Orja ei olekaan vielä kaiken omaisuuden hoitaja

[Polyester]

Jo pari vuotta vanhaa valoa, mutta ainakin minulle uuden tuntuinen asia. Useinhan Vartiotorni muuttaa oppejaan vasta pakon edessä, mutta en huomaa mitään syytä miksi tämä muutos olisi välttämättä pitänyt tehdä. Lieneekö järjestö hieman purkanut vanhaa ja rakentanut uutta pelkästä nikkaroimisen ilosta, mutta vähän hutera rakennelmasta on tullut.

Entinen oppi oli mielestäni parempi, sillä nykyisessä ei edes yritetä liittää uskollisen orjan asemaa ravinnon jakajana Matteuksen 24. luvussa kuvattuun Jeesuksen saapumiseen, vaan ainoastaan viitataan epämääräisesti elonkorjuun aikaan, jonka sanotaan alkaneen vuonna 1914.

http://www.jw.org/fi/julkaisut/lehdet/w ... inen-orja/

Milloin Jeesus asetti uskollisen orjan huolehtimaan palvelusväestään? Saadaksemme tähän vastauksen meidän on palattava vuoteen 1914, jolloin elonkorjuuaika alkoi. Kuten aiemmin opimme, monet ryhmät väittivät tuolloin olevansa kristittyjä. Mistä ryhmästä Jeesus valitsisi uskollisen orjan? Tähän kysymykseen saatiin vastaus sen jälkeen, kun hän ja hänen Isänsä olivat tulleet ja tarkastaneet temppelin eli hengellisen palvontajärjestelyn. Tarkastus kesti vuodesta 1914 vuoden 1919 alkupuolelle saakka. (Mal. 3:1.) Jeesusta ja hänen Isäänsä ilahdutti nähdä pieni joukko uskollisia raamatuntutkijoita, koska nämä osoittivat rakastavansa sydämestään Jehovaa ja hänen Sanaansa. Nämä kristityt tarvitsivat tietysti puhdistamista, mutta he suhtautuivat nöyrästi lyhyeen koettelemisen ja jalostamisen kauteen (Mal. 3:2–4). Nuo uskolliset raamatuntutkijat olivat aitoa kristillistä vehnää. Vuonna 1919 – hengellisen elpymisen aikana – Jeesus valitsi heidän keskuudestaan päteviä voideltuja veljiä toimimaan uskollisena ja ymmärtäväisenä orjana ja asetti heidät huolehtimaan palvelusväestään.

Keitä sitten tarkoitetaan palvelusväellä? Yksinkertaisesti sanottuna niitä, joille annetaan ruokaa. Viimeisten päivien alussa kaikki palvelusväkeen kuuluvat olivat voideltuja. Myöhemmin palvelusväkeen sisällytettiin myös muiden lampaiden suureen joukkoon kuuluvat. Muut lampaat muodostavatkin nykyään ylivoimaisen enemmistön Kristuksen johdon alaisuudessa olevasta ”yhdestä laumasta” (Joh. 10:16). Molemmat ryhmät nauttivat samaa ajankohtaista hengellistä ravintoa, jota uskollinen orja jakaa. Entä ne hallintoelimen jäsenet, joista uskollinen ja ymmärtäväinen orja nykyään koostuu? Myös nämä veljet tarvitsevat hengellistä ravintoa. Siksi he tunnustavat nöyrästi, että yksilöinä he ovat samalla tavalla palvelusväkeä kuin kaikki muutkin Jeesuksen aidot seuraajat.

Uskollinen orja on siis tunnistettu. Tuosta ei tosin selviä, miten raamatuntutkijoiden saama mandaatti siirtyi Jehovan todistajien hallintoelimelle, ja "orjan" saamat valtuudet todisteineen ovat muutenkin varsin laaja kysymys, mutta jatketaan kaiken omaisuuden hoitamista koskevaa tarkastelua.

Kun Jeesus tulee Tuomarina suuren ahdistuksen aikana, hän havaitsee, että uskollinen orja on tottelevaisesti jakanut ajankohtaista hengellistä ruokaa palvelusväelle. Silloin Jeesus iloitsee voidessaan antaa toisen tehtävämääräyksen – hän asettaa orjan kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Niille, jotka muodostavat uskollisen orjan, annetaan tämä tehtävämääräys, kun he saavat taivaallisen palkintonsa ja heistä tulee Kristuksen hallitsijatovereita.

Kun Jeesus tulee, hän havaitsee. Onko asia tosiaan niin selvä, ettei Jeesuksen mielipidettä tarvitse edes kysyä? Olisihan kohteliasta, että Jeesus saisi edes muodollisesti tehdä johtopäätöksensä itse, vaikka asia olisi järjestön mielestä miten selvä tahansa. Tällä kertaa mukana ei ole edes "ilmeisesti"-sanaa, jota Vartiotorni tavallisesti ei säästele.

Matteus 24, UM:
45 Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan heille heidän ruokansa oikeaan aikaan? 46 Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. 48 Mutta jos tuo paha orja joskus sanoisi sydämessään: ’Isäntäni viipyy’ 49 ja rupeaisi pieksemään orjatovereitaan ja söisi ja joisi piintyneiden juoppojen kanssa, 50 niin tuon orjan isäntä tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei tiedä, 51 ja rankaisee häntä mitä ankarimmin ja määrää hänelle hänen osansa ulkokullattujen joukkoon. Siellä tulee olemaan itku ja hampaiden kiristely.

Vartiotornin tulkinnan mukaan orjalle on siis toistaiseksi vasta annettu tehtävä jakaa hengellistä ravintoa. Orja asetetaan kaiken omaisuuden hoitajaksi vasta kun Jeesus on todennut hänen tehneen mitä pitikin, mikä tapahtuu vasta suuressa ahdistuksessa. Jää siis vähintäänkin teoreettinen mahdollisuus, että Jeesus saapuessaan havaitsee alunperin uskollisen orjan muuttuneen pahaksi ja rankaisee tätä "mitä ankarimmin". Tämä herättää luonnollisesti myös kysymyksen, mitä tapahtuu hallintoelimen uskollisille seuraajille, jos Jeesus toteaakin itse hallintoelimen pahaksi orjaksi.

Jos hallintoelin ajattelee olevansa Jeesuksen valtuuttama ruuan jakaja, tämän pohjalta voisi vielä ymmärtää, että hallintoelin vaatii jonkinasteista suhteellista uskollisuutta opetuksiaan kohtaan. Kenties jotain sellaista, että hallintoelintä tulee totella, elleivät järki ja omatunto selvästi sano toista. Jehovan todistajia kuitenkin varoitetaan, etteivät he koskaan saa sanoin tai teoin kyseenalaistaa Jumalan nykyään käyttämää viestintäkanavaa, siis hallintoelintä. Uskollisuuden vaatimus on absoluuttinen. Tämä vaatimus on mielestäni perusteeton jopa Vartiotornin oman opin pohjalta, koska Jeesus ei heidän mukaansa ole hallintoelimen asemaa lopullisesti hyväksynyt.

Tietenkään Vartiotorniseura ei ihan näin helposti puhu itseään pussiin, vaan he ovat itsekin huomanneet oppinsa ohkaisuuden. Artikkelin lopussa olevassa lisäyksessä todetaan:

Huomaa, että Jeesus aloittaa varoituksen sanoilla ”jos tuo paha orja joskus”. Erään tutkijan mukaan tämä kohta viittaa kreikkalaisessa tekstissä ”vain teoreettiseen tilanteeseen”. Jeesus ikään kuin sanoi: ”Jos uskollinen ja ymmärtäväinen orja joskus kohtelisi orjatovereitaan näin, silloin isäntä saapuessaan menettelisi tällä tavoin.” (Ks. myös Luuk. 12:45.) Kollektiivisesti toimiva uskollinen ja ymmärtäväinen orja on kuitenkin pysynyt jatkuvasti valveilla ja antanut ravitsevaa hengellistä ruokaa.

Varmasti tämä selitys riittää niille, jotka haluavatkin uskollisen orjan asemaan uskoa. Jotkut asiantuntijat ovat tosin huomauttaneet eräälle tutkijalle, että Jeesuksella olisi ollut mahdollisuus halutessaan tehdä täysin selväksi, ettei orja voi osoittautua uskottomaksi, mikäli tämä oli hänen ajatuksensa. Monet ovat lisäksi nähneet artikkelissa mainitun "valveilla pysymisen" lähinnä patologisena taipumuksena antaa vääriä hälytyksiä oppimatta omista virheistään mitään, ja eräskin tunnettu ravintola-alan kriitikko totesi artikkelin luettuaan, että ruuan ravitsevuutta ainakin korkeatasoisissa julkaisuissa arvioivat muut kuin ravintoloitsijat tai kokit itse.

[Tony]

Kun näitä nyttemmin lukee, niin ei voi kuin pyöritellä päätään. Käsittämätöntä diibadaabaa. Oletuksia heitellään ilmaan ja niistä otetaan koppeja itsestäänselvyyksinä.

Kun Jeesus tulee Tuomarina suuren ahdistuksen aikana, hän havaitsee, että uskollinen orja on tottelevaisesti jakanut ajankohtaista hengellistä ruokaa palvelusväelle. Silloin Jeesus iloitsee voidessaan antaa toisen tehtävämääräyksen – hän asettaa orjan kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Niille, jotka muodostavat uskollisen orjan, annetaan tämä tehtävämääräys, kun he saavat taivaallisen palkintonsa ja heistä tulee Kristuksen hallitsijatovereita.

Kun Jeesus tulee, hän havaitsee. Onko asia tosiaan niin selvä, ettei Jeesuksen mielipidettä tarvitse edes kysyä? Olisihan kohteliasta, että Jeesus saisi edes muodollisesti tehdä johtopäätöksensä itse, vaikka asia olisi järjestön mielestä miten selvä tahansa. Tällä kertaa mukana ei ole edes "ilmeisesti"-sanaa, jota Vartiotorni tavallisesti ei säästele.

Tämäkin menee jo lähinnä röyhkeyden puolelle. Järjestön retoriikassa kerrotaan usein, mitä Tosi Kristitty™ ajattelee ja tuntee, mutta onhan se jo melko absurdia, että samaa retoriikkaa käytetään myös Jeesuksen ja Jehovan kohdalla. Olisi kyllä hykerryttävää saada tietää mitä nämä taivaiden maisterit järjestöstä tuumisivat, jos olisivat todellisia.

[Markku Meilo]

Milloin Jeesus asetti uskollisen orjan huolehtimaan palvelusväestään? Saadaksemme tähän vastauksen meidän on palattava vuoteen 1914, jolloin elonkorjuuaika alkoi.

Vt-seuran valehtelu oppimenneisyydestään on aina hauskaa luettavaa. Elonkorjuitakin on siis useampia, Russelin aikana kaupattu elonkorjuu alkoi 1874 ja päättyi 1914.

Kuten aiemmin opimme, monet ryhmät väittivät tuolloin olevansa kristittyjä. Mistä ryhmästä Jeesus valitsisi uskollisen orjan? Tähän kysymykseen saatiin vastaus sen jälkeen, kun hän ja hänen Isänsä olivat tulleet ja tarkastaneet temppelin eli hengellisen palvontajärjestelyn. Tarkastus kesti vuodesta 1914 vuoden 1919 alkupuolelle saakka. (Mal. 3:1.)

Jehova ja Jeesus eivät näköjään häiriintyneet pikkuasioista, kuten siitä, että valituksi tuli porukka, jolla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä missä, miten ja minne mennään. Tuolloin ko. porukka kun oli parhaillaan ihmettelemässä miksi maailmanloppu ei tullukaan, vaikka Jeesuskin oli palannut 1874, pyramidin mittojakin oli venytelty oman mielen mukaan, riemuvuosiakin oli kulunut tarvittava määrä ja Raamatun ajanlaskua peukaloitu sadalla vuodella sekä maailmanloppu varmuudeksi siirretty vielä kokeeksi vuoteen 1915.

Jeesusta ja hänen Isäänsä ilahdutti nähdä pieni joukko uskollisia raamatuntutkijoita, koska nämä osoittivat rakastavansa sydämestään Jehovaa ja hänen Sanaansa. Nämä kristityt tarvitsivat tietysti puhdistamista, mutta he suhtautuivat nöyrästi lyhyeen koettelemisen ja jalostamisen kauteen (Mal. 3:2–4). Nuo uskolliset raamatuntutkijat olivat aitoa kristillistä vehnää. Vuonna 1919 – hengellisen elpymisen aikana...

Kyseinen porukka opetti (vuodesta 1917 lähtien), että kaikki uskonnot tuhotaan 1918, kaikki maalliset hallitukset luhistuvat 1920 ja maailmanloppu tulee 1925. Tottamooses Jehova ja Jeesus mieltyivät vuosikymmenen välein noin reippaasti sekoilevaan porukkaan.

...– Jeesus valitsi heidän keskuudestaan päteviä voideltuja veljiä toimimaan uskollisena ja ymmärtäväisenä orjana ja asetti heidät huolehtimaan palvelusväestään.

Eli Jeesus valitsi useita henkilöitä orjaksi, mutta raamatuntutkijat eivät siitä välittäneet, vaan vuodesta 1896 vuoteen 1927 heille palvelija/orja oli Charles Taze Russell yksin, eikä siinä kaikki hauskuus, CTR oli orja/palvelija 1916-1927 välisen ajan vielä kuolleenakin. Jeesuksen valitsema ryhmä ei raamatuntutkijoille kelvannut, eikä Jeesus ja/tai Jehova mahtaneet asialle mitään.

Keitä sitten tarkoitetaan palvelusväellä? Yksinkertaisesti sanottuna niitä, joille annetaan ruokaa.

Pakkorako, koska (korostus lisätty):

Viimeisten päivien alussa kaikki palvelusväkeen kuuluvat olivat voideltuja. Myöhemmin palvelusväkeen sisällytettiin myös muiden lampaiden suureen joukkoon kuuluvat. Muut lampaat muodostavatkin nykyään ylivoimaisen enemmistön Kristuksen johdon alaisuudessa olevasta ”yhdestä laumasta” (Joh. 10:16). Molemmat ryhmät nauttivat samaa ajankohtaista hengellistä ravintoa, jota uskollinen orja jakaa.

Tällä halutaan osaltaan rohkaista porukkaa ajattelemaan, ettei ole mitään varsinaista etua voidelluksi listautumisessa. Samalla saatiin pois esimerkiksi se vanha ristiriita, jossa voideltujen naisten oli samanaikaisesti opetettava ja oltava opettamatta.

Entä ne hallintoelimen jäsenet, joista uskollinen ja ymmärtäväinen orja nykyään koostuu? Myös nämä veljet tarvitsevat hengellistä ravintoa. Siksi he tunnustavat nöyrästi, että yksilöinä he ovat samalla tavalla palvelusväkeä kuin kaikki muutkin Jeesuksen aidot seuraajat.

Tuollaiset käsittämättömät sepustukset eivät tosi kristityn elämää häiritse.

Uskollinen orja on siis tunnistettu. Tuosta ei tosin selviä, miten raamatuntutkijoiden saama mandaatti siirtyi Jehovan todistajien hallintoelimelle, ja "orjan" saamat valtuudet todisteineen ovat muutenkin varsin laaja kysymys, mutta jatketaan kaiken omaisuuden hoitamista koskevaa tarkastelua.

Itsensä akreditointi on pakollinen käytäntö uskonnollisista piireistä, koska kaikki havainnot arkielämän yläpuolella olevista piireistä ovat pelkkiä korvien välissä syntyneitä elämyksiä.

[Polyester]

Jehova ja Jeesus eivät näköjään häiriintyneet pikkuasioista, kuten siitä, että valituksi tuli porukka, jolla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä missä, miten ja minne mennään. Tuolloin ko. porukka kun oli parhaillaan ihmettelemässä miksi maailmanloppu ei tullukaan, vaikka Jeesuskin oli palannut 1874, pyramidin mittojakin oli venytelty oman mielen mukaan, riemuvuosiakin oli kulunut tarvittava määrä ja Raamatun ajanlaskua peukaloitu sadalla vuodella sekä maailmanloppu varmuudeksi siirretty vielä kokeeksi vuoteen 1915.
--
Kyseinen porukka opetti (vuodesta 1917 lähtien), että kaikki uskonnot tuhotaan 1918, kaikki maalliset hallitukset luhistuvat 1920 ja maailmanloppu tulee 1925. Tottamooses Jehova ja Jeesus mieltyivät vuosikymmenen välein noin reippaasti sekoilevaan porukkaan.

Ja tässä on siis porukka, johon Jeesus ja Jehova mieltyivät siinä määrin, että antoivat heille yksinoikeuden jakaa hengellistä ravintoa palvelusväelle. JT:t ovat itsekin vähän nolona Russellin sekoilujen suhteen, mutta ohjelmoitu ajattelutapa on, että koska Russell kavereineen hylkäsi mm. kolminaisuuden, helvetin ja ihmissielun kuolemattomuuden, voidaan tällaiset pienemmät asiat painaa villaisella.

Jostain syystä järjestö ei kuitenkaan katso, että rivijäsenten toiminnassa pienempiäkään asioita voitaisiin painaa villaisella, kunhan isot linjat ovat kunnossa. Vartiotorni ei nimittäin opeta olevansa yksi hyvä uskonto muiden joukossa, vaan ainoa oikea, ja tässä on vissi ero. Jokaisella ihmisellä, jolla on "etu" kuulla Vartiotornin opetusta, on Harmagedonissa kuolemisen uhalla velvollisuus uskoa ja totella järjestöä kaikessa, mitä se ikinä keksiikin opettaa - liittyköön siihen pyramidinumerologia tai ei. Jos joku rivijäsen olisi esim. vuoden 1925 alla vastustanut järjestön opetusta kohta koittavasta maailmanlopusta, hän olisi asettunut Jeesuksen nimittämää uskollista orjaa vastaan, ja komentoketju huomioiden viime kädessä itseään Jehovaa vastaan.

Eli Jeesus valitsi useita henkilöitä orjaksi, mutta raamatuntutkijat eivät siitä välittäneet, vaan vuodesta 1896 vuoteen 1927 heille palvelija/orja oli Charles Taze Russell yksin, eikä siinä kaikki hauskuus, CTR oli orja/palvelija 1916-1927 välisen ajan vielä kuolleenakin. Jeesuksen valitsema ryhmä ei raamatuntutkijoille kelvannut, eikä Jeesus ja/tai Jehova mahtaneet asialle mitään.

Russellin toiminta haudan takaa on pikantti yksityiskohta eikä lainkaan merkityksetön. Jos nimittäin Russell oli yksinoikeudella orja vuosina 1916-1927, sehän merkitsee sitä, ettei maan päällä ollut ketään uskollisen orjan ryhmään kuuluvaa, joka olisi voinut jakaa hengellistä ravintoa. Tällöin ainoa mahdollisuus saada ravinto ylipäätään jaetuksi olisi ollut, että joku palvelusväkeen kuuluva olisi kokannut Russellin reseptin mukaisesti ja jakanut ruuan - mutta tämähän ei käy lainkaan, sillä ruuan valmistaminen nimenomaan halutaan jättää uskollisen orjan yksinoikeudeksi, sehän on koko hallintoelimeen liittyvän opetuksen pointti.

Jos taas maan päällä oli kuin olikin tuona aikana uskolliseen orjaan kuuluvia ihmisiä, herää kysymys, miten voi hoitaa Jeesuksen nimenomaisesti antamaa tehtävää ilman, että on asiasta itse lainkaan tietoinen. Mitä merkitystä uskollisen orjan nimittämisellä tuolloin edes olisi, ja millä tavalla tämä tilanne eroaisi siitä, että vehnän kaltaiset kristityt ovat omin nokkinensa vuosisatojen ajan tulkinneet Raamattua parhaan ymmärryksensä mukaan?

[Markku Meilo]

JT:t ovat itsekin vähän nolona Russellin sekoilujen suhteen...

Mutta kuten itse mainitsit, niin noloutta lievennetään mm:

...että koska Russell kavereineen hylkäsi mm. kolminaisuuden, helvetin ja ihmissielun kuolemattomuuden, voidaan tällaiset pienemmät asiat painaa villaisella.

Ja kun tätäkin kaivaa hieman syvemmältä, niin havaitsee juuri ennen väitettyä valintaansa (1917, jolloin Russell johti toiminnnan jokaista piirrettä kuolleena) kyseinen porukka julkaisseen "Täyttynyt salaisuus" -kirjan, jonka suomenkielisen version sivulla 76 esitetään ketju Paavalista Russeliin: Paavali, Johannes, Arius, Waldo, Wycliffe, Luther ja Russell. Russelin urotöiksi nostettujen asioiden arvo mitätötiin juuri kun Jeesus ja Jehova olivat valintapuuhissa. Noista mainituista kun kolminaisuutta opettivat Waldes, Wycliffe sekä Luther, tuskin noista jokainen karsasti helvetin taikka sielun kuolemattomuudenkaan opettamista.

Jostain syystä järjestö ei kuitenkaan katso, että rivijäsenten toiminnassa pienempiäkään asioita voitaisiin painaa villaisella, kunhan isot linjat ovat kunnossa.

Ja epäkunnossa olevat isot linjat salataan taikka pakon edessä niistä valehdellaan á la UN/DPI/NGO -liitännäisjäsenyys ja pedofiilien hyysääminen.

Vartiotorni ei nimittäin opeta olevansa yksi hyvä uskonto muiden joukossa, vaan ainoa oikea, ja tässä on vissi ero.

Silloin kun ko. porukka esittää valituttaneensa itsensä, niin heille kaikki uskonto oli Saatanasta ja muutenkin valtaosa valintatilanteen aikaisista porukalle ominaisista opetuksista on mennyt uusiksi. Yksi hilpeä yksityiskohta on aikaväli vuodesta 1929 vuoteen 1962, jolloin Jehovalla ja Jeesuksella teettiin myös maallisten esivaltojen työt. Vuohiin ja lampaisiin jako delegoitiin myöhemmin Jeesukselle. Sitä kun ei ensin ole lainkaan ja sitten 1950-luvulla onkin ainoa oikea, niin kai siitäkin voi olla ylpeä ja rehennellä, kaikki eivät tuollaista menoa pidä haluttavana.

Jos joku rivijäsen olisi esim. vuoden 1925 alla vastustanut järjestön opetusta kohta koittavasta maailmanlopusta, hän olisi asettunut Jeesuksen nimittämää uskollista orjaa vastaan...

Tuolloin Rutherford toimi käytännössä kaiken aikaa orjaa/palvelijaa vastaan ongelmitta, siinä kun kävi niin, että Jeesus valitsi epähuomiossa orjaksi/palvelijaksi parisen vuotta aiemmin kuolleen miehen. Vasta vuonna 1927 Jeesus korjasi tilanteen ja valitsi nimeltä sekä koolta määrittämättömän, mutta tällä kertaa vaihteeksi elossa olevan, miesjoukon orjaksi/palvelijaksi.

...ja komentoketju huomioiden viime kädessä itseään Jehovaa vastaan.

Rutherfordia asia ei huolestuttanut, vaan hän esitti enkelten toimittavan tekstin ja he ainoastaan painoivat sen, joten mahdolliset asiaviheet olivat Jehovan.

Russellin toiminta haudan takaa on pikantti yksityiskohta eikä lainkaan merkityksetön. Jos nimittäin Russell oli yksinoikeudella orja vuosina 1916-1927, sehän merkitsee sitä, ettei maan päällä ollut ketään uskollisen orjan ryhmään kuuluvaa, joka olisi voinut jakaa hengellistä ravintoa.

Tai se kertoo Rutherfordin ajan raadollisuudesta, spiritismi ei ollut mitenkään pannassa, joten:

”Tämä värssy [Ilm. 8:3] osoittaa, että vaikka pastori Russell on mennyt esiripun toiselle puolelle, hoitaa hän edelleen jokaista kohtaa elonkorjuutyössä.” (Täyttynyt salaisuus, sivu 200)

Vuonna 1924 Vt-seura julkaisi uudelleennimettynä automaattikirjoituksella tuotetuksi väitetyn kirjan (Seola) ja kirjan nimeksi annettiin "Angels ans Women". Tämä spiritismiksi luokiteltava kirja omittiin oman opetuksen piiriin, josta on osoituksena Seolan päivitetyssä versiossa viitataan sivuilla 251-268 WTBTS/IBSA materiaaliin seuraavasti:

“See THE HARP OF GOD, pages 342, 343; and STUDIES IN THE SCRIPTURES, Vol. I, pages 191, 192; Vol. V, pages 341-343.” (Sivu 251)

“See THE HARP OF GOD, pages 36, 37; and STUDIES IN THE SCRIPTURES, Vol. VII, pages 500-503.” (Sivu 253)

“See THE HARP OF GOD, page 30; and STUDIES IN THE SCRIPTURES Vol. I, page 183.” (Sivu 254)

“See THE HARP OF GOD, pages 28, 29, 39, 40; and STUDIES IN THE SCRIPTURES, Vol. VII, pages 82-95.” (Sivu 255)

“See THE HARP OF GOD, page 35, chapter 3; and STUDIES IN THE SCRIPTURES, Vol. V, pages 353-381.” (Sivu 256)

“From the Scenario of the PHOTO-DRAMA OF CREATION (page 17) we quote:” (Sivu 256)

“See STUDIES IN THE SCRIPTURES Vol. I, page 129; Vol. V, page 345; and THE HARP OF GOD, pages 322, 323.” (Sivu 259)

“See Scenario of the PHOTO-DRAMA OF CREATION, pages 2, 3, 19.” (Sivu 260)

“See 1 Timothy 6:16; and STUDIES IN THE; SCRIPTURES, Vol. I, page 173, chapter 10.” (Sivu 260)

“See STUDIES IN THE SCRIPTURES, Vol. II. page 162; Vol. IV, page 606.” (Sivu 261)

“See Scenario of the PHOTO-DRAMA OF CREATION, page 19,” (Sivu 263)

”See THE HARP OF GOD, page 319, chapter 11; and STUDIES IN THE SCRIPTURES, Vol. IV, page 615, chapter 13.” (Sivu 264)

“See THE HARP OF GOD, page 115, chapter 6; and STUDIES IN THE SCRIPTURES Vol. V, pages 426-482.” (Sivu 265)

”See THE HARP OF GOD, page 181, chapter 8, and STUDIES IN THE SCRIPTURES Vol. VI, pages 85, 163, chapters 3, 4.” (Sivu 266)

“…and THE HARP OF GOD, pages 542-352.” (Sivu 266) Huomasin juuri ton alleviivaamani virheen ja tutkin asiaa.

“See A DESIRABLE GOVERNMENT pages 31-35.” (Sivu 268)

Tällöin ainoa mahdollisuus saada ravinto ylipäätään jaetuksi olisi ollut, että joku palvelusväkeen kuuluva olisi kokannut Russellin reseptin mukaisesti ja jakanut ruuan - mutta tämähän ei käy lainkaan, sillä ruuan valmistaminen nimenomaan halutaan jättää uskollisen orjan yksinoikeudeksi, sehän on koko hallintoelimeen liittyvän opetuksen pointti.

Sekoilu on vielä tuotakin hilpeämpää:

"All at the temple will realize that their spiritual food comes to them from their Teachers, Jehovah and Christ Jesus, and not from any man. No one of the temple company will be so foolish as to conclude that some brother (or brethren) at one time amongst them, and who has died and gone to heaven, is now instructing the saints on earth and directing them as to their work. Such a conclusion smacks of the "sin of Samaria". (Amos 8:14) (Jehovah 1934 p. 191)

Rutherfordin mukaan Jehova itsekin piti typeränä tuota omaa oppipoukkoiluaan. Tuossa suhteessa mikään ei ole muuttunut, edelleen todetaan esimerkiksi jotain kirjaa julkistettaessa, että kirja tulee Jehovalta. Vuoden 1988 konventissa julkistettiin Insight ja Climax, joiden välillä on ristiriita Sodoman ja Gomorran ylösnousemustoivosta. Ei siis mitään muutosta menneeseen.

Jos taas maan päällä oli kuin olikin tuona aikana uskolliseen orjaan kuuluvia ihmisiä, herää kysymys, miten voi hoitaa Jeesuksen nimenomaisesti antamaa tehtävää ilman, että on asiasta itse lainkaan tietoinen.

Raamatun tekstistä käy ilmi, ettei Jeesuksenkaan puuhat menneet kuin Strömsössä, se selittää asiaa.

Mitä merkitystä uskollisen orjan nimittämisellä tuolloin edes olisi, ja millä tavalla tämä tilanne eroaisi siitä, että vehnän kaltaiset kristityt ovat omin nokkinensa vuosisatojen ajan tulkinneet Raamattua parhaan ymmärryksensä mukaan?

Ja kun tuo (mahdollinen vähäinenkin) paras ymmärrys on käytännössä ilmennyt lähinnä muiden yläpuolelle nousemisena, epärehellisyytenä ja pakon edessä tapahtuvana jatkuvana takinkääntönä, joka meno jatkuu edelleen.

KORJAUS JA LISÄYS:

542-352 pitää olla 342-352

Viimeisenä viitattu 55-sivuinen kirjanen A DESIRABLE GOVERNMENT oli Rutherfordin tuoretta tuotantoa, julkaisuvuosi oli sama kuin ’Angels and Women’ -kirjan julkaisuvuosi.