Sata vuotta aina vain huonompaan suuntaan

[Occamin partaveitsi]

Satuin huomaamaan, että kevään 2015 evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeessa oli mielenkiintoinen lause:

"Tilastojen mukaan elämme nyt maailmanhistorian väkivallattominta ja rauhallisinta aikaa. Tästä huolimatta sotaa on käyty ja käydään useassa maassa."

Todella mielenkiintoinen lause, ja varmasti on totta.
Löytäisiköhän kukaan tilastotietoa siitä, kuinka monta prosenttia maailman kansoista elää rauhaisaa elämää, ...eli kääntäen..kuinka monta prosenttia maailman kansoista on sotatilassa ?

En tiedä noista prosenteista, suuria sodankäyntiin liittyviä inhimillisiä katastrofeja on parhaillaan käynnissä mm. Syyriassa, tämä väkivalta ei edes ole mitään sellaista strategista sodankäyntiä jossa joukkoja johdetaan sunnitelmallisesti ja edes jotenkin tiettyjä "pelisääntöjä" noudattaen vaan kyseessä on silmitön "elämälle vieras" ( erikoinen termi ) väkivallankäytön muoto.
- pienempiä sodankäyntiin liittyviä tapauksia löytynee myös, mutta huomioitavaa on ettei tietojeni mukaan kahden tai useamman maan välille julistettua sotaa käydä parhaillaan vaan kyseessä ovat ns. sisäiset ongelmat/sisällissodat.
Israel ei muuten tunnusta Palestiinalaisvaltiota joten on tulkinnan varhaista onko eri kansallisuuksien välillä käytävät ajoittaiset taistelut tässätapauksessa kahden maan välistä sotaa joten kysymys kuuluu milloin rauhanhuuto kuulutetaan? Ehkä ennenkuin Palestiina tunnustetaan Israelin taholta itsenäiseksi valtioksi?

Kun etsitään sotia, jotka olisivat "kansa kansaa vastaan" eli "valtakunnat valtakuntia vastaan", niin niitä ei todellakaan ole tänäpäivänä.

Sodat ja kahinat ovat todellakin sisällissotia...eli suuremman luokan perheriitoja.

Suurin osa näistä "perheriidoista" käydään Arabi-sukuisissa kansoissa.

Sotaisat ja riitaisat geenit istuvat sitkeästi juuri edellä mainituissa kansoissa...mikä lienee syynä?

[Veli-Hopea]

Niin sotiiko tosiaan kansa kansaa vastaan vai sotiiko siellä muutama jonkun valopään pelinappula pelinappulaa vastaan.

Eipä se näytä venäjän "kansa" olevan sodissa nyttenkään. Kansa on perkele kansa. Mutta mikä on kansa?

[Markku Meilo]

Niin sotiiko tosiaan kansa kansaa vastaan vai sotiiko siellä muutama jonkun valopään pelinappula pelinappulaa vastaan.

Eipä se näytä venäjän "kansa" olevan sodissa nyttenkään. Kansa on perkele kansa. Mutta mikä on kansa?

Tossa kansa-mietiskelyssä kannattaa pitää mielessä se alueellisesti kovin rajoittunut kuva lättymaasta, jota raamatunkirjoittajat hellivät. On siis keskityttävä ainoastaan kirjoitusseudun läheisiin kahinoihin ja niistäkin ainoastaan ajanlaskumme alun kahinoihin. Nykyisillä kahinoilla ei ole pienintäkään tekemistä tuon Raamatun UT:n sanailun kanssa.

[Pro et contra]

Joo, no nyt keskitytään oikeastaan jo kiistelemään siitä soditaanko vaiko ei sodita, sovitaanko vai onko mitään sopimista, kuten Ukrainan tapauksessa: ei oikein ole varmuutta ja uutiset kertovat ristiriitaista viestiä.

USA joka on viimeiset 80-vuotta ollut hyvinkin hanakka sotimaan maailmalla ja puuttumaan maiden sisäisiin tilanteisiin jopa massiivisin sotaponnisteluin ihmisoikeuksien puolustamisen nimissä ja oikeuttamana, todellisuudessa lähinnä omaa intressiään suojellen, onkin yhtäkkiä passivoitunut: Syyrian tilanteen annetaan rauhassa kehittyä kuten se on kehittynyt jo useita vuosia ja edetä muutamia pommituksia ja väliintuloja käyttämällä. Kasvoton ja erittäin laajalle verkostoitunut vastustaja täytyy tietysti saada näkyville jotta sen resurssit niin vastustajana kuin neuvottelevana osapuolena, saataisiin esille, sodankäynnin ja väkivallan lopettamiseen tähtäävää taistelua kun ei voida käydä loputtomiin "maanalla".

Yhdysvaltojen johtama kansainyhteisö ja siihen kuuluvat liittoumat eivät toimi Syyriassa tehokkaasti, ovatko ne siis ikäänkuin voimansa menettäneitä tai ainakin potevat syvää taisteluväsymystä, kuka tietää, mutta jotakin ne odottavat, mitä odottavat, jää nähtäväksi? Ehkäpä näin Occamia lainaten; "ratkaisutaistelua"...

Nyt siis eletään historiallisen rauhaisaa aikaa, hyvä, rauhaa halutaankin, raamatun mukaan tulisi kuulua kuitenkin vielä julistus: "rauha ja turvallisuus", vaikka rauhaa ei ole!

[Veli-Hopea]

On siis keskityttävä ainoastaan kirjoitusseudun läheisiin kahinoihin ja niistäkin ainoastaan ajanlaskumme alun kahinoihin. Nykyisillä kahinoilla ei ole pienintäkään tekemistä tuon Raamatun UT:n sanailun kanssa.

No näin on.

raamatun mukaan tulisi kuulua kuitenkin vielä julistus: "rauha ja turvallisuus", vaikka rauhaa ei ole!

Raamatun mukaan on pitänyt tulla vaikka mitä lukien taivaaseen tempaisut ym. Luetaan sitä mielummin kahdella silmällä ja kahdella korvalla niin saadaan paremmin kiinni kokonaisuudesta milloin mikäkin on mitäkin raamatun mukaan.

[Occamin partaveitsi]

" Nykyisillä kahinoilla ei ole pienintäkään tekemistä tuon Raamatun UT:n sanailun kanssa.

"

Pitänee paikkansa. Wipedian mukaankin varsinaiset kansainväliset sodat loppuivat 1945.

"Sodanjulistus [muokkaa wikitekstiä]"

"Sotia ei ole aloitettu yksipuolisilla sodanjulistuksilla vuoden 1945 jälkeen, koska YK:n perustamiskirja kielsi sotilaallisen voiman käytön ensimmäisenä. Viimeisin Yhdysvaltojen muodollinen sodanjulistus on vuodelta 1942, jolloin se julisti saman päivän aikana sodan Saksan liittolaisille Romanialle, Bulgarialle ja Unkarille.[29] Viimeisen kerran muodollista yksipuolista sodanjulistusta käytettiin 1945, kun Neuvostoliitto julisti sodan Japanille toisen maailmansodan lopulla. Tämän jälkeen sotiin osallistuneet valtiot ovat välttäneet sotatilan julistamista. Esimerkiksi Britannia ei kutsunut Suezin kriisiä tai Falklandin sotaa sodiksi, vaan kriiseiksi tai konflikteiksi. [30] Valtiot ovat käyttäneet myös termejä sotilaallinen väliintulo tai poliisitoimi.[13]

Ennen toista maailmansotaa valtiot usein julistivat sodan toisilleen ennen varsinaisten sotatoimien aloittamista. Sodanjulistukseen saattoi kuulua selkeästi luettelo syistä, joiden vuoksi valtionjohto oli katsonut tarpeelliseksi julistaa sodan. Lisäksi niihin saattoi kuulua ilmoitus valtion sodalle asettamista poliittisista tavoitteista. Teoksessaan The Lost Art of Declaring War ("Sodanjulistamisen kadonnut taito") yhdysvaltalainen professori Brien Hallett kritisoi sodanjulistuksista luopumista, sillä hänen mukaansa selkeästi laadittu sodanjulistus palvelisi montaa tarkoitusta: siitä näkyisi selvästi valtion sodalle asettamat tavoitteet, se ohjaisi sotilastoimia ja asettaisi rajat perustellun sotimisen ja perustelemattoman tuhoamisen välille.[31]"

[Jaakko Ahvenainen]

Hesarin linkki ei auennut, toisen ehdotetun linkin terroristijärjestöiksi luokiteltujen listalta taisi puuttua isis-järjestö.

Minulla avautuu Hesarin linkki vallan hyvin. Kyllä, ISIS puuttuu, puuttuu myös Boko Haram. Ei ollut esittää tuoreempaa, mutta itse kukin voi täydentää.

[Tony]

Hesarin linkki ei auennut, toisen ehdotetun linkin terroristijärjestöiksi luokiteltujen listalta taisi puuttua isis-järjestö.

Minulla avautuu Hesarin linkki vallan hyvin.

Juu, funkkaa.

[Pro et contra]

1Tes 5:3 on tuo maininta rauhan ja turvallisuuden ajasta ja sen hehkuttelusta.

"rajat perustellun sotimisen ja perustelemattoman tuhoamisen välille..." , tosin täytyy kyllä todeta että sota on aina järjetöntä ja siihen sisältyy tuhoamista kuten esim. toisen maailmansodan loppuvaiheissa tapahtunut Dresdenin kaupungin pommitus maantasalle, käytännössä siinä tuhoutui yhteistä kulttuuriperintöä samalla tavoin kuin jokunen aika sitten Irakissa tai mahdollisesti kohta muinaisessa Palmyrian kaupungissa.

Nykyisinkin tapahtuvat väkivallanteot niin Pohjois-Koreassa kuin Syyriassakin osoittavat että näennäisestä muun maailman maailmanrauhasta huolimatta "kriisiytyminen ja konfliktit" ovat edelleen arkea jossain päin koko ajan.

Varmaankin laihakin rauhan julistus on parempi maailman johtajiston ( johon kuuluu erilaisia ryhmiä kuten ns. "Viisaat" joihin lukeutuu eräs Suomen tasavallan entisistä presidenteistäkin ) mielestä kuin lihava sota, tästä voi olla kyse silloin kun raamatullisesta näkökulmasta tarkastellaan tätä rauhallisuuden aikaa ja siitä hehkuttelua.

[Markku Meilo]

" Nykyisillä kahinoilla ei ole pienintäkään tekemistä tuon Raamatun UT:n sanailun kanssa.

"

Pitänee paikkansa. Wipedian mukaankin varsinaiset kansainväliset sodat loppuivat 1945.

Raamatun UT:n lopun aika oli ja meni noin kaksi vuosituhatta sitten, karkeasti katsoen Raamatun UT:n ilmoittamat odotukset ajoittuvat ja rajoittuvat ajanlaskumme ensimmäiselle vuosisadalle.

[Jaakko Ahvenainen]

Nykyisinkin tapahtuvat väkivallanteot niin Pohjois-Koreassa kuin Syyriassakin osoittavat että näennäisestä muun maailman maailmanrauhasta huolimatta "kriisiytyminen ja konfliktit" ovat edelleen arkea jossain päin koko ajan.

Vuoden 1945 jälkeen maailmassa on kaiken aikaa ollut enemmän tai vähemmän suuria kahinoita ja esim. Pohjois- ja Etelä-Korean välille ei vieläkään ole sovittu rauhansopimusta. Korean sota siis jatkuu. Myös sodan luonne on muuttunut radikaalisti, kuten Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti Krimin valtauksineen osoittaa. Sota eri muodoissaan on aina hirvittävä kansallinen kärsimys, tämä on totta. Kuitenkin maailma kokonaisuudessaan on viimeisen sadan vuoden aikaan mennyt hurjasti parempaan suuntaan minun mielestäni. Lukemattomat avustusjärjestöt tekevät arvokasta työtään maailman kaikkein köyhimpien hyväksi. Myös globaali hyvinvointi on kasvanut. Maanosista Afrikka ja Aasia kehittyvät hurjaa vauhtia. Entä lääketieteen kehitys, vammaisten asema, vähemmistöryhmien huomioonottaminen, kuolemanrangaistuksen poistaminen monin paikoin. Toki paljon on vielä tehtävää, mutta parempaan suuntaan mennään kaiken aikaa.

Varmaankin laihakin rauhan julistus on parempi maailman johtajiston ( johon kuuluu erilaisia ryhmiä kuten ns. "Viisaat" joihin lukeutuu eräs Suomen tasavallan entisistä presidenteistäkin ) mielestä kuin lihava sota, tästä voi olla kyse silloin kun raamatullisesta näkökulmasta tarkastellaan tätä rauhallisuuden aikaa ja siitä hehkuttelua.

Mielestäni raamatulliset näkökulmat voidaan jättää puhtaasti uskonnonharjoittamisen piiriin. Silloin kun YK:n mandaatilla tai muutoin tehdään rauhantyötä, sopii uskonnointi jättää sikseen.

[Markku Meilo]

Varmaankin laihakin rauhan julistus on parempi maailman johtajiston ( johon kuuluu erilaisia ryhmiä kuten ns. "Viisaat" joihin lukeutuu eräs Suomen tasavallan entisistä presidenteistäkin ) mielestä kuin lihava sota, tästä voi olla kyse silloin kun raamatullisesta näkökulmasta tarkastellaan tätä rauhallisuuden aikaa ja siitä hehkuttelua.

Jeesus lupasi palata joidenkin aikalaistensa ollessa vielä elossa. Kaikkien Jeesusta seuranneiden aikalaisten voi katsoa kuolleen noin ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä. Raamatullisesta näkökulmasta katsoen ei siis ole minkäänlaista perustetta riipiä kasaan täyttymyksiä ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan jälkeiseltä ajalta, koska jo silloin ajankulu osoitti Jeesuksen puheet katteettomiksi.

[Markku Meilo]

Mielestäni raamatulliset näkökulmat voidaan jättää puhtaasti uskonnonharjoittamisen piiriin.

Lisäisin tuohon mielipiteenäni sen, että uskonnonharjoittamisen näkökulmat tulisi jättää puhtaasti kyseisen uskonnon harjoittajien ikiomaan aikuispiiriin, ja viimeistään silloin kun kyse on maailmanloppukultista, kuten jehovantodistajuus. Kyseisen kultin tulkinnoilla saatiin aivan riittävästi pahaa aikaan jo vuoteen 1914 tultaessa ja saadaan edelleen - valitettavasti.

Silloin kun YK:n mandaatilla tai muutoin tehdään rauhantyötä, sopii uskonnointi jättää sikseen.

KL:n ja YK:n liittäminen Ilmestyskirjaan on yksi kyseisen maailmanloppukultin puhtaasti mielikuvitukseen pohjaavia opetuksia. Kyseinen mielikuvitusselittely karkasi käsistä jo heti vuonna 1917 ja siksi Ilmestyskirja on sen jälkeen jouduttu selittelemään uusiksi kolme kertaa, eli neljättä odotellaan seuraavaksi.

[Jaakko Ahvenainen]

Lisäyksesi ja näkökulmasi ovat hyvät, Make. Taisin taas kerran olla liian yleistävä.

[Markku Meilo]

Lisäyksesi ja näkökulmasi ovat hyvät, Make. Taisin taas kerran olla liian yleistävä.

Minä toin vaan samaa esiin omalla tavallani. Järjestäytyneellä uskonnolla hallinta ei hae ihmiskunnan edistystä ja eteenpäinmenoa, vaan jos jotain niin paikoillaan pysymistä, ellei peräti taantumista. Itse- ja muukin kriittisyys sekä rehellisyys eivät ole ne ensimmäiset mieleen tulevat asiat (etenkin meidän näitä aabrahamilaisia) uskontoja tarkastellessa.