Occamin partaveitsi kirjoitti:Jos ajatellaan, että ennen vedenpaisumusta...
Noin se menikin, vedenpaisumus on ollut alusta lähtien pelkästään ajatuksissa. Mutta otetaan sitten Raamatun vedenpaisumustaru:
...oli koko maailma ikäänkuin "kasvihuone".eli aurinko ei paistanut suoraan maanpäälle, vaan ikäänkuin määrätynlaisen "vesikerroksen" läpi...
Toi on tuttua lyriikkaa mm. Vt-seuralta, Raamatun tarujen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä:
Ja Jumala ryhtyi tekemään kahta suurta valonlähdettä, suurempaa valonlähdettä hallitsemaan päivää ja vähäisempää valonlähdettä hallitsemaan yötä, ja myös tähtiä. 17 Siten Jumala pani ne taivaiden laajuuteen paistamaan maan päälle (1. Moos. 1:16,17 UMK)
Tuo "taivaiden laajuus" on Vt-seuran hämäysyritys, kyseessä siis kiinteä kuuppa, joka piti yläpuoliset vedet putoamasta niskaan (niin kauan kun jumalan säätöluukut olivat kiinni). Kyseessä siis nk. taivaanvahvuus ja siinä oli auringon kiertorata, kavereinaan auringolla oli sitten muutakin rekvisiittaa. Raamatun mukaan mitään vesikerrosta ei alun alkaenkaan ole ollut auringon ja maanpinnan välillä. Toki kukin saa sellaisen kuvitella, mutta Raamattuun ei silloin kannata viitata.
Tärkeintä on elämässämme tässä ja nyt, että osaisimme rakentaa TULEVAA ELÄMÄÄ mahdollisimman oikealla tavalla.
Se kun ei ole riippuvainen menneen ajan "töppäyksistä" vaan tulevan ajan PAREMMASTA ELÄMÄSTÄ, joissa olisi mahdollisimman vähän "töppäyksiä".
Kun tarpeeksi odottaa, niin tuleva aika on joko maatuminen, poltto tai jokin uudemmista menetelmistä ja se tulee eteen töppäili tai ei, mistään muusta ei ole näyttöä.
Teoriat menneestä ajasta ovat minun mielestäni "patti tilanteessa", kummallakaan osapuolella ei ole vakuuttavaa faktaa tapahtuneesta.
Paitsi, että maa on ollut alun alkaenkin pallo, eikä missään vaiheessa ole ollut Raamatun kuvailemaa alkutilannetta. Tämän käsillä olevan asian suhteen ei siis ole pattitilannetta.