Gallup - Miten sinusta tuli Jehovan todistaja?

[mirjam123]

Kiinnostaisi tietää kuinka moni tällä palstalla on/on ollut "käännynnäinen" eli
aikuisiällä JT:ksi ryhtynyt. Tony kiltti, laitatko sellaisen gallupin niin nähdään
myös moniko on syntynyt jt-perheeseen. Tai sitten jos käännynnäiset kertoisivat
mielipiteensä siitä "kuinka menivät halpaan."

Olen tässä ollut kohtalaisen järkyttynyt todettuani että suurimmalla osalla ei ole
edes ollut uskoa Jumalaan alunperinkään, luulin että kasteelle menivät ja menevät
vain henkilökohtaisen suhteen Jumalaan luoneet, jotka siis vilpittömästi ja halukkaasti
ovat uskon omaksuneet, mutta se onkin paljastunut perinnäistavaksi, se mistä jt:t
ovat arvostelleet muita uskontoja onkin tapa heidän omassa keskuudessaan, olenpa
ollut naiivi.

Mainittakoon tässä yhteydessä etten ole tiennyt kasteellemenevien olleen niin nuoria,
esim. oma poikani kun ei ole parikymppisenäkään osannut tehdä kastepäätöstä.
Ja meidän seurakunnassa kun ei ole ollut kuin taaperoikäisiä niin ei ole osunut kohdalle
lapsena kasteelle mennyttä plus että minä perheineni olemme olleet kohtalaisen
pimennossa seurakunnan "ystävien" kanssa seurustelusta koska olen ollut se varsinkin viiimeisinä vuosina vähän kenttäillyt ja vähän mukana ollut eli täten eristetyksi merkitty,
niin eipä sitä sitten tiedä mitä noissa "ystäväpiireissä" tapahtuu ja mistä puhutaan.

Ne, jotka ovat lapsuudesta asti olleet todistajia pitävät käännynnäisiä arvostelukyvyttöminä
idiootteina, mitä tätä palstaa seuranneena olen voinut todeta. Esmes itselläni ei ollut
mahdollisuutta aikoinaan saada ojektiivista tietoa, lisäksi on hyvä muistaa ettei kaikilla ole
vuosien tai vuosikymmenten tutkimista eksegetiikasta tai muusta kristillisyyteen liittyvästä
takanaan vaan minäkin olin ihan tavallinen hengellisyydestä kiinnostunut ihminen.

Tuohon aikaan kun ei ollut VS:n kaltaista yhteisöä, googlea ja muuta tapaa ainakaan itselläni saada objetiivista tietoa, saatikka aikaa alkaa vielä tutkimisen ja salilla & kentällä ramppaamisen ja työn sekä perheen hoitamisen lisäksi alkaa vihkiytymään asiaan muista näkökulmista. Ja osa varmaan tietää käännynnäisistä kuinka koukuttava tuo jt-oppi on.

Eli sen nyt huomaa että täällä on vähintäänkin kaksi erilaista ryhmää asioita läpikäymässä
täysin erilaisista lähtökohdista. Käännynäisillä kun on/oli vilpitön halu oppia ja kehittyä
hengellisesti. Tämä todella pistää ajattelemaan...

[Tony]

Tony kiltti, laitatko sellaisen gallupin niin nähdään
myös moniko on syntynyt jt-perheeseen.

Laiteltu.

[Veli-Hopea]

Synnyin JT perheeseen ja sukuun. Ajattelin touhun olevan oikeaa ja normaalia, kuten nykyäänkin siihen syntyvät tulevat tekemään.

Nykyään puolueettomana ja ns. ulkopuolisena kaikki ei näytä enään niin normaalilta ja oikealta.

[rippeli]

Mirjamin alustukseen sen verran, että en mä ainakaan pidä aikuisena uskoon hurahtaneita tyhminä idiootteina. Ainakaan kaikkia.
Aika moni on olosuhteiden uhri. Elämässä on joku kriisi päällä ja siihen sitten joku onnistuu iskemään. Kirjallisuudessa oikein neuvotaan etsimään ihmisiä esin hautausmaalta jne. Sillon kun ihminen on herkimmillään, häneen voi vaikuttaa ja saada uskomaan ne upeat ja ihanat lupaukset paratiisista ja ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä. Uskoohan ihmiset muihinkin hölmöihin asioihin. Homeopatiaan ja kanavointiin ja kaikkeen vastaavaan hurahtaa ihan todella lukeneita ja oppineita ihmisiä.

Mut joo. Mäkään en oo muuten syntynyt todistajaperheeseen. Olin puolivuotias kun lahko sai äidistäni otteen, joten kaipa mun pitää pitää itseänikin jonkin sortin idioottina, koska en ole vastuusta vapaa syntymäjeppu.

[Suurenmoinen etu]

Kun synnyin, oli äitini jo omaksunut JT-uskon ja minä sain sen mukaisen kasvatuksen kokouksineen kenttäpalveluksineen piiskoineen alusta asti. En katso alaspäin aikuisena kääntyneitä, koska on inhimillistä etsiä apua hengellisyydestä esim. jos elämässä on kriisi, ja kriisihän iskee kaikille jossain vaiheessa. Sen sijaan pidän selvänä asiana, että ex-Todistajat jakaantuvat erilaisiin luokkiin ja että yksi tärkeä jakaja on juuri tämä kysymys, josta gallup on.

[mirjam123]

Iso kiitos Tony ja anteeksi tekstissäni ruma rivitys.

Ja rippeli, olin tosiaan itsekin kriisiä läpikäymässä kun aloin tutkimaan.
Tosin opiskelin tuolloin paljon mm. new agea ja eri uskontoja, joten oli
tosi helppo siihen saumaan alkaa tutkimaan vielä jt-totuuttakin kun ovella
ramppaamisen aloittivat. Lähdin innokkaasti mukaan vaikka kasteelle
meninkin vasta parisen vuotta "tutkimisen" aloittamisesta.

[rippeli]

Iso kiitos Tony ja anteeksi tekstissäni ruma rivitys.

Ja rippeli, olin tosiaan itsekin kriisiä läpikäymässä kun aloin tutkimaan.
Tosin opiskelin tuolloin paljon mm. new agea ja eri uskontoja, joten oli
tosi helppo siihen saumaan alkaa tutkimaan vielä jt-totuuttakin kun ovella
ramppaamisen aloittivat. Lähdin innokkaasti mukaan vaikka kasteelle
meninkin vasta parisen vuotta "tutkimisen" aloittamisesta.

Meillä isukki hyppäs Porvoon viljasiilosta, joten äiti oli sitte helppoa riistaa.

[Suurenmoinen etu]

Tai no joo ehkä mä ajattelen sillä tavalla, että jos joku aikuinen ihminen vakuuttuu Jehovan todistajien opeista ja haluaa omistaa koko elämänsä tälle uskonnolle, niin kai hänen kohtalonsa sitten on tulla Jehovan todistajaksi. Että hän varmaan on JT-materiaalia, jos se lööperi tosiaan uppoaa. Eli siis ei häntä kannata ylipuhua eikä esitellä järkiperusteita, koska hän ilmeisesti on sitä ihmistyyppiä, joka ei semmoisista niin hirveästi piittaa. Hyvää lahkoelämää sitten vaan.

[mirjam123]

Itse tein lopullisen ratkaisun mm.hesarin kuukausiliitteen
pohjalta, mm.kun sain tietää että sukulaisiakin kartetaan,
jonka jälkeen Leinosen valehtelut oli viimeinen niitti.
Sitten olenkin saanut uutta valoa lukiessani seuran
YK-kytköksistä, pedofiiliensuojelusta ym.

Siitä kiitos itselleni että painelin näille sivuille saman
tien ja kiitos edelleen kaikille täällä kirjoittaville joilta
saan jatkuvasti uutta näkemystä asioihin. On aika
iso juttu ymmärtää että Vartiotorni-seura tosiaan
on väärä profeetta.

[jext]

Synnyin jt-perheeseen ja kävin teini-ikäisellä kasteella. Muut perheen lapsista eivät ikinä alkaneet todistajiksi, perheen osalta ei siihen paljoa painostettu, kun ei vanhemmatkaan mitään mallitodistajia olleet. Isä on todistaja edelleen, äiti eronnut (vaikka papereissa erotettu lukeekin).

En mielestäni ole ikinä uskonut Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen, kasteella kävin, koska pelkäsin jääväni yksin, jos en sitä tekisi.

[Voimantorni]

Meillä isukki hyppäs Porvoon viljasiilosta, joten äiti oli sitte helppoa riistaa.

Lahko käyttää surutta hyväksi ihmisten hädänalaista tilaa oman oppinsa levittämisessä:

"Sellainenkin, joka ei ole ilmaissut haluavansa keskustella Raamatusta, voi kuunnella raamatullista rohkaisua ollessaan sairaalassa tai kohdatessaan vakavia terveysongelmia. Jos jakautuneessa huonekunnassa sattuu jokin kriisi, esimerkiksi perheenjäsenen kuolema, vanhimmat voivat pyytää ei-uskovan mukaan keskusteluun, kun he lohduttavat perhettä." (Valtakunnan palveluksemme marraskuu 2010 s. 5, 6)

Herää vain kysymys, miksi todistajien täytyy kytätä tällaisissa tilanteissa olevia ihmisiä, jos kaupattu Totuus itsessään olisi niin vetoava kuin järjestö mainostaa.

[Voimantorni]

Itse ketjun kysymykseen. Liityin hyväuskoisena ja tietämättömänä Jehovan todistajiin 20-vuotiaana, reilun vuoden "tutkimisen" ja hengailemisen jälkeen. Sittemmin tuli tutkittua asioita kriittisemmin, minkä myötä eroamispäätös lopulta kypsyi ja toteutui, kymmenisen vuotta myöhemmin.

[Vieraas]

Olen tässä ollut kohtalaisen järkyttynyt todettuani että suurimmalla osalla ei ole edes ollut uskoa Jumalaan alunperinkään, luulin että kasteelle menivät ja menevät
vain henkilökohtaisen suhteen Jumalaan luoneet, jotka siis vilpittömästi ja halukkaasti
ovat uskon omaksuneet, mutta se onkin paljastunut perinnäistavaksi, se mistä jt:t
ovat arvostelleet muita uskontoja onkin tapa heidän omassa keskuudessaan, olenpa
ollut naiivi.

Ei ehkä suurimmalla osalla. Nuoremmissa on enemmän näitä kulttuuritodistajia. Uusi havainto ja vähän hämmästyksenkin aihe se on kieltämättä ollut itselleni myös.

Ne, jotka ovat lapsuudesta asti olleet todistajia pitävät käännynnäisiä arvostelukyvyttöminä idiootteina, mitä tätä palstaa seuranneena olen voinut todeta.

En ainakaan itse pidä näitä idiootteina, moni on tosiaan saatu mukaan heikkona hetkenä. Harvinaisen sinisilmäisiä tietysti on joukossa, kuten ihmisissä mutenkin.

Kannattaa myös huomioida, että täällä on sellaisia, joilla on hyvin ohut kosketus todistajiin, osalla ei juuri minkäänlaista. Näiltä puuttuu JT-lapsuuden ja/tai eroamisen tuska kokonaan. Siksi näiden palstaharrastelijoiden kommentit voi jättää ihan omaan kategoriaansa.

[Love_is_a_lie]

Synnyin todistajaperheeseen ja 13-vuotiaana kävin kasteella, vaikken missään vaiheessa lupauksiin tai edes Jumalaan uskonut. Vieläkin kirjoilla roikun kun en uskalla lähteä.

Ymmärrän esim rakkaudella pommittamisen voiman, se vetoaa varmasti moneen joka ensi kertaa salille eksyy. Kaikki kohtelevat kuin olisivat vanhoja tuttuja. Aralle tai yksinäiselle ihmiselle se voi olla taivas ja haluaa toki mukaan tähän lämpimään ja tiiviiseen yhteisöön. Ja kuten edellä on mainittu, näitä kriiseihin joutuneita oikein metsästetään. Mielestäni se on aina ollut julmaa.

[Tony]

Synnyin Jt-perheeseen ja -sukuun. Kun tällaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin sattuu syntymään, niin siinä ei ole todellisia vaihtoehtoja. Siinä yksinkertaisesti kasvaa Jehovan todistajaksi. Ulkopuolellahan ei ole pelastusta, ja koska syntymätodistajalla on Tieto Totuudesta, niin sehän velvoittaa jo sellaisenaan menemään kasteelle.

Nyt kun analysoi tilannetta jälkeenpäin ja ulkopuolelta, niin kuvioon liittyi myös oleellisesti pelko siitä, että jehovantodistajuus on totta. Vaikka sitä ei kaikilta osin omaksi kokenutkaan, niin se pelko sai tekemään ratkaisuja Vt-seuran suuntaan. Pelko, joka istutettiin lapsena heti kun ymmärsi mitä pelko on. Kirjani Raamatun kertomuksista toimi erittäin tehokkaana pelon istuttajana. Sen sanomahan on yksinkertaistettuna: teet kuten Jehova haluaa tai Jehova tappaa sinut. Ja se mitä Jehova haluaa on tietenkin yhtä kuin mitä Vt-seura haluaa.

Aikuisena kääntyneet kääntyvät useimmiten, kuten todettua, henkilökohtaisen kriisin keskellä. Tähän markkinarakoon jehovantodistajuus iskee kohtuullisen tehokkaasti. Kun käännytettävä on saatu uskomaan että jehovantodistajuus on Totuus, niin peli on pelattu. Tämän jälkeen käännytettävä myös haluaa uskoa että jehovantodistajuus on Totuus, ja tässä vaiheessa vasta-argumentitkaan eivät enää tehoa. Niitä ei välttämättä enää edes kuunnella. Käännytettävä kokee löytäneensä jotain niin arvokasta, että sitä ei haluta vaarantaa, vaan vaalia ja helliä. Objektiivisuutta ei enää ole, eikä sitä haluta.

Tällainen käyttäytyminen on ihmiselle hyvin luontaista muissakin yhteyksissä. Käyttäytymismalli vain korostuu kun kysymys on uskonnosta ja vaikkapa politiikasta. Oman näkemyksen vaaliminen ja sen vahvistaminen toteutetaan vaikka totuuden kustannuksella. Ihminen kyllä havaitsee ja käsittelee näkemykselleen ristiriitaisen todistusaineiston, mutta on immuuni sen merkitykselle.

Yksi asiaa yleisluontoisesti avaava paketti on Joni Martikaisen kirja "Älä usko kaikkea mitä ajattelet". Naputtelin joku aika sitten foorumille siitä luvun "Älä usko kaikkia mielipiteitäsi", jossa aihetta tarkastellaan lähemmin. Luku löytyy tästä.