yksinkertaisempaa kun ja jos ei tarvitse tietää mitä kaikkea Vartiotorniseura on kunkin avainhokeman kohdalla sählännyt.Apostoli Paavalilla oli oikea näkemys kiireellisyydestä. Hänellä oli ehkä mielessään Jeesuksen sanat, kun hän kirjoitti tessalonikalaisille Kristuksen läsnäolosta: ”Mutta ajoista ja ajanjaksoista, veljet, teille ei tarvitse kirjoittaa mitään.” (1. Tessalonikalaisille 5:1.) Hän kirjoitti tämän kirjeensä noin 17 vuotta sen jälkeen, kun hän oli sanonut: ”Te tulette olemaan todistajiani – – maan ääriin asti.” (Apostolien teot 1:8.) Tuohon aikaan ei voitu kirjoittaa enempää, koska ei ollut paljastettu enempää. Siitäkin huolimatta he saattoivat olla täysin varmoja siitä, että Jehovan päivä tulisi varmasti ”juuri niin kuin varas yöllä”, kun kristityt saarnaisivat yhä kiireisesti (1. Tessalonikalaisille 5:2).
Vaikuttaisi epätodennäköiseltä, että ensimmäisen vuosisadan kristityt olisivat nämä sanat mielessään ajatelleet Jehovan päivän olevan satojen vuosien päässä. He kyllä tiesivät Jeesuksen vertaukset kuninkaasta, joka meni kaukaiseen maahan, ja miehestä, joka matkusti ulkomaille. He tiesivät myös, että nuo vertaukset osoittivat kuninkaan palaavan ”lopulta” ja pois matkustaneen miehen palaavan ”pitkän ajan kuluttua”. Epäilemättä he kuitenkin pohtivat sellaisia kysymyksiä kuin milloin on ”lopulta” ja mitä tarkoittaa ”pitkän ajan kuluttua”. Kymmentä vuottako? Kahtakymmentä vuotta? Viittäkymmentä vuottako vai vielä pitempää aikaa? (Luukas 19:12, 15; Matteus 25:14, 19.) Heidän korvissaan kaikuivat jatkuvasti Jeesuksen sanat: ”Pysykää tekin valmiina, sillä hetkenä, jota ette pidä todennäköisenä, Ihmisen Poika tulee.” (Luukas 12:40.) (Vartiotorni 1. lokakuuta 1995 sivu 28)
