Milloin kutsu taivaalliseen toivoon loppuu?

[Jaakko Ahvenainen]

On pähkäilty sitä, miten voideltuja kristittyjä yhäti tulee uusia. Jossakin ketjusa koetin muistella tätä seikkaa, mutta olin epävarma Jehovan todistajien nykyisestä opetuksesta. Kysymykseen löytyy vastaus Vartiotorni-lehdestä toukokuulta 2007 lukijoiden kysymyksistä. (w07 1/5, ss. 30,31).

Tämä tärkeä kysymys selitetään näin:

"Raamattu ei vastaa tähän kysymykseen täsmällisesti. Tiedämme, että Jeesuksen opetuslasten voiteleminen heidän taivaallista perintöään silmällä pitäen alkoi vuonna 33 (Apostolien teot 2:1–4). Tiedämme myös, että apostolien kuoleman jälkeen aitojen voideltujen kristittyjen eli ”vehnän” annettiin ”kasvaa yhdessä” valekristittyjen eli ”rikkakasvien” kanssa (Matteus 13:24–30). Sitten 1800-luvun loppupuolelta lähtien voidellut kristityt olivat jälleen hyvin toimeliaita. Vuonna 1919 alettiin leikata ”maan eloa”, ja tähän työhön kuului viimeisten voideltujen kokoaminen (Ilmestys 14:15, 16).

1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1931 saakka saarnaamistyötä tehtiin ennen kaikkea Kristuksen ruumiin jäljellä olevien jäsenten kokoamiseksi. Vuonna 1931 raamatuntutkijat omaksuivat raamatullisen nimen Jehovan todistajat, ja englanninkielisessä Vartiotornissa 15.11.1933 (suom. 15.1.1934) esitettiin ajatus, että tuo ainutlaatuinen nimi on se ”denaari”, johon viitataan Matteuksen 20:1–16:een muistiin merkityssä Jeesuksen vertauksessa. Vertauksessa mainittujen 12 tunnin ajateltiin vastaavan 12 vuotta, vuosia 1919–31. Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 ja että ne, jotka oli kutsuttu Kristuksen perijätovereiksi vuosina 1930 ja 1931, olivat ”viimeisiä” kutsuttuja (Matteus 20:6–8). Vuonna 1966 tuosta vertauksesta esitettiin kuitenkin korjattu näkemys, ja kävi ilmi, ettei vertaus liittynyt mitenkään ajankohtaan, jolloin voideltujen kutsuminen päättyisi.

Vuonna 1935 ymmärrettiin, että Ilmestyksen 7:9–15:ssä mainittu ”suuri joukko” koostuu sellaisista ”muista lampaista” – kristityistä joilla on maallinen toivo – jotka ilmaantuisivat maailman näyttämölle ”viimeisinä päivinä” ja jotka ryhmänä säilyisivät elossa Harmagedonista (Johannes 10:16; 2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 21:3, 4). Tuon vuoden jälkeen opetuslapsia alettiin tehdä pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. Siksi varsinkin vuoden 1966 jälkeen uskottiin, että taivaallinen kutsu oli lakannut vuonna 1935. Tätä näkemystä näytti vahvistavan se, että melkein kaikki vuoden 1935 jälkeen kastetut tunsivat omakseen maallisen toivon. Kaikkien sen jälkeen taivaalliseen toivoon kutsuttujen uskottiin tulevan niiden voideltujen kristittyjen tilalle, jotka olivat osoittautuneet uskottomiksi.

Jos jostakusta voidellusta tulee katumaton luopio, Jehova epäilemättä kutsuu jonkun toisen hänen sijaansa (Roomalaisille 11:17–22). Todennäköisesti kovin monet aidot voidellut eivät kuitenkaan ole tulleet uskottomiksi. Toisaalta ajan kuluessa jotkut kristityt, jotka on kastettu vuoden 1935 jälkeen, ovat saaneet todistuksen siitä, että heillä on taivaallinen toivo (Roomalaisille 8:16, 17). Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa.

Miten muiden tulisi suhtautua kristittyyn, joka on sydämessään vakuuttunut siitä, että hän on nyt voideltu, ja joka alkaa ottaa osaa muistonvieton vertauskuviin? Häntä ei pitäisi tuomita. Kyseessä on hänen ja Jehovan välinen asia. (Roomalaisille 14:12.) Aidot voidellut kristityt eivät kuitenkaan vaadi osakseen erityishuomiota. He eivät ajattele, että heillä voideltuina on erityistä ymmärrystä, jota ei suuren joukon kokeneillakaan jäsenillä voisi olla. He eivät usko, että heillä on ilman muuta enemmän pyhää henkeä kuin heidän muihin lampaisiin kuuluvilla tovereillaan. He eivät myöskään odota toisilta erikoiskohtelua eivätkä väitä, että vertauskuvien nauttiminen nostaa heidät seurakunnan nimitettyjen vanhimpien yläpuolelle. He muistavat nöyrästi, että ensimmäisellä vuosisadalla jotkut voidellut miehet eivät pätevöityneet vanhimmiksi tai avustaviksi palvelijoiksi. (1. Timoteukselle 3:1–10, 12, 13; Titukselle 1:5–9; Jaakobin kirje 3:1.) Jotkut voidelluista kristityistä olivat jopa hengellisesti heikkoja (1. Tessalonikalaisille 5:14). Sisaret eivät opettaneet seurakuntaa, vaikka he olivatkin voideltuja (1. Timoteukselle 2:11, 12).

Näin ollen voidellut kristityt ja heidän muihin lampaisiin kuuluvat toverinsa pyrkivät yhdessä pysymään hengellisesti vahvoina, kehittämään hengen hedelmää ja työskentelemään seurakunnan rauhan hyväksi. Kaikki kristityt, olivatpa he voideltuja tai muita lampaita, saarnaavat ahkerasti hyvää uutista ja ponnistelevat opetuslasten tekemiseksi hallintoelimen ohjauksessa. Voidellut kristityt tekevät mielellään tämän niin kauan kuin on Jehovan tahto, että he palvelevat häntä maan päällä.".

Huom. Kappalevälejä lisätty lukemisen helpottamiseksi. Kursivointi minun.

Voimme siis olla vakuuttuneita siitä, että vaikkakin harmagedon tulee pian tai jos sen ajankohta jostakin syystä myöhästyy hieman, voideltuja kristittyjä on olemassa ja jotkut heistä saattavat selviytyä tästä elossa.

Tämä Jehovän järkevä järjestely vapauttaa meidät rasittamasta iteämme meille aiheettomilla kysymyksilla ja suo keskittymään oleellisimpiin. Silti minua vaivaa mielessäni, ovatko nämä luopioituneet voidellut saattaneet vaikuttaa käsitykseeni Jehovan tosi palvelijoista.

[Markku Meilo]

Uskonnollinen toivorikkaus on uusiutuva luonnonvara, jonka merkittävä ehtyminen ei ole näköpiirissä.

[Jaakko Ahvenainen]

Mahdoinkohan lainata liikaa. Ilman koko kyssärin lainaamista valo olisi latistunut. No käräjillä tavataan, mulle tuttu paikka, sanoisin.

[Polyester]

En oikein tiedä, miksi taivaan portit edes suljettiin vuonna 1935. Tokihan vartiotornilaiset alkoivat olla jo melko runsaslukuinen joukko, joten Ilmestyskirjan 144000:n tulkinta kirjaimellisena määränä alkoi olla haastavaa, mutta eihän tuo ennenkään ole estänyt. Olisivat tulkinneet, että Ilmestyskirjan "suuri joukko" on taivaallinen, ja näin kai on joskus tulkittukin.

Loppu kuitenkin sattui viipymään - mitenkäs siinä nyt näin pääsi käymään - ja voidellut kävivät vähiin järjestön johtopaikoilla ja rivijäsenistössä. Tämä oli hieman ongelma, sillä hallintoelin ei ole mitenkään turhan vaatimaton, vaan haluaa välttämättä paistatella suorastaan jumalallisessa valossa ja esiintyä "voideltuna".

Jatkuva uusien ja aika nuorienkin voideltujen ilmaantuminen hallintoelimeen, taivaan porttien pysyessä muilta suljettuna, ei olisi uskottavaa edes Vartiotornin mittapuulla. Niinpä Vartiotorni osoitti sille kovin tyypillistä käytännöllisyyttä, muutti opetustaan ja avasi jälleen taivaan portit - pakon edessä.

[Markku Meilo]

En oikein tiedä, miksi taivaan portit edes suljettiin vuonna 1935.

No kun ne suljettiin Vt-seurassa jo kertaalleen 1800-luvullakin, pelkkää perinnettähän tuo on.

Tokihan vartiotornilaiset alkoivat olla jo melko runsaslukuinen joukko, joten Ilmestyskirjan 144000:n tulkinta kirjaimellisena määränä alkoi olla haastavaa, mutta eihän tuo ennenkään ole estänyt.

Väkeä oli sen verran, että 144000 tulisi täyteen, eikä lopusta merkkiäkään, vaikka kaksi kunnon maailmanloppua oli vedetty läpi.

Olisivat tulkinneet, että Ilmestyskirjan "suuri joukko" on taivaallinen, ja näin kai on joskus tulkittukin.

Joo, suuri joukko oli taivaallista ajatuspoliisijoukkoa vuoden 1917 Vt-proosan mukaan, vai lyriikkaako tuo?

[Polyester]

Aidot voidellut kristityt eivät kuitenkaan vaadi osakseen erityishuomiota. He eivät ajattele, että heillä voideltuina on erityistä ymmärrystä, jota ei suuren joukon kokeneillakaan jäsenillä voisi olla. He eivät usko, että heillä on ilman muuta enemmän pyhää henkeä kuin heidän muihin lampaisiin kuuluvilla tovereillaan. He eivät myöskään odota toisilta erikoiskohtelua eivätkä väitä, että vertauskuvien nauttiminen nostaa heidät seurakunnan nimitettyjen vanhimpien yläpuolelle.

Vartiotornin näkökulmasta on siis yhdentekevää, kuvitteleeko joku tavis-JT olevansa voideltu vai ei. Nykyään kun vain hallintoelin on "Uskollinen ja ymmärtäväinen orja", mitään erityisasemaa ei tällä tavalla saa, korkeintaan jotkut katsovat pitkään. Jos joku saadaan "voitelulla" pysymään mukana ja innokkaana, niin mikä ettei, kun tämä ei penniäkään järjestölle kustanna.

Taisi sattua taivaan porttien avaaminen ja voideltujen aseman vesittäminen samoihin aikoihin, kas kummaa.

[Jaakko Ahvenainen]

Vartiotornin näkökulmasta on siis yhdentekevää, kuvitteleeko joku tavis-JT olevansa voideltu vai ei. Nykyään kun vain hallintoelin on "Uskollinen ja ymmärtäväinen orja", mitään erityisasemaa ei tällä tavalla saa, korkeintaan jotkut katsovat pitkään.

Tuollainen asenne heijastaa vastaajassa pöyhkeyttä (Mk 7: 18-23) ja osoittaa hänet väärintekijäksi. Voidelluilla on esimerkillinen palvelusetu yhdessä suureen joukkoon kuuluvien kanssa. Mikäli voideltu veli havaitaan uskolliseksi ja vilpitönsydämiseksi tosi kristityksi, hän voi saavutta muita etuja seurakunnassa. Ajatellanpa esimerkiksi kaikkein tärkeintä kokontumisistamme, muistonviettoa ja sen yhteydessä pidettävää puhetta. Jos jonkun pätevän voidellun vanhimman on mahdollista pitää tämä puhe, hänet tulisi valita puhujaksi. Ajattelehan tällaista palvelusetua.

Entä kun tällainen veli ajan olon vanhenee ja sairastuu, eikä enää voimiltaan jaksa olla yhtä innokas kuin ennen tai hänestä on tullut sairauden tai vammaisuuden takia heikko, eikä hän enää pääse muistonviettoon. Tällöin seurakunta huolehtii, että tarjoilu järjestetään myös niille voidelluille, jotka ovat heikkokuntoisia eivätkä pääse tilaisuuteen. Ajattele, miten suuren siunauksen hän saakaan.

[Polyester]

Mikäli voideltu veli havaitaan uskolliseksi ja vilpitönsydämiseksi tosi kristityksi, hän voi saavutta muita etuja seurakunnassa. Ajatellanpa esimerkiksi kaikkein tärkeintä kokontumisistamme, muistonviettoa ja sen yhteydessä pidettävää puhetta. Jos jonkun pätevän voidellun vanhimman on mahdollista pitää tämä puhe, hänet tulisi valita puhujaksi.

Taitaa kaikki voidellut vanhimmat olla hallintoelimessä. Muut voideltuna itseään pitävät lienevät lähinnä kylähullun maineessa.

Entä kun tällainen veli ajan olon vanhenee ja sairastuu, eikä enää voimiltaan jaksa olla yhtä innokas kuin ennen tai hänestä on tullut sairauden tai vammaisuuden takia heikko, eikä hän enää pääse muistonviettoon. Tällöin seurakunta huolehtii, että tarjoilu järjestetään myös niille voidelluille, jotka ovat heikkokuntoisia eivätkä pääse tilaisuuteen.

Epäreilua, vain voidelluille. Ihan yhtä tärkeää olisi huolehtia, että huonokuntoiset maallisen toivon omaavat saavat kieltäytyä vertauskuvista pitämällä niitä hetken aikaa käsissään esim. sairaalan vuoteella.

[YksinäinenSusi]

Taitaa kaikki voidellut vanhimmat olla hallintoelimessä. Muut voideltuna itseään pitävät lienevät lähinnä kylähullun maineessa.

Tää on kyllä totisinta totta. Ole erilainen kuin muut seurakunnassa ja ota osaa vertauskuviin, niin sittenpä et ole arvossa etkä missään.

Muut jt:t saattavat jopa kauhistella mielessään, että nyt tuo riepuraukka hankki itselleen kuoleman tuomion.(muistaakseni vertauskuviin osallistuva henkilö, joka ei ole varmasti jäännökseen kuuluva, tuhoutuisi julkean tekonsa vuoksi, vaikka se olisi vahinko)

Mut joo ei sitä enää oikein saa kuin oudoksuvia katseita, jos vertauskuviin menee osallistumaan.
On kuin olisi rikkonut jotain pyhää, ja muut jt:t saattavat jopa selän takana kuiskutellen halveerata, että sitä ei ole pantu kirjoihin eikä kansiin(ts. otettu vakavasti), kuten sille yhdelle Iiläiselle "voidellulle" kävi, joka oli sekopää erakko.

Sittenhän se oikein alko kuulumaan taivasporukkaan, kun perheensä hylkäs.

[Markku Meilo]

Ole erilainen kuin muut seurakunnassa ja ota osaa vertauskuviin, niin sittenpä et ole arvossa etkä missään.

Mitkähän Raamatussa olevista Jeesuksen sanoista antavat pohjan ajatella, että Jeesuksen mielessä olleesta porukasta valtaosa jää maailmanlopussa dallailemaan maan päälle ja ainoastaan mitätön murto-osa flygaa samalla hetkellä aivan muualle? Etenkin jos sitten ottaa huomioon, että maailmanlopun hetkellä tuosta valtaosasta sekä mitättömästä murto-osasta on käytännössä yhteenlaskettuna mitätöntäkin mitättömin osa luonnollisia juutalaisia?

Muut jt:t saattavat jopa kauhistella mielessään, että nyt tuo riepuraukka hankki itselleen kuoleman tuomion.(muistaakseni vertauskuviin osallistuva henkilö, joka ei ole varmasti jäännökseen kuuluva, tuhoutuisi julkean tekonsa vuoksi, vaikka se olisi vahinko)

Raamattuun tai vaikka Koraaniin pohjaava sokea kiihkousko sisältää käytännössä hyvin vahvan tuominnan ja erottautumisen muiden yläpuolelle. Eri tavalla ajatteleva on elossa lähinnä, koska lainsäädäntö asettaa käytännön rajoituksia, ei tosin aina ja kaikkialla.