Muistonvieton leipä PAHVIA?

[Tony]

28v, kuuluu jäännökseen ja on alkoholisti.

En tätä nyt ihan ensikuulemalta niele. Onko tämä (voidelluksi) junnu hyväksytty myös seurakunnassa voidelluksi?

[Filippos]

Todennäköisesti sanonut: "Se on kuin pahvia." ja kuulijalta jäänyt kuin sana kuulematta.

[SonOfJesus]

Kyllä happamaton leipä ihan syötävää on. Riippuu vähän kuka tekee. Todennäköisesti jos tehdään ajatuksella, ettei sitä kuitenkaan kukaan syö, niin tulee tehtyä vähän huolimattomasti.

Rieskan tyylinen, mutta korppumaisempi.

[artoodetoo]

28v, kuuluu jäännökseen ja on alkoholisti.

En tätä nyt ihan ensikuulemalta niele. Onko tämä (voidelluksi) junnu hyväksytty myös seurakunnassa voidelluksi?

Sitä en tiedä. Alkoi purra leipää ja juoda viiniä muistaakseni 2010, ei olla oltu samassa seurakunnassa enää silloin. Eräs hänen kaverinsakin alkoi ottaa osaa samana vuonna, eri seurakunnassa... Taitaa olla molemmat vähän sekasin päästään

[Elisenda]

Onko tämä (voidelluksi) junnu hyväksytty myös seurakunnassa voidelluksi?

Millä tavoin hyväksytty myös srk:ssa voidelluksi? Ei kai siihen muuta tarvita, kuin että alkaa ottamaan osaa vertauskuviin? Eikös tämä ole vähän niin kuin asianomaisen ja pyhän hengen välinen soppari. Niitä keskusteluja kai harva ulkopuolinen pääsee kuulemaan. Tykönänhänsä jokainen voi tietenkin ajatella mitä haluaa itse kunkin henkeytyksestä.

Viime vuosina tosiaan hieman, hmmm, erilaisia henkilöitä on alkanut ottaa osaa vertauskuviin. Esim. sellaisia, joita ei päästetä kasteelle. Silti vaan kokee kuuluvansa taivaalliseen luokkaan. Ehkä tämän joukon kirjavuuden myötä on tarvinnut tehdä sekin oppimuutos, että uskollinen orja koostuu vain hallintoelimestä. Ennenhän siihen kai laskettiin kaikki voidellut. Vai muistankohan ihan väärin.

[Ariadna]

. Ennenhän siihen kai laskettiin kaikki voidellut. Vai muistankohan ihan väärin.

Tuosta en muista miten meni, mutta 80- luvulla tuntemani kolmekyppinen voideltu piti itseään ennalta tietävänä ja ohjaili kovin perhettämme avustavan palvelijan statuksella.

Viime vuosina tosiaan hieman, hmmm, erilaisia henkilöitä on alkanut ottaa osaa vertauskuviin. Esim. sellaisia, joita ei päästetä kasteelle. Silti vaan kokee kuuluvansa taivaalliseen luokkaan.

Samaisella vuosikymmenellä eräs toinen saman ikäinen kastettu veli otti osaa, nähtävästi häntä oikaistiin, kun ei ottanut osaa seuraavana vuonna.
Kyllähän sen huomasi kuinka monilla veri nousi kasvoihin, posket ja korvat punottivat, ilmeisesti halukkuutta oli useammillakin, muttei uskallusta.

[Tony]

Onko tämä (voidelluksi) junnu hyväksytty myös seurakunnassa voidelluksi?

Millä tavoin hyväksytty myös srk:ssa voidelluksi? Ei kai siihen muuta tarvita, kuin että alkaa ottamaan osaa vertauskuviin? Eikös tämä ole vähän niin kuin asianomaisen ja pyhän hengen välinen soppari. Niitä keskusteluja kai harva ulkopuolinen pääsee kuulemaan. Tykönänhänsä jokainen voi tietenkin ajatella mitä haluaa itse kunkin henkeytyksestä.

Totta. Sitä vain on kuullut näistä tapauksista, joissa tietyistä (tai tietynlaisista) vertauskuviin osaaottaneista todistajista on seurakunnan kesken spekuloitu, että se ja se tuskin on voideltu vaikka ottikin osaa vertauskuviin.

Viime vuosina tosiaan hieman, hmmm, erilaisia henkilöitä on alkanut ottaa osaa vertauskuviin. Esim. sellaisia, joita ei päästetä kasteelle. Silti vaan kokee kuuluvansa taivaalliseen luokkaan. Ehkä tämän joukon kirjavuuden myötä on tarvinnut tehdä sekin oppimuutos, että uskollinen orja koostuu vain hallintoelimestä. Ennenhän siihen kai laskettiin kaikki voidellut. Vai muistankohan ihan väärin.

Ainakaan siitä ei ole kauan kun oltiin visusti sitä mieltä, että jäännös tarkoittaa sitä mitä se kirjaimellisestikin tarkoittaa.

Lukijoiden kysymyksiä

Raportit ovat muutamana vuonna osoittaneet, että niiden määrä, jotka ottavat osaa muistonvieton vertauskuviin, on kasvanut jonkin verran. Viittaako tämä siihen, että monia uusia voidellaan pyhällä hengellä?

On syytä uskoa, että 144000 voidellun kristityn luku tuli täyteen kymmeniä vuosia sitten.

Apostolien tekojen 2:1–4:ssä kerrotaan tuon rajallisen ryhmän ensimmäisistä jäsenistä: ”Kun helluntaipäivä oli meneillään, he olivat kaikki yhdessä samassa paikassa, ja yhtäkkiä tuli taivaalta niin kuin navakan tuulenpuuskan synnyttämä kohahdus, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat, ja heidän kunkin päälle asettui yksi, ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä ja rupesivat puhumaan eri kielillä, sen mukaan kuin henki soi heidän puhua.”

Sen jälkeen Jehova valitsi muita ja voiteli heidät pyhällä hengellään. Kristillisyyden varhaisvuosina joukkoon lisättiin tuhansia ihmisiä. Meidän aikamme muistonviettotilaisuudessa puhuja kiinnittää usein huomion Roomalaiskirjeen 8:15–17:ssä oleviin apostoli Paavalin sanoihin, joiden mukaan voidellut ’saavat pojaksioton hengen’. Paavali jatkoi, että heidän saamansa pyhä henki ’todistaa heidän henkensä kanssa, että he ovat Jumalan lapsia, perijätovereita Kristuksen kanssa’. Ne, jotka on todella voideltu tällä tavoin hengellä, tietävät sen varmasti. Se ei ole pelkkä toive tai heijastuma jostakin tunneperäisestä ja epärealistisesta näkemyksestä, joka heillä on itsestään.

Tämä kutsuminen taivaaseen on ymmärryksemme mukaan jatkunut läpi vuosisatojen, joskin keskiajalla saattoi olla ajanjaksoja, jolloin voideltuja oli hyvin vähän. Kun tosi kristillisyys ennallistettiin viime vuosisadan lopulla, joukkoon kutsuttiin ja valittiin lisää jäseniä. Näyttää kuitenkin siltä, että 144000:n määrä tuli periaatteessa täyteen 1930-luvun puolivälissä. Siksi alkoi ilmaantua ryhmä uskollisia kristittyjä, joilla on maallinen toivo. Jeesus sanoi tällaisia ihmisiä ”muiksi lampaiksi”, jotka palvovat yhdessä voideltujen kanssa yhtenä hyväksyttynä laumana (Johannes 10:14–16).

Kuluneiden vuosikymmenien aikana on käynyt ilmeiseksi, että voideltujen kutsuminen on suoritettu ja että Jehova on siunannut kasvavaa ”suurta joukkoa”, joka toivoo säilyvänsä elossa ”suuresta ahdistuksesta” (Ilmestys 7:9, 14). Esimerkiksi vuoden 1935 muistonvietossa, jossa oli läsnä 63146 henkeä, niiden luku, jotka ottivat osaa vertauskuviin ja tunnustautuivat siten voideltuihin, oli 52465. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1965, läsnäolijamäärä oli 1933089 mutta vertauskuviin osallistuneita enää 11550. Siitä kolmekymmentä vuotta eteenpäin, vuonna 1995, läsnäolijamäärä oli hypännyt 13147201:een, mutta vain 8645 otti osaa leipään ja viiniin. (1. Korinttilaisille 11:23–26.) Jäännökseen lukeutuvien määrä on selvästikin vähentynyt suuresti vuosikymmenien saatossa: heitä oli noin 52400 vuonna 1935, noin 11500 vuonna 1965 ja noin 8600 vuonna 1995. Niitä, joilla on maallinen toivo, on kuitenkin siunattu, ja heidän lukunsa on kasvanut paljon.

Tuorein raportti on vuodelta 1995, ja sen mukaan vertauskuviin osallistui 28 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna, joskin osallistuvien suhteellinen osuus kaikista läsnäolijoista oli pienempi kuin aiemmin. Kaiken kaikkiaan ei ole syytä huoleen, vaikka muutama uusi päättikin ottaa osaa vertauskuviin. Vuosien varrella jotkut jopa vastakastetut ovat yhtäkkiä alkaneet ottaa osaa. Monissa tapauksissa he ovat jonkin ajan kuluttua myöntäneet, että se ei ole ollut oikein. Jotkut ovat tajunneet, että he ovat reagoineet siten kenties fyysiseen tai henkiseen paineeseen. He ovat kuitenkin ymmärtäneet aikanaan, ettei heitä ole todellisuudessa kutsuttu taivaalliseen elämään. He ovat pyytäneet, että Jumala ymmärtäisi heitä armollisesti. Ja he jatkavat hänen palvelemistaan hyvinä, uskollisina kristittyinä, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä.

Kenenkään meistä ei tarvitse kantaa huolta siitä, että joku alkaa ottaa osaa vertauskuviin tai lakkaa tekemästä niin. Ei ole meidän asiamme, onko joku todella voideltu pyhällä hengellä ja kutsuttu taivaalliseen elämään vai ei. Palauta mieleesi, mitä Jeesus vakuutti: ”Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen lampaani.” Jehova tuntee aivan yhtä varmasti ne, jotka hän on valinnut hengellisiksi pojikseen. Meillä on kaikki syyt uskoa, että voideltujen määrä vähenee edelleen sitä mukaa kuin he päättävät maallisen elämänsä korkean iän tai ennalta aavistamattomien tapahtumien vuoksi. Mutta aivan kuten nämä todelliset voidellut osoittautuvat uskollisiksi kuolemaansa asti ja voivat siksi odottaa saavansa elämän kruunun, voivat muut lampaat, jotka ovat pesseet pitkät viittansa Karitsan veressä, odottaa säilyvänsä elossa aivan edessämme olevasta suuresta ahdistuksesta (2. Timoteukselle 4:6–8; Ilmestys 2:10).

Lukijoiden kysymyksiä

Milloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa?

Raamattu ei vastaa tähän kysymykseen täsmällisesti. Tiedämme, että Jeesuksen opetuslasten voiteleminen heidän taivaallista perintöään silmällä pitäen alkoi vuonna 33 (Apostolien teot 2:1–4). Tiedämme myös, että apostolien kuoleman jälkeen aitojen voideltujen kristittyjen eli ”vehnän” annettiin ”kasvaa yhdessä” valekristittyjen eli ”rikkakasvien” kanssa (Matteus 13:24–30). Sitten 1800-luvun loppupuolelta lähtien voidellut kristityt olivat jälleen hyvin toimeliaita. Vuonna 1919 alettiin leikata ”maan eloa”, ja tähän työhön kuului viimeisten voideltujen kokoaminen (Ilmestys 14:15, 16).

1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1931 saakka saarnaamistyötä tehtiin ennen kaikkea Kristuksen ruumiin jäljellä olevien jäsenten kokoamiseksi. Vuonna 1931 raamatuntutkijat omaksuivat raamatullisen nimen Jehovan todistajat, ja englanninkielisessä Vartiotornissa 15.11.1933 (suom. 15.1.1934) esitettiin ajatus, että tuo ainutlaatuinen nimi on se ”denaari”, johon viitataan Matteuksen 20:1–16:een muistiin merkityssä Jeesuksen vertauksessa. Vertauksessa mainittujen 12 tunnin ajateltiin vastaavan 12 vuotta, vuosia 1919–31. Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 ja että ne, jotka oli kutsuttu Kristuksen perijätovereiksi vuosina 1930 ja 1931, olivat ”viimeisiä” kutsuttuja (Matteus 20:6–8). Vuonna 1966 tuosta vertauksesta esitettiin kuitenkin korjattu näkemys, ja kävi ilmi, ettei vertaus liittynyt mitenkään ajankohtaan, jolloin voideltujen kutsuminen päättyisi.

Vuonna 1935 ymmärrettiin, että Ilmestyksen 7:9–15:ssä mainittu ”suuri joukko” koostuu sellaisista ”muista lampaista” – kristityistä joilla on maallinen toivo – jotka ilmaantuisivat maailman näyttämölle ”viimeisinä päivinä” ja jotka ryhmänä säilyisivät elossa Harmagedonista (Johannes 10:16; 2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 21:3, 4). Tuon vuoden jälkeen opetuslapsia alettiin tehdä pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. Siksi varsinkin vuoden 1966 jälkeen uskottiin, että taivaallinen kutsu oli lakannut vuonna 1935. Tätä näkemystä näytti vahvistavan se, että melkein kaikki vuoden 1935 jälkeen kastetut tunsivat omakseen maallisen toivon. Kaikkien sen jälkeen taivaalliseen toivoon kutsuttujen uskottiin tulevan niiden voideltujen kristittyjen tilalle, jotka olivat osoittautuneet uskottomiksi.

Jos jostakusta voidellusta tulee katumaton luopio, Jehova epäilemättä kutsuu jonkun toisen hänen sijaansa (Roomalaisille 11:17–22). Todennäköisesti kovin monet aidot voidellut eivät kuitenkaan ole tulleet uskottomiksi. Toisaalta ajan kuluessa jotkut kristityt, jotka on kastettu vuoden 1935 jälkeen, ovat saaneet todistuksen siitä, että heillä on taivaallinen toivo (Roomalaisille 8:16, 17). Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa.

Ja vielä tiivistys muutoksesta:

Näyttää kuitenkin siltä, että 144000:n määrä tuli periaatteessa täyteen 1930-luvun puolivälissä.

Kuluneiden vuosikymmenien aikana on käynyt ilmeiseksi, että voideltujen kutsuminen on suoritettu ja että Jehova on siunannut kasvavaa ”suurta joukkoa”, joka toivoo säilyvänsä elossa ”suuresta ahdistuksesta” (Ilmestys 7:9, 14).

Versus

...vaikuttaa siltä, että emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa.

[Tony]

Alkoi purra leipää ja juoda viiniä muistaakseni 2010, ei olla oltu samassa seurakunnassa enää silloin. Eräs hänen kaverinsakin alkoi ottaa osaa samana vuonna, eri seurakunnassa... Taitaa olla molemmat vähän sekasin päästään

Onhan tossa tietynlaista korkealentoa, joka tapauksessa.

[Jaakko Ahvenainen]

Kevät tulee. Noi kyssärit on jo vanhaa valoa. Nyt se menee niin, että kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on. Siitä vaan särpimään, ketä huvituttaa. Mutta vanhimpia, niin, aivan oikein, vanhimpia. Niitä voideltujen tulee pitää suuressa asrvossa voitelustaan huolimatta.

Lisäys: Näin olin jostakin lukevinani, mutta en nyt muista, mistä. Kas, viekkelä toi Tony Kiitos.

[Tony]

Kevät tulee. Noi kyssärit on jo vanhaa valoa. Nyt se menee niin, että kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on. Siitä vaan särpimään, ketä huvituttaa. Mutta vanhimpia, niin, aivan oikein, vanhimpia. Niitä voideltujen tulee pitää suuressa asrvossa voitelustaan huolimatta.

Lisäsin postaukseen ko. oppiveivauksen.

[Elisenda]

Sitä vain on kuullut näistä tapauksista, joissa tietyistä (tai tietynlaisista) vertauskuviin osaaottaneista todistajista on seurakunnan kesken spekuloitu, että se ja se tuskin on voideltu vaikka ottikin osaa vertauskuviin.

Toki toki, varmasti spekuloidaan. Tämä vertauskuviin osallistujien määrä on vissiin noussut aika rajusti viime vuosina ja sekaan mahtuu kaikenlaista porukkaa entistä enemmän. Lähinnä siis mietin, että onko esim. vanhimmistolla joku x-file näistä osallistujista, jossa määritellään kelvot ja epäkelvot.

[Jaakko Ahvenainen]

Käsittääkseni nykyinen käytäntö ei erottele pieniä suurista, ja miten voisikaan todistajien nykyisen doktriinin mukaan. Tämän voitelunhan tietää yksin Jehova ja voideltu. Koska voideltujen määrän täyttymyksestäkin on luovuttu, on hyvinkin todennäköistä uusien voideltujen esiintyminen. Tietenkin vanhimpia on ohjeistettu, mutta tuskin mistään "x-file'stä" voidaan puhua.

Lisätty sana nykyisen ja Tietenkin...

[Vieraas]

Tämä vertauskuviin osallistujien määrä on vissiin noussut aika rajusti viime vuosina ja sekaan mahtuu kaikenlaista porukkaa entistä enemmän. Lähinnä siis mietin, että onko esim. vanhimmistolla joku x-file näistä osallistujista, jossa määritellään kelvot ja epäkelvot.

Tasaiseen tahtiin on voideltujen määrä noussut raporteissa joka vuosi. Eli siitä päätellen ei ole hulluja seulottu joukosta.

[Elisenda]

Tasaiseen tahtiin on voideltujen määrä noussut raporteissa joka vuosi. Eli siitä päätellen ei ole hulluja seulottu joukosta.

Olisiko hulluus tässä hieman suhteellinen käsite. Toiset ovat päälle päin vain hieman enemmän sen oloisia, mitä voidellulta sopii kenties odottaa. Oikeasti, en usko että kenelläkään, joka kuvittelee saavansa viestejä pyhältä hengeltä, on ihan kaikki muumit laaksossa tai inkkarit kanootissa.

Muistelen että vähän aikaa sitten tutkittavissa kirjoituksissa oli aihe, missä käsiteltiin uskollista orjaa hengellisen ravinnon jakajana ja siinä oli tarkennusta, että ainoastaan hallintoelimeltä saa ruokaa oikeaan aikaan tjs. Siitä tuli mieleen, että koska tämä voideltujen joukko vain jatkaa kasvuaan, niin on syytä tähdentää, että henkeytettyä valoa tulee vain hallintoelimen suunnalta. Aika monella näistä uusista voidelluista tuntuu olevan yhteys yläkertaan ja omia tulkintoja lopun läheisyydestä.

Tokihan näitä vähemmän uskottavia voideltuja on ollut aikaisempinakin aikoina, kuten Ariadna mainitsikin, mutta tuntuu että nykypäivänä niiden määrä on kasvavaan suuntaan päin. Lapsuudesta on sellaisia muistikuvia, että juuri kukaan ei ottanut osaa vertauskuviin ja nykyisin rouskutusta kuuluu vähän joka suunnalta.

[Vieraas]

Muistelen että vähän aikaa sitten tutkittavissa kirjoituksissa oli aihe, missä käsiteltiin uskollista orjaa hengellisen ravinnon jakajana ja siinä oli tarkennusta, että ainoastaan hallintoelimeltä saa ruokaa oikeaan aikaan tjs. Siitä tuli mieleen, että koska tämä voideltujen joukko vain jatkaa kasvuaan, niin on syytä tähdentää, että henkeytettyä valoa tulee vain hallintoelimen suunnalta. Aika monella näistä uusista voidelluista tuntuu olevan yhteys yläkertaan ja omia tulkintoja lopun läheisyydestä.

Näin tosiaan tehtiin viime kesänä, uskollinen & ymmärtäväinen orjahan vaihtoi olomuotoaan hallintoelimeksi. Käytännössähän rivivoideltujen äänioikeutta ei ole tainnut olla olemassa koskaan. Hulluja ei haluta valtaan, ainoastaan suuruudenhulluja.