Epäsovinnainen todistaja
Valvoja: Moderaattorit
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: 17.03.2014 18:35
Epäsovinnainen todistaja
Hei!
Olen jo hyvän aikaa seuraillut näitä ja muita samankaltaisia sivustoja. Olen vielä nimellisesti mukana, mutta toimettomana olen ollut jo pitkään. En ole voinut käydä kentällä kertomassa asiasta, johon en itse enää kovin usko.
Kasvoin todistajaperheessä, muttemme olleet kovin aktiivisia. Olen kyllä jo pienestä pitäen oppinut Raamatun totuuksia, haaveillut paratiisista, pelännyt demoneita ja Harmagedonia ym...
Aloin teini-ikäisenä tutkimaan Raamattua erään tätimäisen todistajan kanssa, ja tämä kyllä vaikutti minuun siten, että aloin vähitellen kiinnostumaan Raamatusta yhä enemmän, ja noin vuoden päästä olin kastamaton julistaja.
Totuus oli minulle tärkeä asia. Mutta samaan aikaan minua kalvoi hirvittävät syyllisyyden ja ahdistuksen tunteet. En oikein tuntenut kuuluvani porukkaan.
Tuntui usein, että minua yritettiin puristaa johonkin muottiin...vaikka todistajat ehkä ajattelevat, että maailma puristaa heitä moraalittomaan muottiinsa. Mutta koin sitä seurakunnan sisäpuolelta.
Muistan esimerkiksi, että ennen ensimmäistä kenttää sisar pyysi minua ottamaan kynsilakkani pois. Ja kentälle mieluiten ilman meikkiä. Niin, kentälle oli hyvä lähteä hillityssä ulkoasussa. Hienoista ohjailua. Ehkä sinänsä aika pientä, mutta ihmettelin, miten se kynsilakka oli niin iso juttu, ettei voinut kentälle lähteä? Ehkä se olisi estänyt jotakuta kuuntelemasta?
Muistan myös kuinka huolestunut todistaja tarjosi minulle Vartiotornin kirjoitusta kerrottuani hänelle harrastuksestani, joka hänen mielestään ilmeisesti vaikutti jotenkin sopimattomalta.
Jos totuus on hyvä ja iloinen asia, eikai ihmisen tarvitse kuitenkaan muuttaa kaikkia henkilökohtaisia mieltymyksiään esim. pukeutumisen, viihteen, musiikkimaun tai harrastusten suhteen, vaikka ne eivät olisi huonoja asioita?
Kyllä täytyy. Opin jossain vaiheessa olla kertomatta omista mieltymyksistäni edellä mainittujen asioiden suhteen, vaikkeivät ne sinänsä mitenkään sopimattomia olleet. Mutta kyllä sitä sai kummastelevia kaitseita, jos puhui todistajien keskuudessa tietyllä tavalla tai tietyistä asioista. Kun kirjallisuudessamme ilmaistaan että "noin tai näin ei tulisi tehdä, mutta jos omatunto sallii näitä, samalla ei saa kompastuttaa muita", niin ei oikein tiedä miten olla ja mitä tehdä, kun jos toisella todistajalla onkin erilainen omatunto jonkin asian suhteen, ja voi itse saada paheksuntaa, tuntea olevansa huonompi todistaja, kun omatunto salliikin enemmän kuin muiden.
Pidin kuitenkin totuudesta, ajattelin että ne on ne ihmiset, jotka sen pilaavat. Muutamassa vuodessa opin oikeille tavoille, miellyttämään muita, näyttelemään hyvin voivaa, ja tein paljon kenttää, olin sosiaalinen ja tunsin kuuluvani porukkaan. Silti pelkäsin Harmagedonia, olin ahdistunut ja ajattelin että olen tilivelvollinen suunnilleen kaikille, ja että muut ovat minun yläpuolellani.
Ensimmäinen suuri uskonkoetukseni oli se, kun tapasin nykyisen puolisoni. Ystävystyimme pian, vaikka tiesin, ettei suhde ei-uskovaan voisi olla sopiva Jehovan silmissä. Ystäväni sai tietää todistajuudestani, ja siitä alkoi koettelemukseni. Hän löysi netistä kaiken todistajista, kun minä itse olin visusti karttanut tällaisia sivuja ajatellen niiden olevan “luopioiden vääristeltyjä puheita”.
Minulle kerrottiin monista vääristä ennustuksista, verensiirtoa koskevista muutoksista, rokotuskielloista ym. mielenkiintoisia asioita. Olin tietenkin hämmästynyt kuulemistani asioista, mutta jotenkin pyrin vain
käsittelemään ne Vartiotorni-seuran eduksi. Eihän se voinut olla missään tapauksessa väärässä?
Yllättäen nämä kaikki nämä ja sitä seuraavat tapahtumat saivat minut vain entistä enemmän vakuuttumaan “totuuden” puolesta, (yrittihän tämä entinen hyvä ystäväni suorastaan musertaa uskoni puolitotuuksillaan ja saada minut pois totuuden tieltä, ajattelin), ja kävinkin sitten kasteella. “Ikävä” kyllä, tämä ei lopulta auttanutkaan, vaan jossain vaiheessa alkoi mielessäni pyöriä epäilys....
Niin sitä sitten mentiin. On ollut ihan hirvittävän vaikeaa pohdiskella näitä asioita. Aluksi en edes suostunut uskomaan, että epäilin. Sysäsin ne pois mielestäni. Kunnes eräs ennen luotettavana pitämäni, kiihkoileva todistaja sai minut ihmettelemään sellaisten ihmisten olemassaoloa tässä totuudessa.
Jostain syystä tästä tapahtumasta lähtien osasin ajatella ääneen epäilyksiäni ja aloin pikkuhiljaa ruokkimaan itseäni luopiosivustoilla. Oli hassua epäillä, että “totuus” ei ollutkaan totta. Enkö muka rakasta totuutta?
Samaan aikaan pelkäsin ansaitsevani kuoleman mahdollisesti koittavassa Harmagedonissa, koska julkesin epäillä todistaja-uskonnon oikeaoppisuutta. Epäilyt aiheuttivat valtavasti ahdistusta. Yritin välillä jopa rukoilla, että löytäisin totuuden/ että epäilykseni häviäisivät. En saanut vastausta. Onneksi nuo pelot ja ahdistukset ovat jo aikalailla hiipuneet.
On silti mielenkiintoista, miten syvään todistajan mieleen upotetaan ajatuksia. Kun ei enää kunnolla pysty uskomaan opetuksiin, nousevat esiin alitajuntaan syöpyneet ajatukset että on jotenkin heikko, ylpeä, haluaa elää moraalittomasti, harhainen ym. Sitä epäilee itseänsä.
On kyllä ollut hyvä käydä näitä välillä pelottaviakin ajatuksia läpi, sillä se on kyllä avartanut maailmankuvaa ja omaa itseä. Tällä sivustolla on paljon kirjoituksia, joihin voin samaistua.
Olen jo hyvän aikaa seuraillut näitä ja muita samankaltaisia sivustoja. Olen vielä nimellisesti mukana, mutta toimettomana olen ollut jo pitkään. En ole voinut käydä kentällä kertomassa asiasta, johon en itse enää kovin usko.
Kasvoin todistajaperheessä, muttemme olleet kovin aktiivisia. Olen kyllä jo pienestä pitäen oppinut Raamatun totuuksia, haaveillut paratiisista, pelännyt demoneita ja Harmagedonia ym...
Aloin teini-ikäisenä tutkimaan Raamattua erään tätimäisen todistajan kanssa, ja tämä kyllä vaikutti minuun siten, että aloin vähitellen kiinnostumaan Raamatusta yhä enemmän, ja noin vuoden päästä olin kastamaton julistaja.
Totuus oli minulle tärkeä asia. Mutta samaan aikaan minua kalvoi hirvittävät syyllisyyden ja ahdistuksen tunteet. En oikein tuntenut kuuluvani porukkaan.
Tuntui usein, että minua yritettiin puristaa johonkin muottiin...vaikka todistajat ehkä ajattelevat, että maailma puristaa heitä moraalittomaan muottiinsa. Mutta koin sitä seurakunnan sisäpuolelta.
Muistan esimerkiksi, että ennen ensimmäistä kenttää sisar pyysi minua ottamaan kynsilakkani pois. Ja kentälle mieluiten ilman meikkiä. Niin, kentälle oli hyvä lähteä hillityssä ulkoasussa. Hienoista ohjailua. Ehkä sinänsä aika pientä, mutta ihmettelin, miten se kynsilakka oli niin iso juttu, ettei voinut kentälle lähteä? Ehkä se olisi estänyt jotakuta kuuntelemasta?
Muistan myös kuinka huolestunut todistaja tarjosi minulle Vartiotornin kirjoitusta kerrottuani hänelle harrastuksestani, joka hänen mielestään ilmeisesti vaikutti jotenkin sopimattomalta.
Jos totuus on hyvä ja iloinen asia, eikai ihmisen tarvitse kuitenkaan muuttaa kaikkia henkilökohtaisia mieltymyksiään esim. pukeutumisen, viihteen, musiikkimaun tai harrastusten suhteen, vaikka ne eivät olisi huonoja asioita?
Kyllä täytyy. Opin jossain vaiheessa olla kertomatta omista mieltymyksistäni edellä mainittujen asioiden suhteen, vaikkeivät ne sinänsä mitenkään sopimattomia olleet. Mutta kyllä sitä sai kummastelevia kaitseita, jos puhui todistajien keskuudessa tietyllä tavalla tai tietyistä asioista. Kun kirjallisuudessamme ilmaistaan että "noin tai näin ei tulisi tehdä, mutta jos omatunto sallii näitä, samalla ei saa kompastuttaa muita", niin ei oikein tiedä miten olla ja mitä tehdä, kun jos toisella todistajalla onkin erilainen omatunto jonkin asian suhteen, ja voi itse saada paheksuntaa, tuntea olevansa huonompi todistaja, kun omatunto salliikin enemmän kuin muiden.
Pidin kuitenkin totuudesta, ajattelin että ne on ne ihmiset, jotka sen pilaavat. Muutamassa vuodessa opin oikeille tavoille, miellyttämään muita, näyttelemään hyvin voivaa, ja tein paljon kenttää, olin sosiaalinen ja tunsin kuuluvani porukkaan. Silti pelkäsin Harmagedonia, olin ahdistunut ja ajattelin että olen tilivelvollinen suunnilleen kaikille, ja että muut ovat minun yläpuolellani.
Ensimmäinen suuri uskonkoetukseni oli se, kun tapasin nykyisen puolisoni. Ystävystyimme pian, vaikka tiesin, ettei suhde ei-uskovaan voisi olla sopiva Jehovan silmissä. Ystäväni sai tietää todistajuudestani, ja siitä alkoi koettelemukseni. Hän löysi netistä kaiken todistajista, kun minä itse olin visusti karttanut tällaisia sivuja ajatellen niiden olevan “luopioiden vääristeltyjä puheita”.
Minulle kerrottiin monista vääristä ennustuksista, verensiirtoa koskevista muutoksista, rokotuskielloista ym. mielenkiintoisia asioita. Olin tietenkin hämmästynyt kuulemistani asioista, mutta jotenkin pyrin vain
käsittelemään ne Vartiotorni-seuran eduksi. Eihän se voinut olla missään tapauksessa väärässä?
Yllättäen nämä kaikki nämä ja sitä seuraavat tapahtumat saivat minut vain entistä enemmän vakuuttumaan “totuuden” puolesta, (yrittihän tämä entinen hyvä ystäväni suorastaan musertaa uskoni puolitotuuksillaan ja saada minut pois totuuden tieltä, ajattelin), ja kävinkin sitten kasteella. “Ikävä” kyllä, tämä ei lopulta auttanutkaan, vaan jossain vaiheessa alkoi mielessäni pyöriä epäilys....
Niin sitä sitten mentiin. On ollut ihan hirvittävän vaikeaa pohdiskella näitä asioita. Aluksi en edes suostunut uskomaan, että epäilin. Sysäsin ne pois mielestäni. Kunnes eräs ennen luotettavana pitämäni, kiihkoileva todistaja sai minut ihmettelemään sellaisten ihmisten olemassaoloa tässä totuudessa.
Jostain syystä tästä tapahtumasta lähtien osasin ajatella ääneen epäilyksiäni ja aloin pikkuhiljaa ruokkimaan itseäni luopiosivustoilla. Oli hassua epäillä, että “totuus” ei ollutkaan totta. Enkö muka rakasta totuutta?
Samaan aikaan pelkäsin ansaitsevani kuoleman mahdollisesti koittavassa Harmagedonissa, koska julkesin epäillä todistaja-uskonnon oikeaoppisuutta. Epäilyt aiheuttivat valtavasti ahdistusta. Yritin välillä jopa rukoilla, että löytäisin totuuden/ että epäilykseni häviäisivät. En saanut vastausta. Onneksi nuo pelot ja ahdistukset ovat jo aikalailla hiipuneet.
On silti mielenkiintoista, miten syvään todistajan mieleen upotetaan ajatuksia. Kun ei enää kunnolla pysty uskomaan opetuksiin, nousevat esiin alitajuntaan syöpyneet ajatukset että on jotenkin heikko, ylpeä, haluaa elää moraalittomasti, harhainen ym. Sitä epäilee itseänsä.
On kyllä ollut hyvä käydä näitä välillä pelottaviakin ajatuksia läpi, sillä se on kyllä avartanut maailmankuvaa ja omaa itseä. Tällä sivustolla on paljon kirjoituksia, joihin voin samaistua.
-
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Epäsovinnainen todistaja
Hei! ja tervetuloa, varmaan jännitti ensimmäinen kirjoituksesi tänneEpäsovinnainen kirjoitti:Hei!
Olen jo hyvän aikaa seuraillut näitä ja muita samankaltaisia sivustoja.
Hauskoja nuo yksityisten sanelemat säännöt. Minulla oli punaiset kynnet ja meikit tieraivaajanakin ollessa, sainkin tutkisteluja aloitettua ehkä juuri sen vuoksi enemmän kuin muut, kai se oli siinä etten niin kovin hurkaalta ja tekopyhältä näyttänyt..
Muistan esimerkiksi, että ennen ensimmäistä kenttää sisar pyysi minua ottamaan kynsilakkani pois. Ja kentälle mieluiten ilman meikkiä. Niin, kentälle oli hyvä lähteä hillityssä ulkoasussa. Hienoista ohjailua. Ehkä sinänsä aika pientä, mutta ihmettelin, miten se kynsilakka oli niin iso juttu, ettei voinut kentälle lähteä? Ehkä se olisi estänyt jotakuta kuuntelemasta?
Syyllisyyden tuntoon saattaminen on paras mahdollinen hallitsemiskeino ja sen uskonnolliset johtajat totta tosiaankin osaavat.On silti mielenkiintoista, miten syvään todistajan mieleen upotetaan ajatuksia. Kun ei enää kunnolla pysty uskomaan opetuksiin, nousevat esiin alitajuntaan syöpyneet ajatukset että on jotenkin heikko, ylpeä, haluaa elää moraalittomasti, harhainen ym. Sitä epäilee itseänsä.
-
- Viestit: 2455
- Liittynyt: 28.04.2007 12:43
- Paikkakunta: Helsinki
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Epäsovinnainen todistaja
Hieno esittely ja muutenkin mukava kirjoitus.
Tervetuloa myös pelkän lukemisen sijaan kirjoittelemaan mietteitä ja mielipiteitä
Ps. Kunhan muistat että täällä ei saa kirjoitella, jos on kynsilakkaa :p
Tervetuloa myös pelkän lukemisen sijaan kirjoittelemaan mietteitä ja mielipiteitä
Ps. Kunhan muistat että täällä ei saa kirjoitella, jos on kynsilakkaa :p
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 3220
- Liittynyt: 20.06.2011 21:56
Re: Epäsovinnainen todistaja
Näin se omienkin kokemusteni mukaan meni. Jotkut pienetkin asiat voivat olla JT-yhteisössä tabuja. Muistan vaivautuneen hiljaisuuden hetkiä, kun joku sanoi jotain ihan vähän väärin, erityisesti jos paikalla oli vanhin tai pari. Totuus™ särkyy niin pienestä.Epäsovinnainen kirjoitti:Opin jossain vaiheessa olla kertomatta omista mieltymyksistäni edellä mainittujen asioiden suhteen, vaikkeivät ne sinänsä mitenkään sopimattomia olleet. Mutta kyllä sitä sai kummastelevia kaitseita, jos puhui todistajien keskuudessa tietyllä tavalla tai tietyistä asioista.
Tervetuloa!
Video ei ollut ohjeistusvideo.
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Epäsovinnainen todistaja
Tämä taitaa olla aika yleistä, vaikka todellisuudessa moni voi ymmärtämäni mukaan samaan aikaan pahoin.Ehkä kaikki eivät edes huomaa voivansa pahoin, saati ajattele, että ympäristö ja pakotteet saattavat tehdä sen.Muutamassa vuodessa opin oikeille tavoille, miellyttämään muita, näyttelemään hyvin voivaa, ja tein paljon kenttää
Muistan erään sisaren , aktiivinen sellainen kokouksien ja kentän suhteen, joka sanoi : "Oksettaa koko touhu."
Silloin tosin ihmettelin, mikä tätä vaivaa kun ei totuus-tekniikan maailma ole lähellä tämän sydäntä.
Nykyään ymmärrän hyvin. En pysty näkemään järjestön toimintaa sellaisena, että se olisi ihmiselle hyväksi, ei ainakaan kaikille. Maailman onnellisin kansa? Pyh pah ja piumpaum!
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 107
- Liittynyt: 13.01.2014 19:40
Re: Epäsovinnainen todistaja
Kiitos kiinnostavasta esittelystä ja tervetuloa laajentamaan maailmankuvaa.
Todellakin oppii pitämään suunsa kiinni hyvin nopeasti. Se on niissä piireissä vähän niin kuin luonnossakin, että kannattaa olla juuri samanlainen kuin muutkin. Luonnonoikut ja poikkevavat ei yleensä selviä, vaan tulevat nopeasti syödyksi.
Joo, tätä minullekin hoettiin. Että ohjeet ovat täydelliset, mutta ihmiset epätäydellisiä. Kaikki voi laittaa niin kätevästi sen piikkiin.
Niin epäilee. Muistan kun luin näitä sivustoja ja muuta kriittistä materiaalia ensimmäisiä kertoja. Mielessä pyöri vain ajatus, että no juuri tällä tavallahan se saatana saa epäilemään totuutta ja nappaa mukaansa. Kyllä ne ajatukset aika nopeasti kuitenkin haihtui, kun huomasi miten epärehellistä kaikki toiminta tuossa järjestössä on.
Se muotti mihin ihmisen pitäisi mahtua on tosiaan hyvin ahdas ja joustamaton. Jos ja kun siihen ei mahdu, niin syyllisyyttähä siitä seuraa ja sillä ihmisiä hallitaan.Epäsovinnainen kirjoitti: Totuus oli minulle tärkeä asia. Mutta samaan aikaan minua kalvoi hirvittävät syyllisyyden ja ahdistuksen tunteet. En oikein tuntenut kuuluvani porukkaan.
Tuntui usein, että minua yritettiin puristaa johonkin muottiin...
Nähtävästi kynsilakan ja huulipunan väri on oleellinen asia totuutta saarnatessa, koska muistan myös kuulleeni ohjeita, että varsinkin maaseutukentälle mentäessä punainen on ihan nou-nou-juttu. Ehkä tämä punainen liitetään jotenkin porttoihin ja Isebeliin ja siihen emäntään sen pedon selässä, ken tietää..Muistan esimerkiksi, että ennen ensimmäistä kenttää sisar pyysi minua ottamaan kynsilakkani pois. Ja kentälle mieluiten ilman meikkiä. Niin, kentälle oli hyvä lähteä hillityssä ulkoasussa. Hienoista ohjailua. Ehkä sinänsä aika pientä, mutta ihmettelin, miten se kynsilakka oli niin iso juttu, ettei voinut kentälle lähteä? Ehkä se olisi estänyt jotakuta kuuntelemasta?
Jos totuus on hyvä ja iloinen asia, eikai ihmisen tarvitse kuitenkaan muuttaa kaikkia henkilökohtaisia mieltymyksiään esim. pukeutumisen, viihteen, musiikkimaun tai harrastusten suhteen, vaikka ne eivät olisi huonoja asioita? Mutta kyllä sitä sai kummastelevia kaitseita, jos puhui todistajien keskuudessa tietyllä tavalla tai tietyistä asioista.
Todellakin oppii pitämään suunsa kiinni hyvin nopeasti. Se on niissä piireissä vähän niin kuin luonnossakin, että kannattaa olla juuri samanlainen kuin muutkin. Luonnonoikut ja poikkevavat ei yleensä selviä, vaan tulevat nopeasti syödyksi.
Pidin kuitenkin totuudesta, ajattelin että ne on ne ihmiset, jotka sen pilaavat.
Joo, tätä minullekin hoettiin. Että ohjeet ovat täydelliset, mutta ihmiset epätäydellisiä. Kaikki voi laittaa niin kätevästi sen piikkiin.
Olisipa mielenkiintoista saada rehelliset vastaukset, että kuinkahan moni niissä ympyröissä on aidosti onnellinen ja hyvinvoiva, eikä koskaan pelkää tulevaa Harmagedonia tai tunne alemmuuskomplekseja? Ehkä n. 5% porukasta. Eräs ihminen kysyi kentällä, että jos te kerta olette maailman onnellisin kansa, niin miksi Hesperia ja Aurora on täynnä todistajia? No, sitä todellakin sopii pohtia.Muutamassa vuodessa opin oikeille tavoille, miellyttämään muita, näyttelemään hyvin voivaa, ja tein paljon kenttää, olin sosiaalinen ja tunsin kuuluvani porukkaan. Silti pelkäsin Harmagedonia, olin ahdistunut ja ajattelin että olen tilivelvollinen suunnilleen kaikille, ja että muut ovat minun yläpuolellani.
Kun ei enää kunnolla pysty uskomaan opetuksiin, nousevat esiin alitajuntaan syöpyneet ajatukset että on jotenkin heikko, ylpeä, haluaa elää moraalittomasti, harhainen ym. Sitä epäilee itseänsä.
Niin epäilee. Muistan kun luin näitä sivustoja ja muuta kriittistä materiaalia ensimmäisiä kertoja. Mielessä pyöri vain ajatus, että no juuri tällä tavallahan se saatana saa epäilemään totuutta ja nappaa mukaansa. Kyllä ne ajatukset aika nopeasti kuitenkin haihtui, kun huomasi miten epärehellistä kaikki toiminta tuossa järjestössä on.
"Niin minun äitini itki hieman ja kuiskas miksi sä lähdet?
Kun täällä on turva ja täällä on rauha ja taivaalla kauneimmat tähdet.
Mä sanoin täällä puhua saa vaan jos haluaa kiittää.
Kuka niin voi olla, kenelle se riittää?" M. Vilkkumaa, Timantti
Kun täällä on turva ja täällä on rauha ja taivaalla kauneimmat tähdet.
Mä sanoin täällä puhua saa vaan jos haluaa kiittää.
Kuka niin voi olla, kenelle se riittää?" M. Vilkkumaa, Timantti
-
- Viestit: 2177
- Liittynyt: 28.04.2007 10:16
Re: Epäsovinnainen todistaja
Kyllä tuo suvaitsevaisuus Suomen maassa on todella outoa. Itse olin todistaja Helsinkiä suuremmassa kaupungissa 80-luvun, siis vieläkö tuota ehostusta pahana pidetään.Elisenda kirjoitti: Nähtävästi kynsilakan ja huulipunan väri on oleellinen asia totuutta saarnatessa, koska muistan myös kuulleeni ohjeita, että varsinkin maaseutukentälle mentäessä punainen on ihan nou-nou-juttu. Ehkä tämä punainen liitetään jotenkin porttoihin ja Isebeliin ja siihen emäntään sen pedon selässä, ken tietää..
Miten nyt muodissa olevan mustan kynsilakan kohdalla, yhdistetäänkö se itse Paholaiseen, Isebeliä pahempaan?
-
- Viestit: 107
- Liittynyt: 13.01.2014 19:40
Re: Epäsovinnainen todistaja
Ariadna kirjoitti:Kyllä tuo suvaitsevaisuus Suomen maassa on todella outoa. Itse olin todistaja Helsinkiä suuremmassa kaupungissa 80-luvun, siis vieläkö tuota ehostusta pahana pidetään.Elisenda kirjoitti: Nähtävästi kynsilakan ja huulipunan väri on oleellinen asia totuutta saarnatessa, koska muistan myös kuulleeni ohjeita, että varsinkin maaseutukentälle mentäessä punainen on ihan nou-nou-juttu. Ehkä tämä punainen liitetään jotenkin porttoihin ja Isebeliin ja siihen emäntään sen pedon selässä, ken tietää..
Nykyisin ollaan varmaan sallivampia, ainakin jos siskoja konventeissa katselee. Meikkiohjeet on joskus 90-luvun alussa kuultuja. Ehkä pienillä paikkakunnilla ollaan tiukempia vieläkin joissain asioissa. Joskus kuulin jostain pikkupaikan srk:sta, että sinne jos tuli esitelmänpitäjä muussa kuin valkoisessa paidassa, niin hänelle annettiin paita ja käskettiin vaihtaa. Liekö legendaa, itse en ole päässyt tällaista silminnäkemään.
Ihan selkeästi paholaisesta. Mutta mitä muuta voidaan odottaa, kun maailma menee aina vain pahempaan suuntaan..Ariadna kirjoitti:Miten nyt muodissa olevan mustan kynsilakan kohdalla, yhdistetäänkö se itse Paholaiseen, Isebeliä pahempaan?
"Niin minun äitini itki hieman ja kuiskas miksi sä lähdet?
Kun täällä on turva ja täällä on rauha ja taivaalla kauneimmat tähdet.
Mä sanoin täällä puhua saa vaan jos haluaa kiittää.
Kuka niin voi olla, kenelle se riittää?" M. Vilkkumaa, Timantti
Kun täällä on turva ja täällä on rauha ja taivaalla kauneimmat tähdet.
Mä sanoin täällä puhua saa vaan jos haluaa kiittää.
Kuka niin voi olla, kenelle se riittää?" M. Vilkkumaa, Timantti
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Epäsovinnainen todistaja
On se kovaa kontrollia kun pitää puristaa ihmistä niin tiukasti, että kynsilakoistakin huomautetaan.
Pitäisi varmaan ajatella, mitä Jeesus tekisi vastaavassa tilanteessa, jos hän olisi paikalla. Sehän on aika yleinen kortti mikä vedetään esiin.
No vastaus tietenkin on ettei Jeesus käyttäisi kynsilakkaa, niin ei muutkaan voi.
What would Jesus do? , jos olisi paikalla katsomassa kun etsimme täällä kirjoitellen totuutta "totuudesta"?
No..anyway.... sehän on oikeestaan ihan sama mitä tekee. Jos poikkeaa muotista , joku on aina murisemassa.
Oikeus olla yksilö ja oma persoona jne , oikeudet niihin on poistettu. Ihmisen toimii hallitsijana ja tuomarina järjestössä jossa on jonkin sortin kirjoittamaton järjestys, aina hallintoelimestä rivimummoon asti.
Tuollaisessa kun elää lapsukaisesta asti, nöyristely ja mielistely on kehittynyt mustan vyön tasolle, teeskentelystä puhumattakaan.
Pitäisi varmaan ajatella, mitä Jeesus tekisi vastaavassa tilanteessa, jos hän olisi paikalla. Sehän on aika yleinen kortti mikä vedetään esiin.
No vastaus tietenkin on ettei Jeesus käyttäisi kynsilakkaa, niin ei muutkaan voi.
What would Jesus do? , jos olisi paikalla katsomassa kun etsimme täällä kirjoitellen totuutta "totuudesta"?
No..anyway.... sehän on oikeestaan ihan sama mitä tekee. Jos poikkeaa muotista , joku on aina murisemassa.
Oikeus olla yksilö ja oma persoona jne , oikeudet niihin on poistettu. Ihmisen toimii hallitsijana ja tuomarina järjestössä jossa on jonkin sortin kirjoittamaton järjestys, aina hallintoelimestä rivimummoon asti.
Tuollaisessa kun elää lapsukaisesta asti, nöyristely ja mielistely on kehittynyt mustan vyön tasolle, teeskentelystä puhumattakaan.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 3909
- Liittynyt: 29.04.2007 22:13
Re: Epäsovinnainen todistaja
Tiedän kyllä mikä on silakka, mutta entä se kyn?
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
-
- Viestit: 650
- Liittynyt: 10.01.2011 21:08
Re: Epäsovinnainen todistaja
Ajattelin itsekin pitkään samoin. Vasta jäätyäni toimettomaksi ja luettuani ajatuksella enemmän järjestön kirjallisuutta kuin koskaan aiemmin tajusin että oikeastaan asia on päinvastainen; "totuus" on se joka pilaa ihmiset. Järjestö on rakentanut oman totuutensa johon ei voi uskoa muutoin kuin sokeasti tai ei ollenkaan. Tämän kun tajusin, opin antamaan yksilöille paremmin anteeksi ja ymmärsin että he ovat vain toisten suostuttelun alla (lapset vahnempiensa pakottamina) ulkoistaneet elämänsä päätösvallan hallintoelimelle.Pidin kuitenkin totuudesta, ajattelin että ne on ne ihmiset, jotka sen pilaavat.
Tervetuloa palstalle.
-
- Viestit: 3909
- Liittynyt: 29.04.2007 22:13
Re: Epäsovinnainen todistaja
Minut jehovantodistajuus pilasi aika oudolla tavalla. Olin jeppu enkä uskonut jumalaaan, joten elämässäni ei ollut mitään kiinnekohtaa, joten minusta tuli ajelehtija. Onko tässä mitään logiikkaa?
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
-
- Viestit: 1565
- Liittynyt: 28.04.2007 18:24
- Paikkakunta: Hanko
Re: Epäsovinnainen todistaja
Niin, siksi pitää olla se jumala, että on kiinnekohta. Jos ei usko jumalaan, niin tekee sellaisen jumalan, johon uskoo.Kaarmis kirjoitti:Minut jehovantodistajuus pilasi aika oudolla tavalla. Olin jeppu enkä uskonut jumalaaan, joten elämässäni ei ollut mitään kiinnekohtaa, joten minusta tuli ajelehtija. Onko tässä mitään logiikkaa?
Minä olin myös epäsovinnainen ja minua ärsytti Jehovan todistajien sovinnaisuus ja muottiin pakottaminen. En pitänyt sitä enää kristillisenä. Minut varmasti erotettiin juuri sen takia hätäisesti keksityillä verukkeilla.
Miljoonat kohta kuolevat eivät eläneet koskaan
-
- Viestit: 650
- Liittynyt: 10.01.2011 21:08
Re: Epäsovinnainen todistaja
Minut se pakotti toimimaan tavalla jota (koko ikäni "Raamatulla valmennettu") omatuntoni ei loppujen lopuksi sallinut. Epärehellisesti, tekopyhästi ja rakkaudettomasti se pakotti toimimaan lähimmäisiäni kohtaan. Joskus erehdyn toimimaan edelleen edellämainitusti, mutta nykyään sentään tiedostan asian ja osaan pyytää anteeksi jälkikäteen kohdalle sattuneilta.Kaarmis:
Minut jehovantodistajuus pilasi aika oudolla tavalla. Olin jeppu enkä uskonut jumalaaan, joten elämässäni ei ollut mitään kiinnekohtaa, joten minusta tuli ajelehtija.
Jumaluusasia ei minulle ole niinkään suuri juttu, oli olemassa tai ei, minulle ihan sama, mutta ei ainakaan Raamatun tekstien mukaan ansaitse minulta minkäänlaista positiivista palvontaa.