Kaupalliset ja tekniset alat ovat Vartiotorni-seuran kannalta niitä harmittomimpia. Korkeakoulutus ei kuitenkaan niilläkään aloilla ole suositeltavaa.Hamartolos kirjoitti:Mitä olen Jehovan todistajia jututtanut, niin olen löytänyt jopa kolme, jolla on yliopisto-opintoja takanaan: kaksi heistä olivat kauppislaisia ja kolmas oli teekkari.
Tuossa rahan uhraamisessa varmasti on pointti, mutta muuten tämä on aika tyypillistä todistajien mutua. Eli tehdään johtopäätöksiä harvoista poikkeustapauksista. Samalla logiikalla voitaisiin sanoa, että myös rock-tähden hommat sopivat ihan hyvin Jehovan todistajalle, näitäkin kun on. Muutamia lääkäreitäkin tosiaan on, mutta se ei kyllä kerro isosta kuvasta mitään. Näistä poikkeustapauksistakin osa on ryhtynyt todistajaksi vasta opiskelujensa jälkeen.Hamartolos kirjoitti:Jehovan todistajien koulutuskielteisyydestä kun kysyin eräältä todistajalta, niin hän totesi, että ehkä Suomessa ei olla yhtä kielteisiä koulutusta kohtaan kuin muiden maiden todistajien keskuudessa, koska täällä ei tarvitse tuhlata ainakaan taloudellisia resursseja ylenmäärin korkeakoulutukseen, toisin kuin monessa muussa maassa. Mainitsipa, että yksi lääkärikin löytyy eräästä kaupungin seurakunnasta.
Nimenomaan filosofia on perkeleestä, siitä varoitteli hallintoelimen Anthony Morris III vastikään. Eikä ihme, koska filosofian työkaluja käyttäen Vartiotorni-seuran loputtomat selittelyt kaatuvat opiskelijan mielessä hyvin nopeasti. Anthony tarinoi filosofian opettajista, jotka saavat opiskelijan "otteeseensa" ja luopumaan Totuudesta™. Aivan kuin filosofia olisi joku oppi. Todellisuudessahan asia menee toisinpäin: opiskelija saa eväitä omaan ajatteluunsa ja pääsee Anthonyn ja kavereidensa "otteesta" irti.Hamartolos kirjoitti:En kylläkään hoksannut kysyä, että mitä mieltä ovat filosofian opiskelemisesta, onko sellainen ihan Perkeleestä? Jehovan todistajien kanta teologiankin opiskeluun kiinnostaisi, teologisessa tiedekunnassa kuitenkin tutkitaan Raamattua ilman Vartiotorni-seuran hellää ohjausta.
Mitään merkittäviä alueellisia eroja en ainakaan itse ole havainnut. Ajat eivät myöskään ole muuttuneet, eli VT-seuran linja ei ole muuttunut sallivammaksi. Kulissien takana sitä itse asiassa vähän kiristettiin pari vuotta sitten niiden suhteen, joilla on seurakunnassa ns. etuja.Hamartolos kirjoitti:Ovatko sitten ajat muuttuneet vai löytyykö tässäkin asiassa alueellisia eroja?
Jaakko Ahvenainen kävi ystävällisesti läpi asiaa koskevaa vanhaa kirjallisuutta cd-romilta. Virallinen linja on pysynyt aivan samana 70-luvulta tähän päivään asti: lyhyt ammatillinen koulutus riittää. Korkeakoulutus on kirjallisuudessa systemaattisesti demonisoitu vuosikymmenien ajan: siihen liittyy juhliminen, huumeet ynnä muu epäilyttävä eikä työnsaanti ole sillä kuitenkaan taattu. Turhaa ja vaarallista hommaa siis.
w 1971: Nykyään julkiset oppilaitokset ovat usein paikkoja, joissa oppilas alkaa oppia ammattia tai keinoa elättää itseään, olipa sitten kyseessä puusepäntyö, kirjanpito, sähköasennus, konekirjoitus, kirjapainotaito, hitsaaminen tai jokin muu ammatti tai toimi.
w 1978: Mitä ainetta he opiskelisivat kirjeopistossa? Valitsimme kirjanpidon. Koska itse olin ammatiltani kirjanpitäjä, kykenin auttamaan heitä kotitehtäviensä suorittamisessa. Lopulta he saivat todistuksensa, jotka auttoivat heitä myöhemmin saamaan maallista työtä.
w 1982: Koska kristityt vanhemmat muistavat Jeesuksen saaneen puusepänoppia, monet heistä kannustavat lapsiaan tässä vaiheessa hankkimaan jonkinlaista ammattikoulutusta.
g 1984: Oletko sinä ottanut selvää koulusi oppikursseista? Sisältyykö niihin ammattikoulutusta? Tai onko kotisi lähellä koulua, jossa on saatavissa käytännön koulutusta alalla, joka tuntuisi sopivan sinulle? Esimerkiksi monissa kouluissa voi valmistua autonasentajaksi, tietokoneohjelmoijaksi, putkimieheksi jne.
g 1989: Usein on kuitenkin olemassa keinoja oppia kysyttyjä taitoja joutumatta uhraamaan siihen paljon aikaa ja rahaa: oppisopimuskoulutus, ammattikoulut tai teknilliset oppilaitokset sekä muut lyhyehköt koulut ja kurssit.
w 1992: Vastuuntuntoisilla kristityillä vanhemmilla on oikeus tehdä sellainen päätös, että heidän lapsensa jatkavat koulunkäyntiä vielä peruskoulutuksen jälkeen. Tämän lisäkoulutuksen pituus vaihtelee sen mukaan, millainen ammatti valitaan.
km 1993: Afrikasta tullut kokemus kertoo eräästä 22-vuotiaasta nuorukaisesta, jonka oli mentävä ammattikouluun, vaikka hänen sydämensä oli kiintynyt tienraivaukseen. Ammattikoulua käydessään hän ilmoittautui osa-aikaiseksi tienraivaajaksi.
g 1994: Monet ovat siis kyenneet hankkimaan itselleen ja perheelleen toimeentulon ilman korkeakoulututkintoa. Jotkut heistä ovat käyneet jonkin opintolinjan ammatillisessa koulussa tai opistossa tai jossakin muussa keskiasteen oppilaitoksessa, eikä se ole vaatinut heiltä paljon aikaa eikä rahaa.
g 1995: Olen 14-vuotias, ja minua painostetaan kovasti hankkimaan korkeampaa koulutusta. Kirjoituksenne on auttanut minua päättämään, mitä haluaisin tehdä. Haluan olla tienraivaaja (kokoaikainen evankelista), ja jos tarvitsen lisäkoulutusta saadakseni työpaikan, haluaisin mennä ammattikouluun opiskelemaan valokuvausta.
km 1999: Valitse kouluaineesi huolellisesti. Sen sijaan että keskittyisit alaan, jolla työnsaantimahdollisuudet ovat rajalliset, harkitse sellaisen ammatin tai taidon opettelemista, jonka ansiosta voit löytää sopivaa työtä mistä tahansa.
km 2001: On viisasta hankkia jonkinlainen koulutus, jotta voisi elättää itsensä.
km 2002: Monissa tapauksissa peruskoulun jälkeen jokin ammatillinen koulutus, ehkä lukion ohella, tai työpaikkakoulutus riittää siihen, että nuori pystyy asianmukaisesti huolehtimaan välttämättömyyksistään ja toimimaan samalla vakituisena tienraivaajana.
