kolme epäsovun aiheuttajaa populaatiossa

[YksinäinenSusi]

Löysin kirjasta Across The Universe(Suom. Matka Alkaa) muutaman kiinnostavan asia siitä, että mitkä tekijät aiheuttavat epäsopua ihmisten keskuudessa, kun eletään hyvin rajallisessa ympäristössä.(esim ympäristössä, joka pystyy elättämään vain 3000 ihmistä)

Kolme epäsovun aiheuttajaa ovat nämä:

1.Erilaisuus:
-jos kaikki ihmiset eivät ole samaa rotua, tulee helposti sellainen ilmiö että eri rotujen kesken vetäydytään omanväristen kanssa omiin oloihin ja tulee ns. kuppikuntia joihin ei oikein erilaisia(esmes erirotuisia) hyväksytä

2.Vahvan Johtajan puute:
-jos populaatiolla ei ole tarpeeksi vahvaa Johtajaa, jota he kunnioittavat niin yks ja toinen alkaa sooloilemaan ja olemaan epätietoinen mitä pitäisi tehdä ja se aiheuttaa sekaannusta ja asiat eivät suju
-tilanne voi johtaa siihen että ihmiset vetäytyvät omiin porukoihin ja näitä porukoita sitten hallitsee se kaikkein karismaattisin siitä porukasta
-tämä johtaa helposti jengien välisiin yhteenottoihin, kun taistellaan elintilasta

3.Yksilöllinen ajattelu
-jos kaikki ajattelevat ominpäin ja tekevät mitä haluavat, niin siitä seuraa kaaos ja kapina
-siksi yksilöllinen ajattelu on poiskarsittava, jotta kaikki voisivat työskennellä sopusoinnussa ja yhteistyössä


Jollain tapaa nämä ajatukset ovat myös jehovantodistajien järjestöön includoitu.

1.Erilaisuuden minimointi:
-kaikki jt:t käyttävät samankaltaisia asusteita kokouksissa, persoonallisuutta pukeutumisessa ei suvaita tiettyjen rajojen yli
-käytös, tavoitteet elämässä, keskustelunaiheet pitää olla samankaltaisia ja tiettyjen rajojen sisäpuolella, liian selvää erilaisuutta ei hyväksytä
-kuitenkin eri rodut sallitaan jehovantodistajien keskuudessa

2.Vahva Johtaja:
-hallinnon on oltava yhden tai pienen samanmielisen ryhmän käsissä
-ei voi olla vaaleja eikä mitään muutakaan, mikä voisi antaa valtaa muillekin kuin Johtajalle
-Johdon pitää olla Vahva jotta, kuri säilyy, erimielisyyttä ei sallita
-tämä toteutuu hyvin jehovantodistajien populaatiossa.

3.Yksilöllisen ajattelun tukahduttaminen
-yksilöllinen ajattelu on kiellettyä jehovantodistajien keskuudessa, tai ainakin erilaisten ajatusten julkituonti, niistä voidaan jopa erottaa

[Peeveli]

Hyvä aloitus, kyllähän asia mielestäni myös näin on.
Toki tuota mieltäisin myös niin että kun tuon listan mukaan se oma populaatio toimii hyvin, esmes jokin pikkukylä suomesta, niin hommat toimii,puhalletaan yhteen hiileen, heillä on vahva oma ideologia,uskonto jnejne mutta pitkällä aikavälillä siinä on haittapuoliakin: sisäänpäin kääntyneitä, hyvin epäileviä uutta kohtaan, pidetään kiinni niistä vanhoista tavoista millä on menty jo se useampi sata vuotta jne.

Nyky maailmassa näkee hyvin että kun on ajattelijoita, niin niistä syntyy uusia innovaatioita, keksintöjä,
Ja kun ei ole niin vahvaa johtavaa niin porukassa etsitään uutta, kerätään jopa ryhmiä ympäri maailmaa tietyn ongelman eteen jne.

Eli kummassakin on niitä hyviä ja huonoja puolia miten sen haluaa nähdä.
Ainakin itse näkisin asian niin että ainakin länsimaissa suunta on ollut positiivinen, kuri on säilytetty, ihmisten omaa ajattelukykyä kehitetty: yliopistot, teknologia, tiede yms. uskonnon jalansija hieman löysentynyt mutta nämä ääriryhmät on niitä huolestuttavia piirteitä: sosialismi, kultit, jt:t.

[Polyester]

Armeijat ovat tämän mukaisesti toimineet maailman sivu: yhtenäinen ulkoasu, vahva johtaja ja muutenkin selkeä komentoketju, sekä itsenäisen ajattelun varaaminen lähinnä ylimpien johtajien etuoikeudeksi. Jehovan todistajien järjestö voidaan tässä suhteessa myös nähdä hyvin armeijamaisena.

Ihmisten taipumus "me vastaan muut" -ajatteluun ja erilaisten isompien ja pienempien blokkien muodostamiseen on niin yleistä, että voidaan kai puhua jo lajityypillisestä ominaisuudesta. Siihen kun vielä yhdistetään äly (jonka kanssa samassa paketissa läheskään aina ei tule viisautta), omaan napaan tuijottaminen ja luontainen aggressiivisuus, niin ei kai hirveästi tarvitse ihmetellä, miksi historia on sellainen kuin on.

Blokkirajojen suhteellisuus näkyy kuitenkin vaikkapa siinä, että Turku ja Tampere hetkessä unohtavat keskinäiset kahnauksensa, kun asettuvat yhdessä Ruotsia vastaan. Esimerkiksi jääkiekossa.

[sinner74]

Blokkirajojen suhteellisuus näkyy kuitenkin vaikkapa siinä, että Turku ja Tampere hetkessä unohtavat keskinäiset kahnauksensa, kun asettuvat yhdessä Ruotsia vastaan. Esimerkiksi jääkiekossa.

Näin itsenäisyyspäivänä voinee ottaa esille myös kansallishistoriallisen perspektiivin. Ennen talvisotaa suomalaiset olivat hyvin sekalainen seurakunta, vapaussodan jälkipuinti ja käsittely oli pahasti kesken. Mutta kun Neuvostoliitto hyökkäsi, niin aika lailla yksimielinen käsitys vallitsi siitä, miten tulee toimia.

Nykyinen Venäjän tsaari, toveri Putin, käyttää "yhteisen vihollisen" taktiikkaa yhtenäisyyden luomiseen. Länsi paha, Venäjä viaton uhri. Kun kansa pohtii ulkopuolisia uhkia, oman johdon epäonnistumisen havaitseminen siirtyy tuonnemaksi. Taktiikka on sinänsä toimiva, mutta vaikeasti hallittava. Voi eskaloitua vaikka maailmansodaksi, mitä toveri Putinkaan tuskin oikeasti haluaa.