Mitä inhosit eniten?

[Bono]

Se, että koki olevansa erilainen kuin muut ikäisensä. (Myöhemmin nuo kokemukset ovat muuttuneet vahvuudeksi)

Edit. Sillä tavalla vahvuudeksi, ettei ole tarvetta miellyttää ketään tai sopia johonkin kaavaan.

[jext]

Kenttäily. Se oli tällaiselle ujolle jännittäjälle todellinen maanpäällinen helvetti. En edes ymmärrä, että miten sain osa-aikaisen tunnit täyteen muutamanakin kuuna, kun pelkkien lehtien esittely aiheutti käsittämättömän tuskan hien.

Harjoituspuheet. Olin huomionhakuinen penikka muuten ja tykkäsin sinänsä esiintyä, mutta se oli kauheaa, kun tiesi kuulostavansa kaikkien täysijärkisten korvissa idiootilta. Pahinta oli olla kaverini, kun ei voinut vaikuttaa pätkääkää omiin puheenvuoroihin.

Liian peittävät vaatteet. Pinnallista, mutta tykkäsin omasta kropastani ja inhosin, etten saanut käyttää vaatteita, jotka olisivat korostaneet parhaita puoliani.

Lisäksi inhosin sitä, etten saanut suhtautua vastakkaiseen sukupuoleen haluamallani tavalla. Enkä tällä tarkoita sitä, että olisi halunnut hypätä sänkyyn jokaisen vastaantulijan kanssa, vaan sitä, etten saanut edes puhua minulle luonnollisella tavalla, koska se käsitettiin aina flirttailuksi ja muutenkin vääräksi toiminnaksi.

[Bono]

JT-miesten kasvatuksen kautta sisäistetty sovinismi. Nuoret naiset, jotka eivät olleet hillittyjä ja nättejä, olivat jotain kummajaisia kyseisestä näkökulmasta.

[Kaarmis]

Hymyilyä salilla. Kun vittusentään ei hymyilyttäny!

[mikkuitti]

Hymyilyä salilla. Kun vittusentään ei hymyilyttäny!

Olen käynyt muutamia kertoja jt-salilla kokouksissa katselemassa, ja kyllä monien todistajien hymyistä näki kaukaa tekohymyiksi.. ei sellainen hymypakko varmasti ollu kivaa..

[B.Kaktus]

Erityisesti nuoruuteeni viitaten, inhosin eniten:
-Yksinäisyyttä
-Valheita, niiden pähkäilyä
-Gestapoasennetta vanhimmissa
-Gestapoasennetta muissa jäsenissä eli toisten käräyttelyä
-Järjetöntä, supernopeaa, usein aiheetonta huhujen jakamista muista
-Kierrosvalvojia (vtun herra suurherrat, ylempänä kuin muut)
-Kierrosvalvojien vaimoja (joka ikinen niin tärkeilevä, ja aidosti tyhmiä!)
-Kravatteja
-Kauluspaidan viimeisen napin napittamista
-Konventteja
-Konventtien puheita, istumista, esittämistä
-Hiestä märkiä kauluspaidan kainaloita
-Hiestä märkiä piukkoja pukukenkiä
-Reittä painavaa raamattua
-Salkun kanssa puikkelehtimista kaiken kansan nähden
-Sunnuntain perhekenttää
-Kenttäilyä yleensä
-Kaiken vaikutusta isä-suhteeseeni
-Menetettyjä vuosia
-Menetettyä nuoruutta
-Menetettyä mahdollisuutta rakastumiseen
-Menetettyä mahdollisuutta hyviin ystäviin
-Menetettyä mahdollisuutta kokea oikea joulu tai oikea syntymäpäivä
-Menetettyä mahdollisuutta nähdä juhlapyhinä maailmallisia sukulaisia
-Järjestöä

[Menneisyyden vanki]

Lista on pitkä, harjoituspuheita ja niiden esittämistä sekä kenttäpalvelusta. Vartiotornin ja Herätkään lukemista. Inhosin olla erilainen kuin muut lapset ja nuoret.

[sorbet]

Olin ujo, niin kenttäily ja puheet oli kauhun paikkoja. Kauheaa konventissa kiertää tyttöporukassa ja hihitellä idioottimaisesti vanhinten pojille...silloin ajattelin, että ei ikinä naimisiin, että tohon en alennu. Pakolliset tutkistelut kotona, jotka alkoi tappelulla ja päättyi tappeluun. Häpeä, kun ei kuulunut oikeen mihinkään. Oliko se minä vai siskoni joka ala-asteella ei tiennyt saako paloharjoituksiin osallistua. Minä taas kaikkia ruoka-aineita ihmettelin jo esikoulussa ja joutuivat kotiin soittelemaan, että saako tää syödä maksaa yms...hameiden käyttö järjettömällä pakkasella. Kenttäily ravarin tai vanhimman kanssa...loputtoman tuntuiset konventit ja ahdistavat näytelmät...rintamainoskortti,pakko oli laittaa jo kotona...voi sitä häpeän määrää...lehtikiintiö,ihan yhtä paria ei kehdannut tilata ja isompi kasa oli pakko näön vuoksi ottaa ja yrittää niitä lehtiä sitten piilotella ja silputa jonnekkin...selittää kokemuksia joita oikeasti ei ollut tapahtunut...olin autettavana siinä tienraivaajat auttavat toisia ohjelmassa ja ravari perui joka ainoan kentän...näön vuoksi käytiin sitten jossain puolisokeiden ja kuurojen vanhuksien luona kahvilla ja koira kihnutti itseään jalkaani vasten...meidän piti sitten kokouksessa olevassa ohjelmassa kertoa kuinka kivaa meillä oli ollut ja miten olin hyötynyt tästä kokemuksesta...silloin ekan kerran epäilin hetken tota menoa...jos meni jonkun tutkisteluun mukaan ja yllättäen pari pyysi pitämään rukouksen...voi kun maa olisi niellyt...yleensä sanoin, että nyt ujostuttaa, että ei pysty...aluekortti...ääk, ja ylipäätään alueen läpi käyminen...en todellakaan halunnut joka ovea rinkuttaa ja mahdollisimman hiljaa opettelin ovikelloa soittamaan...aika piti tuoda esille, että on todistaja...ikinä ei saanut vaan olla niin kuin muut ja vetäytyä vaikka nurkkaan...kauheaa oli opettajille se esitteen vieminen ja esittää että ymmärsi ne kirjasen jutut...automatkoilla äiti pisti kuuntelemaan radion sijasta raamattu kasetteja...ja lopuksi terveiset äidilleni. Tiedän, että saat tämänkin tekstin jotain kautta tietoosi. Olet minulle edelleen rakas vaikka ollaan eri puolilla ja asian takia paljon itken. Sinä joka kävit tekstit äidilleni lukemassa, niin en ole järkyttynyt. Sen riskin otin kun tänne kirjoittelin, että joku tunnistaa. Aijon kirjoitella edelleenkin, varsinkin jos vielä mukana oleviakin näin kiinnostaa. Mutta nyt menen leipomaan ihanan tyttäreni kanssa.

[Natsku]

Ihanat listat B.Kaktuksella ja sorbetilla. Kiitos! (Voi, kun rupesi jo pelkkä lukeminen ahdistamaan!)

[Bono]

Tiedän, että saat tämänkin tekstin jotain kautta tietoosi. Olet minulle edelleen rakas vaikka ollaan eri puolilla ja asian takia paljon itken. Sinä joka kävit tekstit äidilleni lukemassa, niin en ole järkyttynyt. Sen riskin otin kun tänne kirjoittelin, että joku tunnistaa. Aijon kirjoitella edelleenkin, varsinkin jos vielä mukana oleviakin näin kiinnostaa. Mutta nyt menen leipomaan ihanan tyttäreni kanssa.

Eikö todistajia ole nimenomaan varoitettu tälliasista paaduttavista sivuista? "Luopioiden" kuuntelusta varoitettiin ainakin nuoruudessani. Vai Beetelin ihmisetkö näitä lukevat?

[sorbet]

En tiedä kuka äidilleni lukenut. Tuskin äiti itse. Kuulemma ensimmäisistä teksteistä asti tiennyt mitä kirjoittelen. Otti viimeises tekstarissa suoria lainauksia teksteistäni. Mä en oo edes vihainen. Musta toi vaan naurettavaa, että meitä pelätään noin paljon, että salaa urkitaan mitä me puuhataan. Tässähän tulee ihan tärkeä olo, pitäisikö opetella virkayskä,köh köh...kyllä lähtee...

[January]

Ahdistava ketju. Lähes jokainen muiden mainitsema on listallani. Muutamia uusia mitä ei vielä olet tullut, mitkä inhottivat minua:
-Kättely. Aina. Salille sisään astuessa toli aina joku tekopirteä avustava laitettu sinne pakolla. Ja sitten pitää kätellä vielä kaikki muutkin. Vuosikymmeniäkin tuntenut kaikki ja näkee samat naamat vähintään kolmesti viikossa niin piruako niitä tarttee taas kätellä! Jotkut tarjosi sitä samaa veltto-hikinen-lahna-hand-shakea vuosi vuoden perään. Ja eikö ole jo opittu tänä tautisena aikana, että jätetään se kättely nyt vaan välistä! Yök.
- Nuoria katsottiin aina nurin kulmat kurtussa kun istuttiin kokouksissa takarivissä. Istuttiin piru vie silti.

Ja tosiaan aina hame päällä vaikka millaset Siperian pakkaset! Vaikka mitä sinne alle tunki niin aina kylmä. Kenttäile siinä sitten hymy jäätyneenä naamaan (btw enpä tainnut kentällä hymyillä kertaakaan).
Kamalinta oli kentälle meno. Sitten harjoituspuheet. Sitten kokoukset. Inhosin sitä, että istuttiin aina kotona sisällä tutkimassa tai sitten kokouksissa. Vapaapäivät kentällä. Mun lapsuus ja nuoruus on mennyt täysin hukkaan. Tyhjiä tunteja olen istunut mietteissäni ja esittänyt olevani mukana mitä puhutaan. Tyhjiä tunteja inhoten tilannetta ja toivoen pääseväni pois. Mielestäni menetin parhaat vuoteni. Onneksi lähes parhaat vuoteni osasin pelastaa itse

[Kaarmis]

Mä menetin parhaat vuoteeni kolmekakkoseksi asti.