Miksi Jehovan todistajat pelkäävät demoneja?

[Batseba]

Olinkohan jotain yhdeksän vanha kun ihana äitini alkoi minua valistaa näistä demoneista ja niiden kyvyistä. Siitä lähtien sitten nähtiinkin tiuhaan tahtiin pahoista hengistä ja saatanasta painajaisia. Muutaman kerran teini-ikäisenä kun olin yksin kotona, tapahtui kaikenlaista kummallista. Tavarat liikkuivat itsestään ja kuulin erilaisia ääniä, se ei ainakaan helpottanut pelkoa. Nyt kun mietin asiaa aikuisena, niin paljon järkevämpi selitys tapahtumille on se, että ne olivat jotain skitsofrenian oireita. Pahasta masennuksesta kun kuitenkin kärsin jo silloin (ja isän puolen suvusta sedällä ja serkulla on psykoositaipumusta ja skitsofreniaa).

Tuosta unessa, mutta silti hereillä, kuolleiden kanssa juttelemisesta ensimmäisenä tuli mieleen unihalvaus http://fi.wikipedia.org/wiki/Unihalvaus

[Vieraas]

Onko muuten käynyt koskaan niin, että ulkoillessa ystävän kanssa, törmäät(te) meedioon ja juttelet niitä näitä samaan aikaan meedion kanssa...ja näkeekö tai kuuleeko ystävä nämä tilanteet?

Meedio on ihminen, eli sellainen voi kyllä tulla vastaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Meedio

[Pehmoluopio]

Onko se pelottavaa, että minä juttelen kuolleitten kanssa vai onko se pelottavaa, ettette te.

Tuossa ylempänä esititkin vaihtoehtona alitajunta, unen, kuvittelun jne.

Niin, pelottavaa minulle on se siinä toisessa vaihtoehdossa, että ex-JT:n mieli on niin suljettu, ettei hän myönnä mitään yliluonnollista ja minusta suljettu mieli on sattuneesta syystä erittäin pelottava asia.

Vai tapahtuuko törmäykset meedioon pääsääntöisesti silloin kun ulkoilet yksin ?

Törmäsin kerran ja ulkoilin yksin, mutta ulkoilu on todennettavissa.

meediotkin tuntuvat vaikuttavan poissaolollaan.

Meedioon on perin helppo saada yhteys. Eri asia sitten on, uskotko sitä, mitä meedio sanoo. Siinä onkin sellainen ongelma, että kun se yleensä vaatii rahaa, niin silloin pitäisi olla sitä uskoakin. Sen sijaan spontaanisti lenkillä tapaamallani meediolla ei ollut raha mielessä.
Töllössä oli show, jossa meedio näki satunnaisista ihmisistä perin salaisia asioita, tai siis lähinnä näiden kuolleista omaisistaan ja kertoi niille. Uskokoon ken tahtoi. Se tapahtui minulle.

Jeesuksesta, Pyhästä Hengestä, Jumalasta, Jehovasta, Ahdista, Zeuksesta ja muista puhumattakaan.

Jeesuksen olen tavannut kerran ollessani unten mailla. Hän sanoi, että hän näyttäytyy ihmisille aina sen näköisenä, minä he yleensä hänet haluavat nähdä. Se varmaan vastaa Jehovan todistajien kysymykseen siitä, oliko hänellä parta.

Tosin ei siitäkään kai haittaa ole että suhtaudut varauksella näiden "kuolleiden" sanomisiin ja suhteutat sen tekemisiisi.

Tietysti suhtaudun. Niin nykyiset kuin ex-JT:t pyrkivät pysyvään ja johdonmukaiseen maailmanselitykseen, kun taas minä olen hyväksynyt paljon ikävämmän vaihtoehdon: ei ole mitään johdonmukaista tapaa selittää maailmaa, vaan haromme tietämättömyydessä ja kaaoksessa. Siinä pimeydessä voi tietysti valita jonkin linjan, niin pääsee ainakin toiseen paikkaan ei-mitään. On niin kuin Cube-leffan kuutio, loputtomasti arvoituksia ja ansoja ja ulkopuolella valkoinen tyhjyys.

[Bergerac]

Onko se pelottavaa, että minä juttelen kuolleitten kanssa vai onko se pelottavaa, ettette te.

Tuossa ylempänä esititkin vaihtoehtona alitajunta, unen, kuvittelun jne.

Niin, pelottavaa minulle on se siinä toisessa vaihtoehdossa, että ex-JT:n mieli on niin suljettu, ettei hän myönnä mitään yliluonnollista ja minusta suljettu mieli on sattuneesta syystä erittäin pelottava asia.

Vai tapahtuuko törmäykset meedioon pääsääntöisesti silloin kun ulkoilet yksin ?

Törmäsin kerran ja ulkoilin yksin, mutta ulkoilu on todennettavissa.

Pehmoluopiolle on nyt (vaikka olemme monesti olleet eri mieltä monesta eri asioista) pakko nostaa hattua hyvästä vastauksesta ; yllä olevassa vain osa-lainaus hyvästä vastauksesta.

Vielä yksi, toivottavasti asiallinen, kysymys/tarkennus:
Onko ystäviä ollut läsnä siinä tapauksessa, kun kommunikointia kuolleiden kanssa ?

[Pehmoluopio]

Onko ystäviä ollut läsnä siinä tapauksessa, kun kommunikointia kuolleiden kanssa ?

Ei, taisinkin jossain sanoa, että olen ollut aina tai lähes aina unten mailla. Tieteellisesti suuntautunut henkilö selittäisi ne varmasti uniksi, mutta minä pitäisin niitä pikemminkin näkyinä. Näkyinä, jotka olen saanut ollessani unessa. Eroa on vaikea selittää, tuntuu joltain telepaattiselta yhteydeltä. Unissa on vahva minä-näkökulma, näyt taas ovat sellaisia, että ulkopuolinen haluaa viestittää minulle omasta näkökulmastaan. Parhaimmillaan kysymys on telepaattisesta dialogista tarkoittaen sitä, että aion kysyä, mutta ennen kuin pystyn kunnolla muotoilemaan kysymykseni, olen saanutkin jo vastauksen. Sekä aineiston laajuus, että monimuotoisuus on saanut minut hämmästymään. Sitä kuvataan parhaiten Filippuksen evankeliumissa. En voi kertoa siitä sen enempää, koska missään tunemassani maan kielessä ei ole edes niitä käsitteitä, millä voi lähteä työstämään niitä asioita. Jokin Stargate SG-1:n jakso, jossa O'Neillin päähän ladataan koko muinaisten tietokanta ja hän rupeaa puhumaan muinaista ja rakentelemaan kojeita, joiden toimintaperiaatteita hän ei ymmärrä tai Atlantiksen Rodney McKay, jossa hän keksii kokonaan uudenlaisen matematiikan kertoo siitä, mitä olen kokenut näillä visiiteilläni.

Names given to the worldly are very deceptive, for they divert our thoughts from what is correct to what is incorrect. Thus one who hears the word "God" does not perceive what is correct, but perceives what is incorrect. So also with "the Father" and "the Son" and "the Holy Spirit" and "life" and "light" and "resurrection" and "the Church (Ekklesia)" and all the rest - people do not perceive what is correct but they perceive what is incorrect, unless they have come to know what is correct. The names which are heard are in the world [...] deceive. If they were in the Aeon (eternal realm), they would at no time be used as names in the world. Nor were they set among worldly things. They have an end in the Aeon.

Sama pätee Jeesukseen:

Jesus took them all by stealth, for he did not appear as he was, but in the manner in which they would be able to see him. He appeared to them all. He appeared to the great as great. He appeared to the small as small. He appeared to the angels as an angel, and to men as a man. Because of this, his word hid itself from everyone. Some indeed saw him, thinking that they were seeing themselves, but when he appeared to his disciples in glory on the mount, he was not small. He became great, but he made the disciples great, that they might be able to see him in his greatness.

Tiedon valtavasta määrästä ja monimuotoisuudesta johtuen, en ole voinut omaksua kuin pienen rahtusen siitä ja sekin on todennäköisesti väärää, sillä on niin kuin jos nappaisi jostain kirjastosta yhden kirjan ja lukisi sen esittelytekstin ja sen jälkeen esiintyisi ikään kuin tietäisi kaiken. Kaikki profeetat ovat siksi vääriä profeettoja, mutta monessa on myös siemeniä toisesta todellisuudesta. Yksi totuus on se, mikä minulle selkesi alkuunsa, kuolleet eivät ole kuolleita, vaan päinvastoin, me olemme niitä, jotka olemme kuolleita ja he surevat meitä. Toisaalta, olen kokenut myös ihan vanhanaikaisen gehenna-tyyppisen häviämisen. En tiedä, miksi ja miten se niveltyy oppimaani.

Michael Newton on koonnut kirjaansa "Sielujen matka" aika paljon vastaavia kokemuksia, joita hän on saanut regressioterapeuttina toimiessaan. Hän voi tietysti olla huijari tai hän voi maalailla kertomuksia, kaikki epävarmuudet pitää ottaa huomioon. Mutta minulle siinä on totuuden tuntu. Newtonin mukaan osa sieluista tuhotaan, gehennatyyppisesti, painetaan delete-näppäintä. Jotain Adolf Hitleriä tuskin tulemme tapaamaan tuonpuoleisessa. Kun sielu voi splittaantua useaan ruumiiseen, ehkä joku niistä koki tällaisen deletoitumisen, kuka tietää.

[Ariadna]

Eroa on vaikea selittää, tuntuu joltain telepaattiselta yhteydeltä. Unissa on vahva minä-näkökulma, näyt taas ovat sellaisia, että ulkopuolinen haluaa viestittää minulle omasta näkökulmastaan. Parhaimmillaan kysymys on telepaattisesta dialogista tarkoittaen sitä, että aion kysyä, mutta ennen kuin pystyn kunnolla muotoilemaan kysymykseni, olen saanutkin jo vastauksen. Sekä aineiston laajuus, että monimuotoisuus on saanut minut hämmästymään.

Eikös Urantia kirjan kirjoittajalla ollut samankaltaisia kokemuksia ja lopulta sai hänet kirjoittamaan tiiliskiven paksuisen kirjan.
Raamatun tarinat siihenkin sovitetaan mukaan, tosin satelliitti aikakauden ymmärryksellä.

Lisääntymässä ja leviämässä tuokin uskomus on ja voi ollakin mahdollista , että paimentolaiskulttuurin aikainen Raamattu on joskus hamassa tulevaisuudessa museotavaraa ja Urantiakirja ottaa sen paikan kodeissa.

Minullekin sellainen on kotiini tullut lahjoituksena, Raamatun ja raamatun ulkopuolisten kirjojen ja mormonikirjan, helleenisten ja itämaisten kirjojen/uskojen tietohyllykköön sopii mainiosti, uskovaiseksi ei sekään oppi minua saa.

[andromeda]

Urantia-liikkeestä kerrottua;

"Yhdysvalloissa syntyi 1960-luvulla monia liikkeitä, joiden tausta on länsimaisissa psykologisissa teorioissa sekä psykoterapian suuntauksissa ja jotka alkoivat saada uskonnolle ominaisia piirteitä.

Esimerkiksi skientologian juuret ovat osittain tämänkaltaisessa kulttuurissa.

Vastaavasti ufologian piirissä on eri puolilla maailmaa noussut myös uskonnollisia liikkeitä, kuten raelilaisuus. Merkittävin tämäntyyppinen liike Suomessa on kenties URANTIA-liike, joka perustuu 1930-luvulla "kanavoinnin" avulla saatuihin ilmoituksiin, jotka koskevat maailmankaikkeuden todellista luonnetta. Suomessa toimii myös muutamia ”UFO-kontaktihenkilöitä”, joilla on vierailta olennoilta saatu uskonnollinen sanoma välitettävänään."
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view/?religionId=13

[Pehmoluopio]

http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view/?religionId=13

Tuopa on näppärä sivusto! Esimerkiksi Gnostilainen kirkko, missä käyn nykyisin, on mainittuna.
Skientologia on kuitenkin erittäin paljon henkistä hyväksikäyttöä sisältävä erittäin aggressiivinen kultti.
Raelilaisuus on toinen pimeä kultti.

Ongelma on kai siinä, että ne pitävät näitä viestejä ehdottomina totuuksina eli ovat fundamentalisteja, kun taas itse olen esoteerikko. Tämä osuu aika lähelle:

Uskontososiologi Roy Wallis on kutsunut tätä asennetta epistemologiseksi individualismiksi. Ulkoisiin auktoriteetteihin, kuten tieteeseen tai perinteisiin uskontoihin ei luoteta sellaisenaan, vaan katsotaan, että jokaisen on viime kädessä itse testattava omaksumansa käsitykset. Tämän seurauksena totuus relativisoituu. Totuuden käsite ei liity niinkään tiedollisten uskomusten tai niiden testaamisen alueelle vaan eksistentiaaliseen mielekkyyden kokemukseen. Totuutta ei opita ajattelemalla, se ei tule intellektin kautta vaan se täytyy omakohtaisesti kokea.

Vierastan tässä tietysti sanaa "totuus" ja varmasti turha sanoakaan, miksi.

Pakko vähän kritisoidakin noita tekstejä jälkeenjääneisyydestä. Käänteentekevä Nag Hammadin löytö tehtiin vasta 1945 ja ne koodeksit on vasta viime aikoina käännetty läntisille kielille ja keskustelu päässyt kunnolla käyntiin yliopistotasolla.

Suomessa toimivan gnostilaisen kirkon myyttiset juuret ovat Krimillä.

Joka tapauksessa, JIM-kanava veivaa ohjelmasarjaa siitä, kuinka koko varhaisantiikin historiaan ovat vaikuttaneet muukalaiset avaruudesta. Sarjan taso modernin tieteen näkökulmasta on sitä itseään, mutta se herättää mielenkiintoisia ajatuksia. Eräs synkkä jakso koski nimenomaan tällaisia kultteja, jotka keskittyvät joko koko jäsenistönsä murhaamiseen tai sitten ulkopuolisten murhaamiseen. Ajatus oli, että nämä lahkojohtajat olivat olleet yhteyksissä muukalaisiin, mutta nämä muukalaiset kuuluivat "käärmeen veljeskuntaan". Kuulostaa minun korvaani samalta kuin "käärmeen siemen" ja demonit. No, siinä sanottiin, että muinaiskulttuureissa on veijarijumalia ("Trickster God"), jotka sanovat luottamuksen herättämiseksi ehkä kolme oikeaa asiaa, kun taas neljäs on valhe. Jehovan todistajien mukaan tietysti nämä ovat Saatana ja demonit, mutta sen sijaan Jehova ei missään nimessä ole sellainen. Ensimmäisinä vuosisatoina kyllä epäiltiin, että oli. Nyt on syytä epäillä, että kaikki henkiset ilmoitukset ovat saastuneita. Jehova kyllä vaikuttaa minusta demonilta sen perusteella, mitä olen Raamattua lukenut ja mitä tiedän Jehovaa palvovien hyvinvoinnista, tai pikemminkin, hyvinvoinnin puutteesta.

[Ariadna]

Käänteentekevä Nag Hammadin löytö tehtiin vasta 1945 ja ne koodeksit on vasta viime aikoina käännetty läntisille kielille ja keskustelu päässyt kunnolla käyntiin yliopistotasolla.

Noihin minäkin olen viimeaikoina tutustunut.

Tällä hetkellä lainassa on Kalervo Mieltyn Tuomaan evankeliumin avain. En oikein ymmärrä kirjoittajan näkemyksiä, on liian paljon oletuksia. Kiinnostavaa kuitenkin lukea monien eri ihmisten pähkäilyjä aiheista.

Mielenkiintoista on myös ollut seurata sinun polkujasi reilut 10 vuotta, mihin vielä päädytkään.

Noiden kuolleiden näkeminen on minusta erikoista, sillä mummoni kanssa meillä oli sopimus, että jos jotain jäljelle jää niin hän minulle ilmoittaa. Luotettavan ihmisenä olisi sen varmaan tehnyt eikä odotuta 20 vuotta..

Vai olisiko, että uskonnottomana ei kai sitten minua kelpuuteta moiseen kokemukseen vai mistä johtunee, vaikkei se mummokaan uskovainen ollut?

[Pehmoluopio]

Noiden kuolleiden näkeminen on minusta erikoista, sillä mummoni kanssa meillä oli sopimus, että jos jotain jäljelle jää niin hän minulle ilmoittaa. Luotettavan ihmisenä olisi sen varmaan tehnyt eikä odotuta 20 vuotta..

Vai olisiko, että uskonnottomana ei kai sitten minua kelpuuteta moiseen kokemukseen vai mistä johtunee, vaikkei se mummokaan uskovainen ollut?

Kuollut puolisoni harrasti kaikenlaista yliluonnolliseen viittaavaa, koska tiesi oman loppunsa lähestyvän. Sen vuoksi minäkin tiesin odottaa ja hänet tuntien vielä jotain todella raflaavaa, tyyliin poltergeist, joka kohdistuisi hänen tavaroihinsa. Eikö aika selkeä esimerkki olisi, jos hänen valokuvakansionsa tipahtaisi hyllystä lattialle?

No, mitään sellaista ei ole tapahtunut. Ei ole tullut koputuksia, ei mitään. Kun aina tervehdin hänen kuvaansa, kun tulen reissusta, ei tule vastausta. Lamput eivät heilu, kynttilöiden liekit eivät väpätä. Ainoa mielenkiintoinen oli se, kun putsasin koneeni, jonka jälkeen piti loggautua kaikkialle uusiksi, se ehdotti facebookiin ensimmäisenä hänen sähköpostiosoitettaan ja salasanaansa. Sellaiselle koneelle, jota hän ei ole ikinä käyttänyt. Olisi pitänyt yrittää loggautua. Senkin pystyy selittämään luonnollisin tavoin.

Mutta sitten, kun asettautuu nukkumaan, niin hän on kertonut paljonkin. Siis joko hän tai joku hänestä tietävä.

Ehkä kaikki eivät kykene ottamaan yhteyttä tai yhteydenottoa ei sallita tai he katsovat, että siitä on haittaa. Kuollut puolisonikin sanoi oleellisimmat minulle ja siinä kaikki, sen jälkeen on pääsääntöisesti ollut hiljaista.

Mainittakoon, että aika suuri prosentti ihmisiä on pystynyt aistimaan kuolleen läsnäolon kuolinvuoteen luona tapahtuman jälkeen, mutta minä en kyllä aistinut mitään.

[andromeda]

Mitä kuolleiden kanssa keskustelemiseen tulee, niin siinä asiassa sekä Jehovan todistajat että "kristikunta" ovat asiasta samaa mieltä.

Toisin sanoen kuolleet ihmiset eivät enää voi ottaa millään tavalla osaa siihen mitä maan päällä tapahtuu, vaan he ovat (kristikunnan käsityksen mukaan) "tuonpuoleisessa" ja siten tavoittamattomissa.

[Pehmoluopio]

Toisin sanoen kuolleet ihmiset eivät enää voi ottaa millään tavalla osaa siihen mitä maan päällä tapahtuu, vaan he ovat (kristikunnan käsityksen mukaan) "tuonpuoleisessa" ja siten tavoittamattomissa.

En tiedä, mitä kristikuntaa tarkoitat. Esimerkiksi ortodoksisessa perinteessä ajateltiin vainajan viettävän normaalin rutiinin mukaista elämää kuolintalossaan tietyn ajan kuolemansa jälkeen.

[andromeda]

En tiedä, mitä kristikuntaa tarkoitat.

Tarkoitin suunnilleen protestanttista kristillisyyttä ja/ tai evankelisluterilaista näkökulmaa. Anteeksi epätarkkuuteni

[Pehmoluopio]

Vai olisiko, että uskonnottomana ei kai sitten minua kelpuuteta moiseen kokemukseen vai mistä johtunee, vaikkei se mummokaan uskovainen ollut?

Voi olla, ettet luota siihen, mitä näet ja kuulet ja luet. Kehotan kuitenkin lukemaan mainitsemani Newtonin kirjan "Sielujen matka", ehkä vastaus löytyy sen avulla.

[Pehmoluopio]

Tarkoitin suunnilleen protestanttista kristillisyyttä ja/ tai evankelisluterilaista näkökulmaa.

Jotkut suhtautuvat demoneihin yhtä arkipäiväisenä tosiasiana kuin Jehovan todistajat: Yle: Kallion kirkossa karkotettiin demoneja, riivaajia ja pahoja henkiä