Äh, tää keskustelu on nyt liian kiinnostava, jotta voisin lopettaa.

Hmm... Näköjään on sitten kielletty tervehtimästä. Mut siinäpä asia, jossa mun mielestä pitää käyttää omaa järkeään. Kyllä mun mielestä sentään tervehtiä pitäis. Mutta toisaalta, onhan se noinkin, että siinä voisi sitten alkaa enemmän keskustelemaan kyseisen henkilön kanssa, joka vois johtaa siihen, että lopulta se toinenkin eroaa/joutuu erotetuksi, jos tekee jotain, mitä ei suvaita. Toisaalta, keskustelu ei ehkä aina ole huono juttu. Ehkä tota "älkää antako hänelle tervehdystä" ei pitäis ottaa noi kirjaimellisesti? En tiedä. Tai sit mä oon väärässä.

Joka tapauksessa, voi sitä kuitenkin jollakin tavalla tehdä kyseiselle henkilölle selväksi, että vaikka se oiskin eronnut/erotettu niin se ei oo välttämättä kokonaan huono ihminen. Kyllähän ne eronneet ja erotetut joskus myös palaa takaisin. Mä ainakin opin pienenä sellaisen menettelytavan, että vaikka joku ois eronnut tai erotettu niin siihen ei sais suhtautua ylimielisesti. En mä nyt kuitenkaan usko, et toi tervehtimiskielto mikään täysin ehdoton on. Ei siitä hyvästä sentään tietääkseni ole ketään erotettu, että hän on jotain erotettua/eronnutta tervehtinyt.

Ei se sinänsä varmasti mikään rikos ole eikä sitä tuossa Vartiotornin kirjoituksessakaan "rikokseksi" listata. Se on vaan sellanen suositus, sanoisin, mutta ei mikään ehdoton laki, jonka rikkomisesta rangaistaisiin. Ja sitten on ihmisiä, jotka tietysti lukee tuon ehdottomana lakina ja sitten tekee sen mukaan.
Ymmärrän sen, että kehoitetaan karttamaan KATUMATTOMIA väärintekijöitä, koska jos heitä ei kartettaisi niin se vois sitten johdattaa muitakin tekemään väärin. Mutta tuskin sekään sitä tarkottaa, että ei sais tervehtiä, jos sattuu tulemaan vastaan. Ja ei ainakaan sellaisia, joista ei voi olla varma, ettei ne kadu tekojaan. Mutta tästä varmaan on liikkellä erilaisia mielipiteitä Jehovan todistajien joukossa, koska jokainen on yksilö ja tulkitsee lukemansa jossakin määrin yksilöllisesti. Toi karttaminen tarkoittaa mun mielestä lähinnä sitä, että ei sovi tapaavansa kyseistä henkilöä, ellei sitten ole kyse siitä, että hän haluaa palata takaisin uskontoon. Mut jos kyse on perheenjäsenestä niin ei mun mielestä pitäis kokonaan hylätä, vaikka ehkä ei enää niin hyvissä väleissä oltaiskaan kuin ennen. Tossahan oli vain kerrottu, kuinka jotkut olivat tehneet (eli eivät enää halunneet pitää äitiinsä yhteyttä), mutta ei sanota, että KAIKKIEN pitäis niin tehdä. Kyse oli vain joidenki ihmisten omasta henkilökohtaisesta ratkaisusta, joka on siinä ehkä seuran mielestä esimerkillinen, että Jumala asetetaan etusijalle ihmisten sijasta. Eikä siinä lehdessä ainakaan sanota, että nyt kaikkien pitäis sitten hylätä perheenjäsenensä, jos ne ei ole uskovia. Ja toisaalta, vaikka sanoittaiski, kyse on kuitenkin äidistä, ei esim. lapsesta. Lapsen hylkääminen on kokonaan eri asia kuin äidin. Äiti pärjää varmasti, vaikka olisikin vähemmän tekemisissä aikuisiin lapsiinsa, mutta lapselle ei ole hyväksi, jos vanhemmat hylkää.
Mä ylipäätänsä oon sitä mieltä, että ei se seura ole täydellinen ja on virhe, että sitä pidetään täydellisenä. Totta on, että monet Jehovan todistajat ehkä pitää sitä täydellisenä, mutta mä en ole koskaan pitäny sitä täydellisenä. Miten se vois ollakaan täydellinen, kun kukaan ihminen ei ole? Ehkä pitäis lukea enemmän raamattua eikä vain niitä julkaisuja. Ne julkaisut on kuitenki ihmisten tekemiä (tosin samaahan voi väittää raamatusta, mut en nyt siihen mene). Ainakin kannatan järjellä ajattelua ja kannattaa aina miettiä, miten minkäkin tulkitsee. Ehkä siinä on kyse myös siitä, että jos siinä koko järjestössä ei ikinä tehtäis mukamaste yhtään virhettä niin eihän siinä olis mitään mihin muut ihmiset vois takertua ja syyttää sitä. Ja mä uskon, että jos se on Jumalan ainoa tosi uskonto niin sitten Jumala myös koettelee siihen kuuluvia uskossa ja siksi se järjestökään ei voi olla täydellinen, koska muuten siinä ei vois olla mitään, minkä nojalla niitä voitais mistään syyttää ja näin ihmisiä koetella. Ja niinhän ne Jehovan todistajat opettaa, että tulee koettelemuksia.
Mut ok. Tää on mun ajattelumaailma, eikä välttämättä edusta sitä ajattelumaailmaa, mitä niillä on, jotka tähän uskontoon vielä kuuluu. Mähän en siihen enää kuulu, mutta pidän sitä edelleen hyvänä uskontona, enkä tule pitämään sitä pahana vain sen takia, että joillakin on huonoja kokemuksia. Virheitä sattuu ja tehdään kaikessa. Ja niiden takia ei pidä hylätä kokonaan kaikkea sitä, mikä siinä uskonnossa on hyvää, koska jos siitä löytyy pahoja tekoja ja virheitä niin kyllä siitä löytyy varmasti kaiken sen edestä hyviä asioitakin. Jossain keskustelussa oli mainuttu Jehovan todistajien uskonnon hyviä puoliakin. Ja mun mielestä se yks ehdottoman hyvä puoli siinä on se, että se antaa ihmisille paremman toivon tulevasta (vaikka se sitten oiski vaikka vain kiva satu eikä ollenkaan totta,en tiedä). Mut mun mielestä ainakin mun omalla kohdallani on melkein parempi uskoa vaikka sitten satuun kuin kuolla sen takia, että ei ole mitään toivoa paremmasta. Mä oon ollu elämässäni aika toivottomassa tilanteessa ja ainut, miten oon siitä selvinny tähän päivään asti on ollu se, että on ollu mielessä se pieni toivo jostain paremmasta, joka mun mieleen on joskus kauan, kauan sitten iskostettu. Se ei ole kuulkaa huono asia. Ilman sitä mä oisin tällä hetkellä kuollut. En usko, et se ois parempi. Ja jos joku väittää, että se ois parempi niin ei tiedä mistä puhuu.
Et vaikka ei täydellinen järjestö olekaan niin ei se täysin huonokaan voi olla, koska se on ihmisten henkiäkin pelastanut.