Uskotko (vielä) Jumalaan?

[Pehmoluopio]

Steroidihöyryissä painaminen (puntti)salilla ja taktiikoiden opetteleminen Kraw Magassa, eivät tehneet minusta, kuin vihaisen.

Jospa sinun kuuluu olla vihainen?

[Pehmoluopio]

Totta: toivoa tarvitaan. Elämä ilman toivoa olisi turhaa.

Vai niin. Nyt sitten käsi poskella odotan omaa henkilökohtaista loppuani ja ennustelu siirtyy lääkäreille. Aivan kuin vartiotorniseurakin, lääkärit ennustavat sen tulevan ennenaikaisesti, mutta syyt ovat genetiikassa, masennushistoriassa ja niin edelleen.

Itse asiassa synteleian toivominen olikin pidennetty itsemurha. Sen tajuamista, että elämä lopultakin on turhaa ja tyhjänpäiväistä. Tulisi nyt edes se loppu. Mutta loppu ei tule. Se ei suostu tulemaan.

Ihan kuin kiukuttelevat lapset ollaan sotkettu koko elämä ja minusta tuntuu ettei täältä päästetä pois ennen kuin sotkut on siivottu.

[Jakke]

Ihan lapsena varmaan uskoin, oliko se sitten "lapsenuskoa", joskus 10v jälkeen usko muuttui "toivoksi" ja siitä jalostui muotoon: "olishan se kiva jos joku olis tuolla jossain, mutta minulla ei ole ensimmäistäkän syytä uskoa sellaiseen".

[Lehtiveli]

Ihan lapsena varmaan uskoin, oliko se sitten "lapsenuskoa", joskus 10v jälkeen usko muuttui "toivoksi" ja siitä jalostui muotoon: "olishan se kiva jos joku olis tuolla jossain, mutta minulla ei ole ensimmäistäkän syytä uskoa sellaiseen".

Hieman samanlaista piirrettä kuin minulla. Usko oli enemmänkin toivoa...

[Kovanyrkki]

a

[Vieras]

En usko jumalaan, mut ehkä haluaisin. Tunnen monia uskovaisia, joilla tuntuu olevan sisäinen rauha. Mielestäni jumala ei kuitenkaan minun rukouksiini vastannut silloin, kun olin heikoimillani. Ei edes silloin kun olin viaton lapsi.

Oma uskoni on enemmän hiljentymistä elämän edessä. Kaiken hyvän ja pahan ja kauniin ja tuntemattoman edessä. Myös perinteet ovat mulle tärkeitä. Tärkeää on myös lähimmäisenrakkaus ja hyvän tekeminen kaikille.
Tällaista voi elämässään toteuttaa ilman seurakuntaa tai sen kanssa.

Kun olen käynyt jossain paikallisen kirkon järjestämissä perhetilaisuuksissa, on mulle avautunut toisenlainen jumalkuva. Yhtäkkiä jumala elääkin kirjoihin kirjoitetuissa ajatuksissa ja runoissa ihmisen arkipäivässä, perheessä, lapsissa ja luonnossa. Suhde on paljon arkisempi ja läheisempi kuin todistajien jumala, joka vaatimalla vaatii meiltä. Se jumala elää meille vaan, jos teemme juuri kuten kirjoissa sanotaan. Kirkon jumala on aina läsnä kaikenlaisille ihmisille. Armosta.

Luopion toverin jumalakuva vastaa aika lailla sitä käsitystä, joka mulla on muodostunut luterilaisesta näkökulmasta.

[tikaram]

oho, ja äskeisenhän kirjoitin minä, tikaram.

[Aaac]

Missä vastausvaihtoehto EVVK?

Siis Jumalan olemassaololla ei ole hitusen väliä.

[Marilyn]

Missä vastausvaihtoehto EVVK?

Siis Jumalan olemassaololla ei ole hitusen väliä.

Hyvä pointti!

[RaM]

Kysyn siis teiltä arvon foorumilaiset, uskotteko te (vielä) Jumalaan?

Mihin niistä kaikista tuhansista?

Toisin kuin järjestö opettaa, niin usko jumaluuteen ei ole sisäsyntyinen automaatio ihmisellä. Tuo usko tai tarve uskoa opetetaan (lue aivopestään) ihmiselle heti pienestä lapsesta alkaen (vrt. usko joulupukin olemassaoloon). Ilman uskonnollisuuden keskellä elämistä ihmisestä ei tule uskonnollinen tai kaipaa elämäänsä jumaluuksia.

Jumalan olemassaoloa ei puolla mikään havainnoitava asia. Jumaluuden olemassaolo voidaan sensijaan kyseenalaistaa pelkästään kaiken väkivaltaisuuden ja raakuuden perusteella, mikä eläinkuntaa pitää hengissä. Elämä sellaisenaan ei ole reilua tai oikeudenmukaista, vaan hyvin raakaa ja julmaa. Elämän epäreiluus on evoluution voima. Ilman sitä ei ole tarvetta parantaa lajin elinvoimaisuutta luonnonvalinnan kautta.

Jos väitetään, että on olemassa Jumala josta kaikki tämä raakuus ja julmuus on lähtöisin, niin noin sairasta ja kieroutunutta Jumalaa en minä ainakaan haluaisi palvoa.

Kuka vaikutaa ihmisen elämään ja päättää häntä koskevista asioista?
Ihminen itse. Siksi ihminen on oma jumalansa.

[Lehtiveli]

Käykääpäs tekemässä testi http://quizfarm.com/test.php?q_id=10907

Itse olin 100% ateisti, toisiksi korkein oli satanismi 96%

[Witless]

Mietin vain, että onko se valtakunnansalilla juokseminen ja VT-seuran huijauksen ostaminen ainoa tapa saada a) toivo uskosta ja b) uskonto joka jäsentää elämää?

Maailmassa löytyy satoja kristinuskon ilmentymiä jotka ovat huomattavasti järkevämpiä ja vähemmän sosiaalisesti rajoittavia kuin JT.

Kysymys oli varsinaisesti Kovanyrkille, mutta kommentoin minäkin.

Itse olen ehkä agnostikko, lähinnä siksi että tämänhetkinen tiede ei vielä kykene "poisselittämään" jumalaa, ja minusta vain "tuntuu siltä" että jotain selittämätöntä on vielä olemassa. Mutta en siis myöskään kykene todistamaan jumalaa (tai mitään muuta "yliluonnollista", eli käytännössä tieteellisen selityksen ulkopuolella olevaa) olevaksi, eikä minun onneksi tarvitsekaan, enää. Tässä suhteessa vastaan varmaankin keskimääräistä luterilaista, joka pitää uskontoa aika henkilökohtaisena asiana ja on enimmäkseen tiedeuskovainen. Uskonnoista olen eroamisen jälkeen ottanut moninkertaisesti enemmän selvää kuin JT-aikana koskaan (ja sitähän riitti parikymmentä vuotta ja risat).

Tyypillinen Jehovan todistaja ei tietenkään kykene sanomaan mitään siihen onko JT-uskon ulkopuolellakin jotain elämää helpottavaa, koska tyypillinen rivitodistaja on ostanut käsityksensä muista uskonnoista Vartiotornin kirjakaupasta. Tuskin Kovanyrkkikään oikeasti niitä muita vaihtoehtoja "tietää", vaikka luulee tietävänsä. Jos valtakunnansali on ainut "hengellinen" kokemus, niin saataapahan siellä joku rauhoittuakin.

Kyllä minullekin on tullut rauhallinen olo katolisen kirkon suurissa kirkoissa matkalla käydessäni, kun siellä ollaan hiljaa ja kunnioittavasti (ja rakennukset ovat kunnioitusta herättäviä) mutta ei se minusta onneksi silti katolista tee. Ja olen onnistuneesti saanut tyynen mielen zen-buddhismiin kuuluvilla hengitysharjoituksilla, mutta en silti ole siihenkään uskontoon naksahtanut. Niitä muuten suosittelen kaikille kiireen riivaamille. Valtakunnansalia en varmaan lähde enää kokeilemaan, on vaikea kuvitella että se olisi millään tavalla rauhoittava kokemus.

[Isoptera]

Käykääpäs tekemässä testi http://quizfarm.com/test.php?q_id=10907

Itse olin 100% ateisti, toisiksi korkein oli satanismi 96%

Voi herttileijaa... minä olen suurimmalla todennäköisyydellä satanisti (88%)! Muslimi tai juutalainenkin suuremmalla todennäköisyydellä kuin kristitty. Miten ihmeessä sinä sait itsestäsi sataprosenttisen ateistin?

En ehkä olekaan oikeasti ateisti, sillä oma mielipiteeni on seuraavanlainen: Jotain sellaista voi olla olemassa, jota tiede ei (vielä) ole kyennyt havaitsemaan. Maailmankaikkeutemme ei välttämättä ole ainoa, sen tunnustavat korkea-arvoiset fyysikotkin, mm. Stephen Hawkins. Siksi minusta ei ole loogista kieltää suoralta kädeltä kaiken meidän näkökulmasta katsottuna "yliluonnollisen" olemassaoloa, mutta - ja tämä on sitten ISO MUTTA - niin kauan kuin mistään tuollaisesta on konkreettisia tieteellisiä todisteita, on silkkaa ajanhaaskausta ja itsepetosta uskoa johonkin jumalolentoon, avaruusolioihin, toisiin ulottuvuuksiin tai muuhun vastaavaan.

Yhdestä asiasta kuitenkin olen aivan varma: jos joku jumalolento (ja tällä tarkoitan tuntemamme luonnon/materian ulkopuolista olentoa) onkin olemassa, niin ainakaan ei sellaista kuin kristikunta väittää. Se on näet peräisen juutalaisista tarinoista.

Minun uskoani ei vienyt pettyminen Jehovan todistajiin, vaan se perustuu ympärillämme olevan elävän todellisuuden tarkkaan havainnointiin. Tosin jehovantodistajuudella voi olla se vaikutus, että uskon pitää perustua tietoon, mutta omalla kohdallani tämä ajatus oli olemassa jo ennen todistajuutta. Oli muuten syy siihen miksei minusta koskaan tullut helluntailaista heidän kovasta yrittämisestään huolimatta.

[Lehtiveli]

Sain 100% ateistin vastaamalla kysymyksiin rehellisesti niin kuin ajattelin

Tosin olihan minullakin satanisti toiseksi korkein tulos, toisaalta, satanistin ei välttämättä tarvitse uskoa yliluonnolliseen joten sinäänsä ne eivät ole ristiriidassa.

[Marilyn]

Käykääpäs tekemässä testi http://quizfarm.com/test.php?q_id=10907

Itse olin 100% ateisti, toisiksi korkein oli satanismi 96%

Mä olin 96 % agnostikko, sen jälkeen eniten olin satanisti ja pakana. Agnostikko minä olenkin. Kaikesta huolimatta ja kaiken takia.