Kuinka pitkälle loppua voi venyttää?

[Peeveli]

Jos vartsikka päivittäisi juttujaan ja laittaisi trackingia juttuihinsa muutenkin niin voisiko tornilehdessä lukea joskus seuraavaa:

Loppua tosi kristityt ovat odottaneet vähän liiankin kanssa. Nyt jos koskaan on tullut aika lopettaa siitä alituinen numeron tekeminen, koska se ei ole tähänkään asti kantanut hedelmää. Voimme tuottaa viisaan sydämen ja unohtaa koko asian. Antakaamme mennä asioiden omalla painollaan katsoen mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä asiainjärjestelmä saattaa päättyä, mutta emme ole varmoja päättyykö se juuri sillä tavalla kuin olemme tähän asti opettaneet.

Asiaa ei voisi juuri paremmin ilmaista.

Pyörittelin tässä rapulamielessäni asiaa että jos vilpittömät jt:t heittäisivät tuon turhanpäiväisen humpuukin levittämisen ja siirtyisivät sanoista tekoihin saisi suomeenkin ihan erilaista hyvätekeväisyyttä:

Kaikki maksetut salit, konventtisalit muutettaisiin kodittomien ym.auttamiseen, lahjalaatikkoihin varatut rahat näiden vaatettamiseen, ruokaan ja hätäapua tarvitseville.
Kaikki painotuotteiden ja niiden valmistamisesta/kuskaamisesta aiheutuvat kulut muille vähävaraisille ja jos ylimääräistä intoa jää niin vaikka veljet järjestäisi naapuri talkoita kaikille sitä tarvitseville.

Luulisi että yllämainittu uusi toimintakonsepti räjäyttäisi paikallaan polkeneen kasvun välittömästi.

Mutta turhaa jossittelua varmaan tälläinen, never gonna happen ja luopion ilkeitä suunnitelmia tämmöset..

[Elisenda]

Hutussa on jotain sellaista, joka huumaa porukan elämään irti todellisuudesta

Olisikohan kemiallinen kaava sille suunnilleen tällainen:

50-kymppisenä ei välttämättä enää uskalla asettaa uskoaan kyseenalaiseksi, koska koko elämä on jo mennyt uskon mukaisesti eläen. "Mihin me menisimme?" "Saatanan joukkoihinko maailmaan."

+

Puhumattakaan siitä, että koko lopun aika on Raamatusta revitty pelote ja harha.

+

Tässä siis näkee vt-seuran voimakkaan mielenhallinnan joka menee yli raamatun ja jopa Jumalan.

= Unikkopelloille on vaan on niin paljon helpompi jäädä makoilemaan pää pöhnässä, kuin avata silmät todellisuuteen, jossa kaikki mihin olet uskonut totena, on täyttä shittiä ja luopua unilelusta ja turvarätistä, jota paratiisitoivoksikin kutsutaan.

[Polyester]

Kysymys kuuluu, että missä vaiheessa puuro on niin paksua, ettei mene enää alas hurskaimmankaan todistajan kurkusta? Periaatteessa lopun kuitenkin pitäisi olla ihan ”pian” käsillä. Menevätkö seuraavat sata vuotta vielä mukisematta sitä odotellessa?

Mikä voisi olla sellainen asia, joka olisi lopullinen kuolin-isku järjestölle ja veisi uskon suurimmalta osalta todistajista?

Tokihan porukkaa voi pikkuhiljaa tippua pois sitä mukaa kun opit muuttuvat yhä kummallisemmiksi. JT-mielenhallinta on kuitenkin omalla tavallaan ovelasti rakennettu systeemi, jossa ei uskota järjestön erehtymättömyyteen, mutta pidetään sitä silti Jumalan viestintäkanavana, jolle uskollisuus on edellytys myös itsensä Jehovan hyväksynnän saamiseksi. Ajatus "minne muuallekaan voisimme mennä?" on syvällä Jehovan todistajien mielessä ja vaikka järjestössä jotkin asiat mättäisivät, muut vaihtoehdot tuntuvat vielä hankalammilta. Epäilyksiä voi tulla myös uskollisen JT:n mieleen, mutta hän ei näe oikein muuta vaihtoehtoa kuin tutkia ja uskoa sen mitä pystyy, pitää suunsa kiinni epäilysten suhteen ja odottaa Jehovaa, joka korjaa mahdolliset ongelmakohdat aikanaan.

Oppimuutokset voivat toki herättää Jehovan todistajia, mutta lähinnä vain sellaisia, jotka muutenkin ovat jo unen ja valveen rajamailla. Jehovan todistajien kaltaiseen kulttiin ei mielestäni koskaan liitytä eikä siitä koskaan erota pelkästään opillisten kysymysten takia. Liittymisvaiheessa halu päästä mukaan porukkaan, rakkauspommitus ja tunnetason manipulointi (esim. kaiken kritiikin mustamaalaaminen) ovat täysin ratkaisevassa roolissa. Samoin lähtö on pitempi prosessi, jossa ensin täytynee jollain tapaa tunnetasolla pettyä siihen, että uskonto ei tuota iloa, vaatimukset tuntuvat mahdottomilta täyttää tai paratiisitoivo ei houkuttele ainakaan tuollaisen porukan mukana. Vasta tämän jälkeen on valmis tarkastelemaan uskonnon perustuksia, jotka osoittautuvat täysin pettäviksi.

Mietin tällaista, että jos lentokoneet olisivat posauttaneet WTC-tornien sijasta Brooklynin päämajaan ja hallintoelin olisi saanut surmansa ja tietysti tuho olisi muutenkin ollut massiivista, niin olisiko se ollut todistajille vain todistus siitä, että Saatana hyökkää valittuja vastaan? Vai olisiko kylvänyt epäilyksen siemenen, että Jehova ei suojelekaan kansaansa?

Tuo tai esimerkiksi kaikkien hallintoelimen jäsenten yhtäaikaa tapahtuva luopioituminen olisi tietysti melkoinen uskon koetus rivijäsenille, mutta Jehovan todistajien uskonto on mielestäni tässäkin suhteessa rakennettu varsin iskunkestäväksi. Vartiotorniseura opettaa hallintoelimen olevan jotain, mikä on ollut olemassa ja Jeesuksen näkymättömässä ohjauksessa vuoden 33 helluntaista asti. Hallintoelimellä on aikojen saatossa ollut erilaisia ilmentymiä (mitähän lienevät olleet esim. keskiajalla?) eikä se viime kädessä ole yksilöihin sidottu asia, vaan Vartiotorniseura voi julistaa hallintoelimeksi kenet milloinkin haluaa. Ja uskoa voi ken tahtoo.

[Polyester]

Kyseinen sukupolviopin muutos oli omalla kohdallani ihan vihoviimeinen pisara, joka sai minut antamaan lopulliset piut paut koko järjestölle. Tuo ei tietenkään ollut perimmäinen syy, mutta toimi hyvänä pisteenä i:n päälle.

Olin henkilökohtaisesti hieman yllättynyt, kun ensi kertaa kuulin nykyisestä "kahden limittäisen sukupolven" opista. Tulikos se nyt 2010. Olisin nimittäin luullut, että vuoden 1995 oppiversio jäisi lopullisesti voimaan, sillä vaikka tuo oppi tietysti aikoinaan oli suuri mullistus, niin oppi oli omalla tavallaan yksinkertainen ja ajaton: loppu tulee sitten kun se tulee ja paha sukupolvi on paikalla aina siihen asti. Ei ole nähtävissä mitään syytä, miksi tästä opista välttämättä piti luopua - toisin kuin aikaisemmasta "vuoden 1914 nähnyt sukupolvi ei katoa" -opista, joka vanheni järjestön käsiin.

Tästä on joskus ollut mielessä tehdä erillinen avaus, mutta asia sopii kyllä tähänkin ketjuun. Jos jollakulla on asiasta tietoa, kiinnostaisi kuulla, miten tuo kahden limittäisen sukupolven oppi on otettu vastaan seurakunnassa. Uskotaanko siihen oikeasti ja onko se lisännyt innokkuutta (mikä on kenties ollut syy oppimuutokseen), vai onko se otettu vastaan laimeasti ja vaivautuneesti? Ovatko kaikki JT:t edes kärryillä siitä, mikä sukupolviopin nykyinen versio edes on?

[Markku Meilo]

Kysymys kuuluu, että missä vaiheessa puuro on niin paksua, ettei mene enää alas hurskaimmankaan todistajan kurkusta? Periaatteessa lopun kuitenkin pitäisi olla ihan ”pian” käsillä. Menevätkö seuraavat sata vuotta vielä mukisematta sitä odotellessa?

Mikä voisi olla sellainen asia, joka olisi lopullinen kuolin-isku järjestölle ja veisi uskon suurimmalta osalta todistajista?

Tokihan porukkaa voi pikkuhiljaa tippua pois sitä mukaa kun opit muuttuvat yhä kummallisemmiksi.

Mulle on muotoutunut selllainen kuva, että länsimaissa nuorisokato on lukumääeäisesti yleisempää kuin iäkkäämmän väen irottautuminen. Eli mitä enemmän on panostanut ja uhrannut huuhaalle, sitä vaikeampi asiaa on myöntää huuhaaksi, koska iäkkäämpänä menetys olisi merkittävämpi ja uuden elämänpiirin rakentaminen työläämpää kuin nuorena.

[Markku Meilo]

...oppi oli omalla tavallaan yksinkertainen ja ajaton: loppu tulee sitten kun se tulee ja paha sukupolvi on paikalla aina siihen asti.

Kyllä tuo 1995-oppimuutos oli ajankulun sanelema, hylätty opetus oli sidottu Raamatussa mainittuun ihmisen 70...80 vuotta pitkään elinkaareen ja oppi tuli tiensä päähän viimeistään 1994 lokakuussa kun odotettu maailmanloppu ei taaskaan toteutunut.

[Vieras]

Pahoin pelkään, että tuo viimeisin sukupolvea koskeva muutos ei jää tähän vaan sitä muutetaan vielä useammankin kerran.

[Markku Meilo]

Pahoin pelkään, että tuo viimeisin sukupolvea koskeva muutos ei jää tähän vaan sitä muutetaan vielä useammankin kerran.

Asia on eräänlainen itsestäänselvyys kun katselee sukupolviopin vaihteluhistoriaa. Sukupolven koostumuksessa on ollut kaksi erilaista opillista pääjoukkoa, joita on vaihdeltu siten, että molemmat ovat kahdesti otettu käytöön. Opillista hienosäätöä oli esimerkiksi 40 vuotta pitkä sukupolvi, 15 vuoden ymmärrysikäraja vuoden 1914 tapahtumien suhteen, jota rajaa laskettiin sitten viidellä vuodella ja lopulta raja poistettiin kokonaan. Sitten peliin heitettiin Raamatusta 70...80 vuotta kestävä elinkaari ja toistaiseksi viimeisimpänä opillisen epätoivon osoituksena laitettiin kaksi sukupolvea peräkkäin.

Kaikkein merkittävin peruste ajatukselle, ettei muutoksilla ole loppua on kuitenkin Raamatun teksti. Se rajasi Jeesuksen suulla sukupolven nimenomaan Jeesusta lupauksen kuulleiden ja Jeesuksen lupaukseen luottaneiden elinkaareen. Kun viimeinenkin Jeesuksen puhutteleman sukupolven edustajista potkaisi tyhjää, niin silloin olisi ollut viimeinen hetki heittää hyvästit Jeesuksen puheille ja todeta vaikka vanhan sanonnan mukaisesti "näin kävi kun Jeesusta seurattiin".

[Nimrod]

rippe, missäs valtakunnan palvelus lehdessä oli harmaassa kehyksessä kehoitus rukoilla harmagedonin saapumista mitäs ne jepperukoilut mitään auttaa jos jiihooveehoo on ennalta määrännyt ajankohdan suurelle ahdistukselle?

[Markku Meilo]

rippe, missäs valtakunnan palvelus lehdessä oli harmaassa kehyksessä kehoitus rukoilla harmagedonin saapumista :D mitäs ne jepperukoilut mitään auttaa jos jiihooveehoo on ennalta määrännyt ajankohdan suurelle ahdistukselle?

Voi sillä rukoilulla olla vaikutusta, se kun on mennyt niin, että noita ahdistuksen päiviä on jo 1900-luvun alkupuolella katkaistu keskeltä. Innokkaasti rukoilemalla Jehova saattaa muuttaa mieltään tuosta ahdistuksesta ja laittaa sen pieniin osaeriin. Varsinkin kun maailmanlopun tulo on siirtynyt hallintoelimen ulottumattomiin ja sukupolvia joudutaan laittamaan peräkkäin enemmänkin, tai sitten muuta mukavaa oppimuutosta.

[Elisenda]

Mulle on muotoutunut selllainen kuva, että länsimaissa nuorisokato on lukumääeäisesti yleisempää kuin iäkkäämmän väen irottautuminen.

Niinpä. Vanhoille parroille ei löydy enää seuraajia. Varsinkin palvelevista veljistä on pula. Muutamien niskaan kasataan sitten ylettömät määrät vastuuta ja tehtäviä. Ja sitten tulee uupumusta ja masennusta. Itsellä sellainen mutu, että ihmiset jt-yhteisössä (siis ainakin Suomessa) voivat todella huonosti. Sitä selitellään lopun läheisyydellä ja Saatanan vainoammisella, vaikka todelliset syyt tietysti löytyvät ihan jostain muualta. Kyllä kai se sietoraja tulee jossain vastaan.

Ja sitten tämä kulttuuritodistajien määrän kasvu, ainakin siis länsimaissa. Väkisinkin se syö järjestöä sisältä päin, jos iso osa porukasta ei usko ja roikkuu mukana kuka mistäkin syystä.

Mietin noita tilastoja, että lasketaankohan niissä mukanaoleviksi myös toimettomat?

[Tony]

Mietin noita tilastoja, että lasketaankohan niissä mukanaoleviksi myös toimettomat?

Tilastoistot esitetään muodossa "julistajia", joten toimettomia niissä ei pitäisi olla.

[Verilettu]

Tilastoistot esitetään muodossa "julistajia", joten toimettomia niissä ei pitäisi olla.

Elleivät sitten kynäilyyn hairahdu

[Tony]

Tilastoistot esitetään muodossa "julistajia", joten toimettomia niissä ei pitäisi olla.

Elleivät sitten kynäilyyn hairahdu

Niin, kynäilijäthän niissä tosiaan on mukana. Se, paljonko niitä sitten on, on oma kysymyksensä. Oma veikkaukseni on, että 10-20% raportoivista todistajista ei tee kenttää oikeasti ollenkaan.

[Polyester]

Mulle on muotoutunut selllainen kuva, että länsimaissa nuorisokato on lukumääeäisesti yleisempää kuin iäkkäämmän väen irottautuminen.

Niinpä. Vanhoille parroille ei löydy enää seuraajia. Varsinkin palvelevista veljistä on pula. Muutamien niskaan kasataan sitten ylettömät määrät vastuuta ja tehtäviä. Ja sitten tulee uupumusta ja masennusta. Itsellä sellainen mutu, että ihmiset jt-yhteisössä (siis ainakin Suomessa) voivat todella huonosti. Sitä selitellään lopun läheisyydellä ja Saatanan vainoammisella, vaikka todelliset syyt tietysti löytyvät ihan jostain muualta. Kyllä kai se sietoraja tulee jossain vastaan.

Nuorisokato on Vartiotornin kannalta erittäin vakava asia, sillä nuorissa on tulevaisuus, myös tuolla. Vielä lisäksi tulevat käytännön ongelmat, jotka pätevien nuorien veljien vähyydestä johtuvat.