Veli-Hopea kirjoitti:Todistajuudessa ja kritiikkiä esitettäessä Jumalan oikeudesta tappaa ihmisiä, olen joskus saanut vastaukseksi, että Jumalalla on oikeus tuhota kaikki minkä on luonutkin. Onko tällainen selite muille tuttu?
Oikein tuttua jargonia. Selitys menee vielä läpi jos puhutaan jostain elottomasta, mutta kun peliin pistetään eläviä, tuntevia ja ajattelevia luomuksia, oletettuun oikeuteen tuhota luomuksensa liittyy moraalinen ongelma jota ei uskonnollisella sananhelinällä pysty perustelemaan.
Vedenpaisumus on aina hyvä esimerkki Jumalan moraalikäsityksestä. Kylmäverinen massamurha jossa pistettiin kylmäksi niin vauvat, lapset, vanhukset ja sairaat. Vt-seura selittelee keissiä tähän tyyliin:
Herätkää! 8.11.2001 kirjoitti:
”Kaikki hänen tiensä ovat oikeutta”
Historiasta ei löydy mitään todisteita siitä, että Jumala olisi joskus käyttänyt voimaansa väärin. Hän ei hallitse käyttämällä voimaa mielivaltaisesti. Hän haluaa meidän palvovan itseään rakkaudesta häneen (1. Johanneksen kirje 4:18, 19). Todellisuudessa Jumala ei käytä voimaa, jos sen voi jollakin oikeudenmukaisella tavalla välttää (Jeremia 18:7, 8; 26:3, 13; Hesekiel 18:32; 33:11). Ja kun hän päättää käyttää voimaansa, hän antaa siitä monia varoituksia etukäteen niin että kuka tahansa voi halutessaan oikaista elämäänsä (Aamos 3:7; Matteus 24:14). Toimisiko ilkeä ja mielivaltainen Jumala tällä tavalla?
Jumalan voimankäytöllä ei ole mitään tekemistä ihmisten tuomittavan voiman väärinkäytön kanssa. ”Kaikki hänen tiensä ovat oikeutta”, sanoo Mooses Jehovasta, ”uskollisuuden Jumalasta, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta” (5. Mooseksen kirja 32:4). Toisin kuin ihmistyrannien hallinto Jumalan hallinto ei perustu ylivoimalle. Hän on kaikissa tilanteissa käyttänyt voimaansa sopusoinnussa täydellisen rakkautensa, viisautensa ja oikeudenmukaisuutensa kanssa (Psalmit 111:2, 3, 7; Matteus 23:37).
Esimerkiksi Jumala tuhosi pahat vedenpaisumuksessa vasta monen vuoden varoittamisen jälkeen. Kuka tahansa olisi voinut käyttää hyväkseen tilaisuutta mennä arkkiin ja pelastua, mutta vain kahdeksan ihmistä teki niin. (1. Pietarin kirje 3:19, 20; 2. Pietarin kirje 2:5.) Joosuan päivinä Israelin kansa toteutti turmeltuneille kanaanilaisille langetettua Jumalan tuomiota, joka oli esitetty yli 400 vuotta aiemmin (1. Mooseksen kirja 15:13–21). Ei ole mahdollista, että kanaanilaiset olisivat pysyneet koko tuon ajan tietämättöminä kaikista niistä voimakkaista todisteista, jotka osoittivat israelilaisten olevan Jumalan valittu kansa (Joosua 2:9–21; 9:24–27). Ei ainoakaan kanaanilainen kansa gibeonilaisia lukuun ottamatta anonut kuitenkaan armoa eikä käyttänyt hyväkseen tilaisuutta rauhan tekemiseen. Kanaanilaiset sen sijaan kovettivat sydämensä Jumalaa vastaan. (Joosua 11:19, 20.)
Jumalan valta
Kun yritämme ymmärtää Jumalan voimankäyttöä, meidän täytyy aloittaa eräästä perustotuudesta, joka koskee asemaamme Jumalan edessä. ”Me olemme savi, ja sinä olet Valajamme”, tunnusti profeetta Jesaja nöyrästi (Jesaja 64:8). On selvää, että maailmankaikkeuden Luojana Jumala voi käyttää voimaansa millä tavalla hän haluaa. Tunnustaen Jumalan vallan me voimme Salomon tavoin sanoa: ”Kuninkaan sana on hallitseva valta, ja kuka voi sanoa hänelle: ’Mitä teet?’” (Saarnaaja 8:4; Roomalaisille 9:20, 21.)
Kaikkivaltiaana Luojana Jumalalla on oikeus antaa maanpäällinen elämä jollekulle ja ottaa se pois. Ihmiset eivät ole sellaisessa asemassa, että he voisivat oikeuteen ja tietoon vedoten kyseenalaistaa Jumalan voimankäytön. Ihmisen tulee oppia mukauttamaan oma ajattelunsa sopusointuun Jumalan ajattelun kanssa. ”Eivätkö teidän tienne ole sellaiset, joita ei ole suunnattu oikein?” Jehova kysyi (Hesekiel 18:29; Jesaja 45:9).
Jehovan oikeustaju ja hänen rakkautensa ihmisiin saa hänet poistamaan maan päältä ne, jotka käyttävät voimaa väärin ja polkevat väkivaltaisesti toisten oikeuksia. Tämä voimankäyttö tuo maan päälle ihanteelliset olot, joista kaikki rauhaa rakastavat ja sitä kaipaavat ihmiset saavat nauttia (Psalmit 37:10, 11; Nahum 1:9). Jumalan hallinto tulee siis täyttämään oikeuden vaatimukset, ja se saatetaan kunniaan ikuisiksi ajoiksi (Ilmestys 22:12–15).
Tarkastellaanpa kirjoituksesta seuraavaa kohtaa:
Esimerkiksi Jumala tuhosi pahat vedenpaisumuksessa vasta monen vuoden varoittamisen jälkeen. Kuka tahansa olisi voinut käyttää hyväkseen tilaisuutta mennä arkkiin ja pelastua, mutta vain kahdeksan ihmistä teki niin. (1. Pietarin kirje 3:19, 20; 2. Pietarin kirje 2:5.)
Ja mitä sanovat raamatunpaikat jotka on otettu tukemaan esitystä, että Jumala varoitti vedenpaisumuksesta vuosia, ja että kenellä tahansa olisi ollut mahdollisuus pelastua vedenpaisumukselta.
1. Piet. 3:19, 20:
19 Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, 20 jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana.
Jumala odotti kärsivällisesti kun
arkkia rakennettiin. Tämä paikka ei anna minkäänlaisia viitteitä siitä, että ihmisillä olisi ollut mahdollisuus pelastua. Jumala odotti ainoastaan arkin valmistumista.
2. Piet. 2:5
5 Eikä hän säästänyt muinaisajan maailmaa, vaan antoi vedenpaisumuksen hyökyä yli jumalattoman ihmiskunnan. Kuitenkin hän pelasti Nooan, vanhurskauden julistajan, ja seitsemän muuta.
Vt-seura käyttää tätä kohtaa perusteluna sille, että Nooa olisi saarnannut ihmisille vedenpaisumuksesta ja yrittänyt saada heitä tekemään parannuksen. Kohta ei puhu tällaisesta kuitenkaan mitään. Lisäksi pitää muistaa että Raamattu ei puhu missään että Nooalla olisi ollut tällainen projekti. Edellisessäkin kohdassa kerrotaan, että Jumala odotti arkin valmistumista. Muulle maailmalle saarnaaminen siinä ohella olisi ollut eittämättä erityismaininnan arvoinen suoritus ja projekti.
Ja kun Jumala päätti vedenpaisumuksesta, Hän ilmoitti samantein klausuulit: Nooan perhe pelastuu ja muut tapetaan.
1. Moos 6:5-8
5 Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat, 6 hän katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään. 7 Ja Herra sanoi: "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt."
8 Mutta Nooa oli Herralle mieluinen.
Ei sanaakaan siitä, että muilla olisi mitään mahdollisuutta pelastua.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Laitetaan tähän nyt smile kuitenkin,että lukijat ymmärtää etten nyt asiaa niin vakavasti ota murehtien kuin ehkä saattaa ymmärtää. Tämä oli vain tällainen ajatus ja vertaus oikeudenmukaisuudesta ja lahjan antamisesta.
