Elektroniikkaa

[Filippos]

Mulla kosahti vahvari tuossa männä keväänä. Se lähtee päälle, mutta sammu joko heti tai viimeistään 15 sekunnin päästä. Epäilen suojapiirin relettä ohjaavaa konkkaa syylliseksi ja ajattelin vaihtaa sen iha itte. Eli jos musta ei enää kuulu, niin tiiätte miksi.

Oisko jollakulla muuta ajatusta moiseen vikaan? En itte keksi mitään vaikka kuukkelia ahkeraan oon käytelly.

[Markku Meilo]

Laitetta ennalta tuntematta ja skemaa näkemättä lähden liikkeelle puolijohdelaitteesta ja tulee mieleen, että suojapiirin releellä tarkoitat kaiuttimia kytkentähetkellä suojaavaa kytkentäviivettä, joka on kai käytännössä kaikissa muutamaa vattia tehokkaamissa pääteasteissa. Kyseinen releviivästyshän suojaa kaiuttimia siinä vaiheessa kun komplementaari teholähde vielä vakiintuu ja pääteasteen toimintapisteet asettuvat kohdilleen.

On toki mahdollista ohjata releen vetoviivettä puhtaasti passiivikomponenteilla, mutta se on tuotannollisesti huomattavasti kalliimpi ja epästabiili tapa, enkä muista kaupallisissa laitteissa sellaista koskaan nähneeni. Yleensä kyseistä relettä ohjataan puolijohteella, eli jos kyseinen rele vetää noin 2...3 sekunnin kuluttua pääteasteen päällekytkemisestä, niin ilmeisimmin se osuus on kunnossa. Tämän jälkeen menee vielä puhtaammaksi arvailuksi.

Samaa kaiuttimia kytkentäpiikiltä suojaavaa relettä käytetään paljon myös suojaamaan pääteastetta ylikuormalta ja silloin tunnustellaan pääasiassa pääteasteen jäähdytyslevyn lämpötilaa. Kun aikansa pitää nupin kaakossa, niin rele päästää ja odottaa kunnes jäähdytyslevyn lämpötila laskee. Kalleimmissa laitteissa suoja stumppaa koko laitteen ja se on potkaistava uudelleen käyntiin. Pääteasteen ottamaa virtaakin saatetaan valvoa. Jos laite heittää pyyhkeen kehään hetimiten, niin syy ei voi olla ylikuumeneminen, koska jäähdytyslevyn lämpötilan nousu (ja sen tunnistus) on suhteellisen hidas mekanismi. Lämpötila nousee myös esimerkiksi silloin kun pääteasteessa on viallinen puolijohde tai toimintapiste poskellaan, mutta käytännössä sen havaitsee aina säröstä.

Toi arvailu siis päätemuuntajattomasta puolijohdepääteasteesta.

[Filippos]

Yamaha RX-V365 on laite. Tekee tosiaan niin, että kun laitan päälle, näyttöön tulee normi näkymä ja ensimmäisen muuntajan yhteydessä oleva rele napsahtaa. Joskus sammuu jo tässä. Joskus kuuluu pääteasteen releenkin napsahdus, ja senkin jälkeen saattaa mennä vielä enimmillään 15 sekuntia, kunnes sammuu.

Tuossa ensimmäisessä (virtajohtoa seuraten) piirilevyssä on ensimmäinen pikku-muuntaja, eli kela ja rele, jonka yhteydessä on tuo konkka, jota epäilen, koska konkan johtimen ja piirilevyn juotoskohdassa oli hiukan palaneen mönjän näköistä. Päämuuntaja tulee vasta tämän piirilevyt jälkeen.

[Filippos]

Yleensä sammuu heti toisen napsahduksen jälkeen.

[Filippos]

Tuo konkka on sininen pyöreä levy, merkinnöiltään ac103m, x1:400Vac, Y2: 250Vac. Eli keraaminen konkka.

[Filippos]

Tuota piirilevyä sanoin suojapiiriksi, ku siinä on koko laitteen ainoa sulakekin ja virrat päälle laittaessa eka napsahtava rele.

[Markku Meilo]

Yamaha RX-V365 on laite.

Löysin skeman, laita mulle vaikka yv:nä osoite mihin laitan sen.

Tekee tosiaan niin, että kun laitan päälle, näyttöön tulee normi näkymä ja ensimmäisen muuntajan yhteydessä oleva rele napsahtaa.

Se pienempitehoinen muuntaja syöttää diodisiltaa ja konkkaa, josta diodilta tulee valmiustilan jännite sekä viereiselle releelle että 3,3 voltin regulle logiikan valmiutta varten. Relettä ohjataan puolijohteella, ja tällaisessa väyläohjatussa laitteessa ohjausignaali tulee prossulta johon summataan useita eri tekijöitä.

Tuossa ensimmäisessä (virtajohtoa seuraten) piirilevyssä on ensimmäinen pikku-muuntaja...

Just toi valmiustilan sähkönsyöttö.

eli kela ja rele

Mun vanhat silmät eivät oleellista kelaa näe kuvassa, olisko joku versioero. Koteloimatonta induktanssia käytetään kuristamaan häiriöpiikkejä ja silloin on kaksi symmeteristä käämiä samalla ferriittisydämellä.

konkan johtimen ja piirilevyn juotoskohdassa oli hiukan palaneen mönjän näköistä.

Ellei ole pelkkää juoksutejäämää jos konkka on jostain ihmeen syystä juotettu käsin? Jos konkka on vialla niin melkoisella varmuudella se on joko pullistunut yläpäästä tai sitten sen pohjassa oleva venttiili on pullistunut, sen näkeminen edellyttää tietty irrottamista.

Tuo konkka on sininen pyöreä levy, merkinnöiltään ac103m, x1:400Vac, Y2: 250Vac. Eli keraaminen konkka.

Ahaa mä oletin sun viittaavan siihen 2200/35 elkoon, toi konkka on 10 n tyyppihyväksytty keraaminen konkka ja on releen kärkien yli. Sillä konkalla ei ole muuta tekemistä kun vaimentaa releen kosketinkärkien kipinöintä.

[Filippos]

Ilman tuota konkkaa tuo koko homma ei toimi. Irrotin sen siis jo ku tilaan uuden. Eikä tuo konkka pelitä, sen jo ohjeitten mukaan testasin. Voisko se kuolleena aiheuttaa tuota oiretta?

[Filippos]

Nii jio ja tosiaan käämi, ei Kelan Anssi.

[Markku Meilo]

Ilman tuota konkkaa tuo koko homma ei toimi.

No tällä syömisellä en käsitä miten tommosen kytkinkärkien yli olevan EMI-konkan poistaminen voisi aiheuttaa muuta kuin voimakkaamman häiriön kytkentä sekä katkaisuhetkellä (Electro Magnetic Interference). Se on keraaminen konkka, ne pakkaavat menemään oikariin mieluumin kuin poikki. Konkkien kunnollinen mittaaminen edellyttää käyttöjännitetasolla tapahtuvaa koestusta, yleismittaritasoinen testaus kertoo ainoastaan pahimmat ongelmat.

Voisko se kuolleena aiheuttaa tuota oiretta?

No en keksi miten sen vaikutus voisi näkyä vasta sekuntien kuluttua, kun ainoa vaikuttava tekijä on kipinänvaimennus, joka kipinä on ohi parissa millisekunnissa. Jos laite on tosiaan noin arka, niin se on suunnitteluvirhe. Samalla tämä jos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi samasta ryhmästä syötetyn jääkaapin käynnistyminen tai pysähtyminen voi saada aikaiseksi saman ilmiön. Kuvan mukaan verkkopuolella ei ole lainkaan asiallista EMI-suotoa.

Jos laitat osoitteen, niin panen sulle huomena postiin tollasen, tossa sellainen on pöydällä. Toki jos paikallisesta kaupasta saat hyllystä, niin saat sen nopeammin, hintaa 10 nanon XY-EMI-konkalla lienee noin euron verran.

[Filippos]

Tuo oli tosiaan vaan ainoa, jonka liitoksissa näkyy mitään häikkää. Tuskin siis ongelma tuossa kuitenkaan. No käyn huomenna kivijalkamyymälästä kysymässä uutta ja juottelen kiinni, jos niillä ois hyllyssä. Sen jälkeen saapi jatkaa vian etsintää...

[Markku Meilo]

Tuo oli tosiaan vaan ainoa, jonka liitoksissa näkyy mitään häikkää.

Hieman olen edelleen epäileväinen, koska toi konkka on jännitteellinen ainoastaan silloin kun laite on valmiustilassa, jos se vuotaisi niin paljon, että se kuumenisi, niin tuolla tehotasolla se kuumenisi hyvin nopeasti niin, että menisi oikosulkuun ja palaisi poikki.

Jos sen molemmat liitokset ovat ikäänkuin myöhemmin juotettuja, niin syynä voi olla esimerkiksi alueellinen hyväksyntä, jolloin konkka on vaihdettu käsin juottamalla ja juotoskohtaan on jäänyt hartsia tai muuta juoksutetta. Noi on nimenomaan sertifioituja konkkia.

[Filippos]

Ei ollu ku toisessa johtimessa. Oon tosiaan yrittäny löytää vinkkejä, mikä tossa vois olla vikana. Melkein samoilla oireilla oli jollakin päämuuntajassa ongelmia, mut mulla tuo näyttää ok arvoja vastusmittarilla, eli se ei pitäis olla vikainen.

[Filippos]

Kiitokset Meilolle neuvoista. Laite toimii taas kuin uusi.

[Kaarmis]