Aborttikielto

[Jaakko Ahvenainen]

Minulle ei ole ongelma muuta kuin se, että joidenkin mielestä naiselle ei pitäisi suoda oikeurta päättää omasta vartalostaan.

Tässä tapauksessa "joidenkin mielestä" on Eduskunta, joka aborttilakia säätäessään ja sitä sittemmin muokatessaan katsoi parhaaksi sallia abortin ainoastaan tietyin ehdoin, kuten aiemmin ketjussa käy ilmi.

Ylipäätäänkään lain laatiminen ei ollut helppo prosessi. Eduskunta katsoi periaatteelliseksi näkökulmakseen elämän itseisarvon (oikeuden elämään), mistä vain erityisin syin voitiin poiketa. Tämäkin on verrattomasti paljon enemmän, mitä katolisissa maissa, joissa abortti on kielletty tyystin.

Aborttikielto otsikkona on myös lain mukainen:
13 § (29.5.2009/374)
Joka tahallaan keskeyttää raskauden tai yrittää sitä 1, 2, 5, 5 a tai 6–9 §:n vastaisesti on, jollei teko ole rangaistava rikoslain 22 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, tuomittava raskauden keskeyttämisestä annetun lain säännösten rikkomisesta sakkoon.

Ja miksi kukaan ei vieläkään ole osannut vastata siihen, että miksi joissakin tapauksissa jo tuntevan ja elävän äidin elämä ja tunteet onkin arvokkaampia kuin sen soluklöntin oikeus elämään?

Kysymys on siitä, millä tavoin me yhteiskuntana arvostamme elämää. Kyse ei ole vain yhden ihmisen elämästä. Kyse on kahden tai useamman ihmisen oikeudesta elämään.

Esim. miksi raiskauksen uhrilla on oikeus aborttiin, mutta vapaaehtoisesti seksiä harrastaneella ei? Molemmissa tapauksissahan se mahassa kasvava sikiö on yhtä viaton.

Ensisijainen kysymys ei ole viattomuudesta. Raiskauksen uhri ei ole valinnut osaansa vapaaehtoisesti. Hän on joutunut siihen rikoksen uhrina tahtomattaan ja mahdollisesti tahtomattaan raskaaksi (samaan voisi verrata insestin uhria).

Seksi on aina vapaaehtoista, avioliitossakin. Vapaaehtoiseen seksiin suostuessaan pari voi käyttää ehkäisyä ja näin varmistaa, ettei raskaus ole todennäköinen. Tietenkään mikään ehkäisymenetelmä ei ole satavarma.

Ja molemmissa tapauksissa raskaana olevan mielenterveys on vaakalaudalla.

Ja molempiin tapauksiin saa apua, myös raskauden jälkeiseen masennukseen, jos haluaa. Tässä tulee kysymykseen ihmisen oikeudesta päättää hoidostaan, ellei ole syytä esim. M1 lähetteeseen. Masennus voidaan ottaa esille neuvolakäynnin yhteydessä tai hakeutua avun lähteille itse. Edelleen on taustalla oikeus elämään.

[Ariadna]

Esim. miksi raiskauksen uhrilla on oikeus aborttiin, mutta vapaaehtoisesti seksiä harrastaneella ei? Molemmissa tapauksissahan se mahassa kasvava sikiö on yhtä viaton.

Tätä kysymystä en ymmärrä ollenkaan, koska tilastot puhuvat aivan toista: Esim.Aborttien syyt Suomessa vuonna 2007, ennakkotiedot (STAKES) (Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti)

Abortin indikaatio Tapauksia kpl.
Sosiaalinen 9 324
Alle 17 v. 548
Yli 40 v. 349
Jo 4 aikaisempaa lasta 212
Todettu sikiövaurio 223
Mahdollinen sikiövaurio 60
Lääketieteellinen syy 54
Rajoitettu kyky huol. lapsista 4
Eettinen (raiskaus, insesti, tms.) 9
Yhteensä 10 783

[Veli-Hopea]

Lääketieteellinen syy 54

Mitä muuten Jt tekee jos on 3 pienen äiti, mutta neljännen raskauden kohdalla lääkäri sanoo että todennäköisesti synnyttäjä kuolee ( jostain syystä ) synnytykseen?

Tekeekö abortin? ( ei kun ei saa ) , vai kuolee synnytyksessä ja 3-4 lasta jää ilman äitiä.( mahdollisesti neljäs lapsikin kuolee tai sitten ei)

Ja kummastako valinnasta jumala olisi ylpeämpi?

Anteeksi kun tulen sotkemaan omillani, minä kun olen vain tyhmä mies tyhmillä siittiöillä ja nekin vaan törmäilee toisiinsa.


Kuitenkin..

[jext]

"Tässä tapauksessa "joidenkin mielestä" on Eduskunta, joka aborttilakia säätäessään ja sitä sittemmin muokatessaan katsoi parhaaksi sallia abortin ainoastaan tietyin ehdoin, kuten aiemmin ketjussa käy ilmi."

Mie en nyt ihan täysin ymmärrä, että mitä tarkoitat..? Abortin kun saa todella helposti vetoamalla sosiaalisiin perusteisiin, johon kuuluu kaikki epävakaasta parisuhteesta kesken olevaan kouluun.

"Kysymys on siitä, millä tavoin me yhteiskuntana arvostamme elämää. Kyse ei ole vain yhden ihmisen elämästä. Kyse on kahden tai useamman ihmisen oikeudesta elämään."

Irrelevanttia, koska minun kysymykseni oli, että miksi välillä on oikeus olla itsekäs ja välillä ei.

"Hän on joutunut siihen rikoksen uhrina tahtomattaan ja mahdollisesti tahtomattaan raskaaksi (samaan voisi verrata insestin uhria)."

Myös normaalissa seksissä nainen tulee usein tahattomasti raskaaksi. Ei siis liity tuokaan varsinaisesti asiaan ellei ajattele vapaaehtoisen seksin olevan rangaistava teko.

"Vapaaehtoiseen seksiin suostuessaan pari voi käyttää ehkäisyä ja näin varmistaa, ettei raskaus ole todennäköinen."

Abortti on myös vain tapa varmistautua siitä, ettei lasta synny.

"Ja molempiin tapauksiin saa apua, myös raskauden jälkeiseen masennukseen, jos haluaa."

Suomessa mielenterveyshoito on yksi suuri vitsi. Useimmiten täytyy yrittää itsemurhaa, että saa kunnollista apua. Ja masennus ei ole mikään yksinkertainen asia, moni ei pääse sairaudestaan yli koskaan. Ja ei-halutun lapsen synnyttämisestä johtuva masennus on turha, kun abortin avulla siitä voi välttyä.

[jext]

Esim. miksi raiskauksen uhrilla on oikeus aborttiin, mutta vapaaehtoisesti seksiä harrastaneella ei? Molemmissa tapauksissahan se mahassa kasvava sikiö on yhtä viaton.

Tätä kysymystä en ymmärrä ollenkaan, koska tilastot puhuvat aivan toista: Esim.Aborttien syyt Suomessa vuonna 2007, ennakkotiedot (STAKES) (Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti)

Abortin indikaatio Tapauksia kpl.
Sosiaalinen 9 324
Alle 17 v. 548
Yli 40 v. 349
Jo 4 aikaisempaa lasta 212
Todettu sikiövaurio 223
Mahdollinen sikiövaurio 60
Lääketieteellinen syy 54
Rajoitettu kyky huol. lapsista 4
Eettinen (raiskaus, insesti, tms.) 9
Yhteensä 10 783

Et selvästi ymmärtänytkään, koska tarkoitin kysymyksen niille joiden mielestä raiskaustapauksissa abortti on ok, mutta vapaaehtoisessa seksissä alkunsa saaneen sikiön abortointi ei. Ei siis mitään tilastoihin liittyvää, vaan siihen, että miten seksin vapaaehtoisuus vaikuttaa sikiön oikeuteen elää.

[jext]

Lääketieteellinen syy 54

Mitä muuten Jt tekee jos on 3 pienen äiti, mutta neljännen raskauden kohdalla lääkäri sanoo että todennäköisesti synnyttäjä kuolee ( jostain syystä ) synnytykseen?

Tekeekö abortin? ( ei kun ei saa ) , vai kuolee synnytyksessä ja 3-4 lasta jää ilman äitiä.( mahdollisesti neljäs lapsikin kuolee tai sitten ei)

Ja kummastako valinnasta jumala olisi ylpeämpi?

Anteeksi kun tulen sotkemaan omillani, minä kun olen vain tyhmä mies tyhmillä siittiöillä ja nekin vaan törmäilee toisiinsa.


Kuitenkin..

Tällasta löysin googlettelemalla:
"Herätkää! 1971 (19)
Katsaus aborttiongelmaan
- alaotsikko: Miten Jehovan todistajat suhtautuvat asiaan
Jos äidin elämä on ehdottomasti vaarassa synnytyksessä, niin silloin täytyy tehdä valinta äidin elämän ja lapsen elämän välillä. Tällöin on asianomaisten vastuu tehdä valinta. Monet haluavat pelastaa äidin elämän ottaen huomioon hänen merkityksensä perheelle. Sellaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia nykyään useimmissa maissa edistyneiden lääketieteellisten menetelmien tähden. "

Mutta toisaalta taas:
"Vartiotorni 1975 (3)
Lukijain kysymyksiä
Antaako huomattava terveydellinen vaara oikeuden aborttiin?
"Vaikka tämä on ongelma, johon sisältyy hyvin syviä inhimillisiä tunteita ja huolia, Jumalan täydellinen neuvo osoittaa, ettei äidille tai lapselle koituva mahdollinen vaara anna oikeutta abortin suorittamiseen."

Eli ainakin ennen aborttiin on ollut oikeus vain ehdottoman hengenvaaran vuoksi, ei huomattavankaan vaaran, vaan ainoastaan ehdottoman. En sitten tiiä, että kuinka häilyvä tuo raja on...

[Jaakko Ahvenainen]

Ilmeisin syy kahteen toisistaan poikkeavaan "valoon" löytynee vuoden 1975 päällä olevasta harmagedonista. Kaikki kärsimykset ja kuolema korjautuisivat pian.

[jext]

Aika huonosti löytyi aiheesta uudempaa tietoa, mutta näin luki Herätkäässä 2009:

"Jos äidin ja lapsen hengen välillä on tehtävä valinta synnytyksessä, asianosaiset tekevät tuon valinnan. Monissa maissa tällainen tilanne on kuitenkin entistä parempien lääketieteellisten menetelmien ansiosta hyvin harvinainen."
(Kursivointi aluperäinen)

[Jaakko Ahvenainen]

Herätkää on kiinnostuneita varten ja julkiseen jakeluun, siis teokraattista sodankäyntiä varten, mistä toisaalla oli puhe. Siinä, kuten jaettavassa Vartiotornissakin sopii antaa Seurasta myönteinen kuva.

[jext]

Ko. artikkelissa puhuttiin kyllä sen verran suoraan abortin pahuudesta, että jos sillä on yritetty antaa seurasta myönteinen kuva niin metsään meni. Tosin tuossa lainaamassani kohdassa sanotaan, että _synnytyksen_ aikana saa tehdä valinnan äidin ja lapsen hengen suhteen, joten ilmeisesti enää nykyään todistajien keskuudessa ei ole abortti sallittu missään tilanteessa, koska vain synnytyksessä saa tehdä tuollaisen valinnan.

[Kaarmis]

Mahtais olla kiva tilanne, kun lekurit olisivat koko raskauden ajan suositelleet aborttia että edes toinen jäis henkiin, ni sit odottaa täydet 9kk ja sit lääkärit ratkaisevat asian "tappamalla" lapsen...

[Itsensä_etsijä]

Käsitin, että tässä oli pointti raiskauksen seurauksena alkuunsa saaneen raskauden keskeytyksestä? Naisella on oikeus omaan kehoonsa. En itse kannata aborttia, mutta jokainen tekee omat päätökset. Eikös nykyään ole jotain katumuspillereitäkin?
Entäs kun lapsivesi tutkimuksessa selviää, että odottaa Down-lasta? On helppo heitellä kivillä, mutta oikeasti tuollaisessa tilanteessa ratkaisu saattaa olla hankala. Entäs jos raskaus tappaa naisen 90% varmuudella ja siitä saa tietää vasta kun raskaus on saanut alkunsa? Meille tehtiin ihan selväksi ennen avioliittoa, että prosentti olisi ollut tuo ja asia ratkaistiin sitten muutamalla klipsillä. Aihe on vaikea. On helppo tuomita ja on helppo ymmärtää jos sille antaa itselleen luvan.

Itse arvostan elämää todella paljon ja en hepposin perustein teettäisi aborttia itselleni. Jt:istä lähtöni jälkeen jouduin miettimään tätäkin asiaa, että "Mitä jos...? Mitä sitten?" Itse en keskeyttäisi raskautta muusta syystä kuin pahasta lapsen kehitysvammasta tai jos hyvin suurella todennäköisyydellä itse kuolisin jos en päättäisi raskautta ja mitään ei olisi tehtävissä sille. Olen ollut paljon kehitysvammaisten kanssa tekemissä, jopa ollut exäni kanssa järjestämässä kehitysvammaisille diskoa ja ne olivat erilaiset mutta hauskat pippalot Mitään heitä vastaan minulla ei siis ole.. Olen tuntenut läheisesti myös yhden 3v tytön, jolla oli kehitysvamma ja hän oli äärettömän suloinen...hyvin herkkä ja kaipasi hellyyttä ja osoitti sitä herkästi itsekin. Haleja ja pusuja sateli Mutta itse miellän omalla kohdallani asian niin, että ei se ole lapsestakaan kivaa kun on erilainen. Sitten kun on vanhempi. Nyky-yhteiskunta muuttuu koko ajan suvaitsevaisemmaksi, mutta kyllä vammaisuutta katsotaan silti eri tavalla. Ja se olisi todella rankkaa koko perheelle. Olen sivusta saanut sitä seuratakin. Sitten taas jos esim joutuisin raiskatuksi, ottaisin jälkiehkäsytabletin ja jos lapsi siitä huolimatta tulisi, niin sitten tulkoot...ei se tapa miten lapsi olisi alkunsa saanut ja lapsen isä siitä lapsesta tekisi yhtään vähemmän rakastettua. <3 Itse olen kokenut keskenmenon, tiesin raskaudesta vain viikon-kaksi kun raskaus meni kesken..tiedän, miten noinkin lyhyessä ajassa siihen kasvavaan lapseen kiintyy. Mutta jos aborttiin päädytään syystä tai toisesta, niin heti vaan kun mahdollista ettei kiinny liikaa. Musta itestä vaan ei olisi "huvikseen" leikkiin abortilla. Vaatisi painavat syyt. Mielestäni tässä asiassakaan ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa vaan se on jokaisen itsensä päätettävissä mitä missäkin tilanteessa tekee ja kenenkään ei tulisi urputtaa siitä jälkeenpäin.

[JonskiJoo]

Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Minulla on useita lapsia. Minulle olisi ollut vaikeaa tehdä päätös abortista siinäkin tapauksessa että lapsesta olisi löytynyt joku sairaus tms.
Minusta jokaisella naisella on oikeus saada abortti jos hän katsoo sen ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi. Mutta minua mietityttää tilanne lapsen isän kannalta. Mitä jos hän olisikin halunnut lapsen itselleen!
Onhan lapsi myös isänsä ja voiko äiti evätä isältä oikeuden omaan lapseensa... Vaikeita asioita!

[Bergerac]

Vilpittömillä Jehovan Todistajilla kaksinaismoralismi toimii juuri kuten Seuran Brooklynin Norsuunluutornissa majailevat valtaa pitävät fossiilit haluavat/määräävät/ohjeistavat.

Esimerkkinä se, että abortti ei käytännössä sovi Seuran ajatusmalliin.

Mutta sitä vastoin Seuran määräyksien/suosituksien mukaisesti raskaana oleva vilpitön Jehovan Todistaja voi tehdä kuvainnollisen "veri-itsemurhan" (verikielto). Ja samalla kuvainnollisesti "abortoida" sikiön, joka kuolee samassa yhteydessä (puhun tilanteesta jolloin sikiöllä ei vielä ole elämisen edellytyksiä kohdun ulkopuolella).
Hieman niinkuin kaksikärpästä yhdellä iskulla Seuran tm Jehovan kunniaksi.

[Markku Meilo]

Vaikeita asioita!

Eikä ihme kun tuntuu olevan vaikeita Vt-seuralle ja ihan itse jumalallekin, ainakin päätellen siitä, että Raamattu tuntee seuraavanlaisen järjestelyn:

”Isiä ei tule surmata lasten takia eikä lapsia tule surmata isien takia. Kukin tulee surmata oman syntinsä vuoksi.” (5. Moos. 24:16 UMK)

Tämän estämättä Raamatussa kuitenkin mainitaan jumalan tappaneen Daavidin ja Batseban lapsen (2. Sam. 12:14). No tämä ilmiselvä ongelma on tietysti selitettävä pois päiväjärjestyksestä ja kas näin hauskalla sanailulla se tehtiin nuoruudessani (w60 Aug 1 p 479-480):

”In this particular case of David and Bath-sheba neither of them had a right to the child and so there was no injustice in their being deprived of it. Besides, as an uncircumcised, unnamed infant it had not as yet developed any personality pattern or consciousness so as to appreciate life.”

Jos Daavidin ja Batseban tapausta sovellettaisiin tämän päivän jt-inkvisiittori-istuntoon, olisi tuloksena vaikka esimerkiksi seuraavanlainen päätös:

”Tässä nimenomaisessa tapauksessa Jannella ja Lauralla ei kummallakaan ollut oikeutta lapseen, joten heidän valitsemansa abortti oli oikeutettu. Päätöksessä otettiin lisäksi huomioon, että lapselle ei oltu annettu nimeä, lasta ei oltu ympärileikattu, eikä lapsi ollut kehittänyt persoonallisuutta siihen rajaan, että lapsi olisi osannut arvostaa Jehovan maanpäällistä Järjestöä.”

Tuskin kukaan vähänkään pitemmän linjan jehovantodistaja on epätietoinen Vt-seuran kannasta, että naisen hedelmöittynyt munasolu katsotaan elämään oikeutetuksi ihmisalkioksi, siis käytännössä ’uudeksi ihmiseksi’. Tälle ajatukselle perustuu Vt-näkemys abortista ja näin jokainen lapsi on suojassa syntymäänsä saakka.

Vt-seuran opetuksen mukaan lapsella ei sitten automaattisesti olekaan tätä yksilöllistä elämänoikeutta syntymänsä jälkeen. Ainoastaan jehovantodistajien lapset ovat nk. perheansion varassa siihen asti kun he kostuttavat itsensä jehovantodistajiksi.