Raiskaus ja uhrin syyllisyys

[Kovanyrkki]

a

[Bergerac]

Jopa Suomessa on naisia jäänyt kiinni, kun abortintekijä sanonut perusteiksi "raiskauksen" koska alkanut raskaus on näin petetylle puolisolle selitetty.
Hurjistunut kumppani sitten soittaa poliisille ja rikostutkinnassa sitten paljastuu totuus.

Saattaa pitää paikkaansa. Tälläisiä tapauksia en itse tunne.

Todennäköisesti et tarkoita vilpittömiä Jehovan Todistajia tällä esimerkillä ?
- abortti -> ei käy laatuunsa
- poliisi -> ei käy laatuunsa, asioita saatetaam selvitellä viisaiden vanhimpien kanssa
- poliisi -> ei käy laatuunsa, seurakunnan maine ja seurakunnan etu
- pettäminen -> ei käy laatuunsa, tai käy siinä tapauksessa että katuu syvästi (viisaiden vanhimpien edessä) ja puoliso antaa anteeksi (viisaiden vanhimpien kanssa keskustelu) ja parisuhteen ulkopuolinen lapsi pidetään

Mielestäni kirkumis ja vastaanpanemisvaatimus on hyvinkin perusteltu, koska rikollinen etsii aina helppoa uhria.

Vastaanpaneminen sekä huutaminen on erittäin tärkeää.

Mutta Seuran näkemyksen (toki itse Jehovalta saatua) mukaan "vastaanpanemisen harjoittelu" on joidenkin asioiden osalta pitäiskö sanoa kuvainnollisella panna-listalla(tulisiko, pitäisikö,jokainen kristitty voi päätellä,tuskin, ehkä). Kuten esimerkkinä karate.

En tarkoita että kaikkien ihmisien tulisi harjoitella kontaktilajeja, mutta Seura käytännössä mielestäni haluaa estää esim. joidenkin kontaktilajien harrastamisen.

Ei nyt tule mieleeni kovinkaan montaa Jehovan Todistajaa jotka säännöllisesti käyvät panna-listan kontaktilajien parissa. (tuskin mikään valtavirta vilpittömien Jehovan Todistajien joukossa)

Paitsi tietysti macho-Kovanyrkki

[Vieras]

Mainittuna tulee mieleen

Aiheestahan oli filmi tv:ssä, Floridassa 20 luvulla syrjähypännyt rva oli jäämässä kiinni ja sanoi joutuneensa neekerin (hänelle sano oli luvallinen) raiskaamaksi. Syntyi jahti, jossa poltettiin taloja ja kaikkiaan kymmeniä kuoli, parisenkymmentä virallisestikin papereihin.

Kaikkeako amerikasssa ? Olihan Suomessakin 1918 sisällissota ja 20 luvulla yhtä sun toista.

[tikaram]

Mielestäni kirkumis ja vastaanpanemisvaatimus on hyvinkin perusteltu, koska rikollinen etsii aina helppoa uhria.

En usko, että kukaan vastaanpanemista ja kirkumista onkaan kyseenalaistanut, päinvastoin. Sitä seuran näkemystä tässä on tietääkseni kritisoitu, että uhri on osasyyllinen raiskaukseen, jollei ole toiminut seuran määrittelemällä tavalla.

Jopa Suomessa on naisia jäänyt kiinni, kun abortintekijä sanonut perusteiksi "raiskauksen" koska alkanut raskaus on näin petetylle puolisolle selitetty.
Hurjistunut kumppani sitten soittaa poliisille ja rikostutkinnassa sitten paljastuu totuus.

Varmasti näitäkin tapauksia on. Mielestäni tämä keskustelu menee kuitenkin OT:ksi ketjussa, jossa raiskauksen uhri(t) kirjoittavat todellisista kokemuksistaan.

[Kovanyrkki]

a

[Kovanyrkki]

a

[Camus]

Tämä kirkumisvaatimus on mahdollisesti joskus johtanut siihen että nainen joka on ollut niin peloissaan tai lamaantunut ettei ole pystynyt vastustamaan päällekarkausta on erotettu seurakunnasta, haureuden takia.

Sanon mahdollisesti, koska muistan yhden tapauksen jossa näin kävi. En ollut mitenkään osallisena eikä se edes ollut meidän seurakunnassamme, siksi olen epävarma tosiasioista. Mutta kyllä Seuran kirjallisuudesta voi päätellä että tuollainen tulkita olisi v 1976-78 ollut mahdollinen.

Ruotsalaisen Hjälpkällanin sivuilla kuvataan esim tällaista 14 vuotiaan tarinaa: " Hon hade följt med en man, som var ca 10 år äldre än henne till hans lägenhet, där hon blev våldtagen (våldtäktsmannen var inte ett Jehovas vittnen). Hon vågade inte berätta om detta för sina föräldrar förrän ca ett år efteråt. Pappan ville polisanmäla det, men de äldste avrådde. Under kommittéeförhöret kände hon sig hela tiden skuldbelagd. Hon fick också i detalj beskriva allt som hade hänt, även frågor som om han fick sin utlösning när han var inne i henne eller inte. Hon upplevde det hela mycket obehagligt. Det hela slutade med att hon fick restriktioner."
Eli 14 vuotias meni vanhemman miehen luokse, hänet raiskattiin, vanhimmat eivät suositelleet rikosilmoitusta, vaan tyttölle asetettiin joitakin rajoituksia (käsittääkseni tuo tarkoittaa ettei saanut vastata esim kokouksissa.)

[Vieras]

Väkivaltaan nähden yksinkertaisinta ja enempää vaatimatta on naisen psyykata itsensä häikäilemättömäksi.

Jos potkaisee sääriluuhun, se tavalliselta mieheltä melkeinpä murtuu, taikka on niin tuskallista joka tapauksessa että pysty. Samoin jos polkaisee suunnilleen isovarpaan taikka jalkapöytään piikkikoron niin ei pysty mies siihen tekoon.

Sukuelimet on varma potkun kohde jos esim. hame tai muu ei estä

[tikaram]

Varmasti ymmärrät, että hallintoelimen veljet ovat pohtineet kokonaisuutta, kun kirkumismääräykset on annettu ja siihen liittyy se, että avioliiton ulkopuolisille raskauksille joissakin maissa annetaan helposti selitys "raiskaus"

Mielestäni juttuni ei mennyt OT, vaan kysymys on lähinnä siitä, ettet hahmota kokonaisuutta.

OK. Näkökulma ymmärretty.

Vihaiseksi minut tekee se, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoilla kriisitilanteissa. Kun talo palaa, toiset toimivat ja toiset lamaantuvat. Kun onnettomuus tapahtuu, toiset pystyvät soittamaan takeltelematta hätänumeroon ja toiset eivät muista mitään, mitä piti sanoa. Kun itseä kohti hyökätään, toiset osaavat puolustautua, kun taas toiset eivät.

Raiskaukset eivät yleensä ole puskaraiskauksia, vaan näihin ihmisten välille liittyy yleensä aina jonkinlainen suhde. Tällöin tilanne on erityisen monimutkainen, koska silloin uhri saattaa olla todella ymmällään siitä, miten hänen tulee toimia. Valtasuhteet nähdään jopa rikoslaissa tuomiota koventavina, kuten opettaja-oppilas tai vanhempi-lapsi.

Itse tällaisen kokemuksen läpikäyneenä voin myöntää miettineeni tuhat ja yksi kertaa jälkeenpäin, miten olisin voinut toimia toisin. Miten olisin voinut kiljua ja repiä silmätkin päästä. Mutta minä vain olin ja minä vain alistuin. Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita ei yhtään helpottanut silloin seuran kanta asioihin.

[tikaram]

Vielä lisää tätä paatostani. Sanokoon HEP, joka on kanssani samaa mieltä siitä, että JT-uskonto tekee ihmisestä aika kyvyttömän puolustautumaan seksuaalisia loukkauksia vastaan. En nyt tarkoita sitä, etteikö ohjeita olisi pilvin pimein siihen, miten välttää esiaviollinen seksi.

Tarkoitan sitä, että liian monelta tuntuu puuttuvan oman ruumiinsa kunnioitus. Oma keho alistetaan miehelle, koska seksiä ei saa kieltää puolisoltaan. Mies on naisen pää. Tilanne, jossa vanhin ehdottaa seksiä naiselle/tytölle, on valtasuhteen takia vaikea. Millä oikeudella siitä voi kieltäytyä? Seksi on tabu, mutta samalla mystinen juttu, johon melkein jokainen salaa tutustui (kunhan ei mennyt loppuun asti).

Selvimmin ainakin omalla kohdallani tämä tuli esille eroni tienoilla. Koin itse, että minulta olisi vaadittu seksiä hyväksynnän ja rakkauden vastineeksi. Ja kyllähän sitä seksiä vongattiinkin parikymppiseltä neitokaiselta kun joskus baariin eksyin. Mulle sellainen maailma oli ihan uusi, eikä mulla ollut mitään valmiuksia käsitellä semmoisia tilanteita. Samalla se oli kiehtovaa, mutta samalla vääristi aika lailla omaa maailmankuvaa.

[Witless]

Aivan viime vuosina on ilmaantunut nuoria veljiä, jotka harjoittelevat näitä uusia itsepuolustuslajeja, joista on turha itämainen lässytys karsittu pois. Mielestäni ainoa oikea filosofia on, että päällekarkaajalle lättyyn ja lujaa.

Käsiase on paljon kätevämpi vaihtoehto.

[Kovanyrkki]

a

[Kovanyrkki]

a

[Vieras]

Jossain kerrottiin brasilialaisesta inkkariheimosta, jossa seksuaalisuudessa ei tiedetty vanhemmuussuhteita joten esim. sukurutsaa on tätynyt tapahtua eikä monenlaisiin nyanssihienosteluihin asioista puhuttaessa tietenkään ollut käsitteitä (laskennossa numerot loppuivat kolmeen, sitten tuli "monta")

Jos tuo on alkuperäistä seksuaalisuutta, niin sen "kulttuurivaikutteen" tulisi tietenkin tuoda hyvää mukanaan.

Jos seksin jälkeinen suihku tuntuu jättävän likaiseksi, on lika tunne mieleen istutetuista pahan ja huonouden asioista jotka on opetuksessa liitetty seksuaalisuuteen.

Kulttuurin ei pitäisi myöskään aiheuttaa naiselle pahaa mieltä raiskauksen takia, onko tunne aiheeton, tietysti mielipaha vääryydestä ja erityisesti luotamuksen pettäneeltä henkilöltä on ymmärrettävää.

[rippeli]

Varmasti ymmärrät, että hallintoelimen veljet ovat pohtineet kokonaisuutta, kun kirkumismääräykset on annettu ja siihen liittyy se, että avioliiton ulkopuolisille raskauksille joissakin maissa annetaan helposti selitys "raiskaus"

Mielestäni juttuni ei mennyt OT, vaan kysymys on lähinnä siitä, ettet hahmota kokonaisuutta.

OK. Näkökulma ymmärretty.

Vihaiseksi minut tekee se, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoilla kriisitilanteissa. Kun talo palaa, toiset toimivat ja toiset lamaantuvat. Kun onnettomuus tapahtuu, toiset pystyvät soittamaan takeltelematta hätänumeroon ja toiset eivät muista mitään, mitä piti sanoa. Kun itseä kohti hyökätään, toiset osaavat puolustautua, kun taas toiset eivät.

Raiskaukset eivät yleensä ole puskaraiskauksia, vaan näihin ihmisten välille liittyy yleensä aina jonkinlainen suhde. Tällöin tilanne on erityisen monimutkainen, koska silloin uhri saattaa olla todella ymmällään siitä, miten hänen tulee toimia. Valtasuhteet nähdään jopa rikoslaissa tuomiota koventavina, kuten opettaja-oppilas tai vanhempi-lapsi.

Itse tällaisen kokemuksen läpikäyneenä voin myöntää miettineeni tuhat ja yksi kertaa jälkeenpäin, miten olisin voinut toimia toisin. Miten olisin voinut kiljua ja repiä silmätkin päästä. Mutta minä vain olin ja minä vain alistuin. Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita ei yhtään helpottanut silloin seuran kanta asioihin.

Paimion seurakunnassa oleva sisar raiskattiin ja hän oli vieläpä alaikäinen, joten 35v miehen tekemänä oli kyse myös pedofiliasta. Sisar kertoi lopulta asiasta vanhimmille kun oli ensin hautonut asiaa muutamia viikkoja. Seuraus: Sisar sai julkisen ojennuksen haureudesta ja menetti palvelusetunsa.

Pedofiili-raiskaajalle ei tullut mitään muita seuraamuksia, kuin että jt-sisaret eivät enää menneet hänen luokseen lapsenvahdiksi.

Tämä "yksinkertaistettu käsittely ja ratkaisu" siitä syystä, ettei seurakunnalle tulisi huonoa mainetta.

Tiedän tarinan todeksi, koska tuo raiskattu sisar oli pikkusiskoni. Vieläkin painaa syyllisyys siitä, etten tehnyt asian eteen mitään. Olin silloin liiaksi lahkon talutusnuorassa. Ei käynyt edes mielessä kertoa asiasta esim poliisille, koska vanhimmat sen kerran kielsivät.

Vanha juttuhan tuo jo on (15v), mutta kertoo kuitenkin aika hyvin, miten myös Suomen seurakunnissa hoidetaan käytännössä seksuaaliseen väkivaltaan liittyvät tapaukset.

Tuli vielä mieleen, ettei jt-lahkon opin mukaan tosi-kristillisessä avioliitossa voi mitenkään tapahtua raiskausta. Raamatun mukaan vaimon PITÄÄ ANTAA miehelleen kuuluva. Joten jos nainen on antautunut tosi kristitty, hän antaa pillua aina kun mies sitä haluaa, joten raiskaaminen on siis mahdotonta. Jos mies joutuu vaimonsa raiskaamaan, niin se on vaimon vika koska hän ei ole noudattanut raamatun selvää ohjetta.