Parisuhteessa haluamansa puolison kanssa voi elää ilman avioliittoa, mutta olet sikäli oikeassa, että keskusteluun sukupuolineutraalista avioliittolaista kytkeytyy erottamattomasti kysymys samaa sukupuolta olevien oikeudesta perheen ulkoiseen adoptioon. Tutkimusten mukaan homoparien lapset voivat yhtä hyvin kuin heteroparienkin lapset. Itse olisin valmis helpottamaan adoptiota hetero- ja homopareille. Prosessi on nykyisellää aivan liian vaikea ja hidas.Bono kirjoitti:Jos haluan avioitua samaa sukupuolta olevan kanssa ja adoptoida tämän kanssa lapsen, mutta en voi näin tehdä, koska Suomen laki kieltää sen, totta hitossa ihmisoikeuksiani rikotaan. Minulta kielletään VAPAUS VALITA HALUAMANI PUOLISO.
Avioliitto on kuitenkin instituutiona vakiintunut miehen ja naisen väliseksi. Sisäinen konservatiivini jättäisi termin avioliitto heteropareille ja ensi sijassa kirkollisiin yhteyksiin. Yksi ratkaisu olisi säätää laki, joka mahdollistaisi homoille oikeuden adoptioon ja muihin avioliittoon kuuluviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mutta jättäisi avioliitto-brändin esimerkiksi kirkolle, joka voisi itse päättää ketä se haluaa vihkiä.
Näin perinteeseen ei koskettaisi, mutta homotkin voisivat adoptoida (yhteisen sukunimenhän saa jo nykyiselläänkin rekisteröidyssä parisuhteessa, kunhan vain jaksaa jättää hakemuksen maistraattiin). Sekä päiviräsäset että janitoivolat saisivat mitä haluavat.
Rikotaanko ihmisoikeuksia, jos kolme aikuista ihmistä, jotka rakastavat toisiaan, haluaisivat mennä naimisiin ja adoptoida lapsen, mutta eivät voi, koska Suomen laki kieltää oikeuden valita haluamansa puolisot? Keneltä se on pois, jos he perustavat rakastavan perhekommuunin ja pelastavat adoptiolla lapsen jostain Afrikan viidakosta?Bono kirjoitti:Minulta kielletään VAPAUS VALITA HALUAMANI PUOLISO(T)