Epäoikeudenmukaisuus seurakunnissa

[sorbet]

TÄSSÄ MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ, JOTKA OVAT MINUA JÄÄNEET VAIVAAMAAN JT-AJOILTA:

Lenttikseen liittyen järjestettiin sellaisia tapahtumia, en tiedä missä mutta erittäin salaista touhua se oli, että jollekkin biitsille kutsuttiin tiettyjä suosittuja jt-yksilöitä ,teltat mukaan ja viikonloppuna pelattiin lenttis turnaus. Muistan, että se aiheutti paljon mielipahaa monissa seurakunnan nuorissa kun he eivät päässeet mukaan,eli sinne valittiin osallistujat pärstä kertoimen mukaan. Se oli niitä ensimmäisiä hetkiä ,jolloin tunsin, että tämä touhu on erittäin epäoikeudenmukaista. Meillä kotona äiti on aina opettanut, että ketään ei saa syrjiä tai jättää ulkopuolelle. Kysyin eräältä tienraivaaja siskolta joka oli järjestämässä kyseistä lenttis turnausta, että etkö nyt tee eri tavalla kuin opetat muita. Hän totesi, että kaikkia ei voi kutsua ja jos otan aiheen esille jossain niin sitten en voi koskaan odottaa kutsua kyseiseen turnaukseen......kysyin vanhimmilta, että mitä touhua tuollainen on...eivät sanoneet mitään, koska omat lapsensa olivat kyseistä juttua järjestämässä, voitte arvata, että kutsua ei kuulunut...


Seurakuntaamme pyöritti muutaman vanhimman perhe ja meidän perheemme jäi jostain syystä kaikkien ympyröiden ulkopuolelle, vaikka kaikki olimme mukana innokaasti jt-touhussa.

Tiedän, tämä on katkera vuodatus, mutta johonkin nämä on mun pakko purkaa kun edelleen vaivaavat, toivottavati pääsen näin näistä jutuista eroon kun näistä kirjoittelen ja toivon, että edes joku ymmärtää. Tälläiset epäoikeudenmukaiset teot seurakunnan sisällä saivat pikku hiljaa mittani täyttymään, vaikka ne ovat tapahtuneet useiden vuosien aikana. Lopulta ahdistus kasvoi niin suureksi, että erosin.

edit: Capsit otsikosta pois -Lehtiveli

[Lehtiveli]

Hieman vastaavanlaisia muistoja on itsellänikin erilaisista peli-illoista ja muista. Vaikka yleensä mukaan pääsinkin, se vaati runsaasti omaa viitseläisyyttä ja soittelemista, kun taas suurimmalle osalle kutsut tulivat tekstiviestillä tai kokouksissa.

Toisaalta, oma seurakuntani oli melko suuri joten kaikkia ei oikeastikaan olisi voitu kutsua. Suuressa seurakunnassa oli kuitenkin useampia harrastustoimintoja samaan aikaan, kuten esimerkiksi sählyä, lentopalloa, jalkapalloa / jääkiekkoa jne.

[Kirsieveliina]

Olipa kerran kyläilyilta sisarusteni ja vanhempieni kanssa perhetuttujen luona, joiden isä oli esivalvoja. Saatoin ehkä juuri ja juuri olla ensimmäisellä luokalla koulussa. Isommat sisareni ja vanhimman lapset pelasivat sitten ajan suosikkipeliä Unoa.

Tuhersin siinä sitten (en ääneen tai näkyvästi) harmistusta itsekseni, etteivät halunneet ottaa mukaan. Esivalvojan vaimo huomautti siinä asiasta lapsilleen. Vastaus oli kireä "No saahan SE tulla mukaan!"

Samanlainen kokemus tuli tutuksi lukemattomia kertoja: ei me sua tänne HALUTA mutta tule nyt sitten jos on PAKKO! Oltiinpa sitten uimassa, menossa kylään, järjestettiinpä sit nuorten ilta minun isäni talossa, mentiin teatteriin, tai lentopalloon...

Luojan kiitos heidän ei tarvitse pelätä, että enää koskaan ottaisin yhteyttä. Ja mikä ihana rauha!

[Jakke]

Tämä nyt kuulostaa lähinnä sille, että JT-piireissä lapset kiusaa toisiaan ihan niinkuin muuallakin. Vaikeahan sitä on pois kitkeä. Aikuisemmalla iällä sitä ei tietenkään pitäisin enää tapahtua. Kuitenkin, jos ajatellaan mitä tahansa yhteisöä, vaikkapa työyhteisöä, niin tiettyjä kuppikuntiahan sinne syntyy eikä kaikki vietä aikaansa kaikkien kanssa. Eikä mun mielestä tarvitsekaan, kunhan nyt ei ihan syrjimiseksi mene.

Noista lentopallo ym. urheilutapahtumia ainakin meillä päin niitä järjestettiin kyllä useinkin ja porukka joka siellä kävi oli yleensa melkolailla sama. Meillä oli jopa salivuoroja jotka maksettiin kimpassa. Suunnilleen saman ikäluokan nuorisoa omasta ja lähiseurakunnista niihin osallistui. Jos joku tunsi jäävänsä ulkopuolelle, niin se johtui varmaan ihan siitä, ettei yksinkertaisesti pyörinyt samassa kaveripiirissä.

Tiedän että jotain vähän laajemmankin alueen viikonlopputurnauksia järjestettiin ainakin sählyn ja lentopallon merkeissä, mutta niihin osallistui sitten sellaista porukkaa jotka ottivat urheilun vähän vakavammin enkä esim. minä koskaan sellaisiin osallistunut.

[Kirsieveliina]

Meillä Oulussa/Kempeleessä oli paljon 10 vuotta vanhempia ja jonkin verran myös 10 vuotta nuorempia lapsia. Eipä siinä sitten paljon kaveriporukkaa päässyt muodostumaan samasta ikäryhmästä. Koulussa aina toivoin, että vitsi kun kun koko kunnassa olisi edes yksi toinen...

Ja harvoinpa sitä voi lapsena tunkea isompiensa jännittävämpiin menoihin. Joten en ottaisi tuosta mitään morkkista.

Hengellisellä johtajalla sen sijaan ei ole varaa sallia selvää syrjintää. Tämä nyt vain osoittaa sen, että todistajilta ei löydy armoa sen enempää kuin keskivertoihmiseltä. Mutta aina on ihmisiä joilta löytyy, oli todistaja tai ei.

Hauskimpiin juttuihin satuin isossa porukassa vasta kun sydämeni oli jo kääntänyt termostaatin nappulaa siitä, mikä tämän homman nimi on: pelattiin lautapeliä, laskettiin mäkeä... Päätös oli tehty, jalat lähtisivät myöhemmin. Myöhäistä oli enää kiinnittyä yhteisöön, silloin kun se oli kerran mahdollista.

[Tolppa-JT]

Itse olen melkein aina jäänyt ulkopuolelle niin peleistä kuin pippaloista. Kyllä bileistäkin kuuli hyvissä ajoin etukäteen, mutta kutsua ei tullut ei vaikka kerran kysyin suoraan voiko tulla mukaan.. ei kuulemma voinut kun oli jo niin paljon tulossa. Peleistä ei taas kauheesti kuullut, jos ei kuulunut johonkin tiettyyn porukkaan.
No oikeita kavereita on myös siunaantunut ja niihin on voinut luottaa ja ovat aidosti kiinnostuineita.

Milläänlailla syrjiminen ja joidenkin poisjättäminen tilaisuuksista ei ole hyväksyttävää sen takia, koska "meillä on rakkaus keskuudessamme". Olemme yhtä suurta perhettä. Hengellinen paratiisi! Näistä kyllä puhutaan paljon, mutta entäs ne teot!

[Bergerac]

Tämä nyt kuulostaa lähinnä sille, että JT-piireissä lapset kiusaa toisiaan ihan niinkuin muuallakin. Vaikeahan sitä on pois kitkeä. Aikuisemmalla iällä sitä ei tietenkään pitäisin enää tapahtua. Kuitenkin, jos ajatellaan mitä tahansa yhteisöä, vaikkapa työyhteisöä, niin tiettyjä kuppikuntiahan sinne syntyy eikä kaikki vietä aikaansa kaikkien kanssa. Eikä mun mielestä tarvitsekaan, kunhan nyt ei ihan syrjimiseksi mene.

Kyllä toki. Osittain normaalia ihmiselämää.

Mutta isoa kokonaisuutta eli Seura tosi Tm totuutta tarkastellessa Jehovan Todistajan elämään vaikuttaa suurelta osin Seuran käskyt eli suositukset. Ja ne vaikuttavat JT-ihmisen/perheiden elämään ja käyttäytymiseen. Pirun paljon.

Vastaavaan ei oikein mikään työpaikka tai työpaikan kuppikunta tms kykene.

[almi]

Vastaavaan ei oikein mikään työpaikka tai työpaikan kuppikunta tms kykene.

Ei varmaan, koska kyse on uskonnollisesta yhteisöstä. Toisaalta kaikissa uskonnollisissa pienyhteisöissä on omat kuppikuntaisuutensa, eikä Jehovan todistajien tilanne kovin suuresti eroa muiden pienryhmien toiminnasta. Valitettavasti/onneksi.

[Ninth]

Tämä nyt kuulostaa lähinnä sille, että JT-piireissä lapset kiusaa toisiaan ihan niinkuin muuallakin. Vaikeahan sitä on pois kitkeä. Aikuisemmalla iällä sitä ei tietenkään pitäisin enää tapahtua. Kuitenkin, jos ajatellaan mitä tahansa yhteisöä, vaikkapa työyhteisöä, niin tiettyjä kuppikuntiahan sinne syntyy eikä kaikki vietä aikaansa kaikkien kanssa. Eikä mun mielestä tarvitsekaan, kunhan nyt ei ihan syrjimiseksi mene.

Niin, asiahan olisi okei, mikäli Jehovan todistajat eivät mainostaisi olevansa maailman rakkaudellisimpia, huomaavaisimpia ja empaattisimpia ihmisiä.

Jehovan kansa on maailman paras ja oikeudenmukaisin! Vaan kun mennään siihen että yksittäisten ihmisten tulisi ottaa vastuuta epäoikeudenmukaisista teoistaan, pukkaa joka tuutista tekosyy: "Mutta me kaikki ollaan vain epätäydellisiä ihmisiä." Mikä tässä haiskahtaa epäloogiselta? Eikai vaan yhtälö, jonka mukaan täydellinen kansa koostuisi itse asiassa mädistä yksilöistä?

Itse en kärsinyt tuollaisesta meiningistä koska en ole ikinä perustanut ihmissuhteista tai isoista porukoista. Yltiösosiaalinen sisarukseni sen sijaan kärsi paljonkin erään vittumaisen JT-mukulan tempauksista (jotka muun muassa sisälsivät lapsille tyypillistä kaveruuksien hajottamista ja mustamaalaamista). Eipä touhuun ikinä puututtu, koska pennun vanhemmat eivät uskoneet heidän enkelinsä kykenevän mihinkään inhottavaan.

[am-ha·’a’rets]

Lenttikseen liittyen järjestettiin sellaisia tapahtumia, en tiedä missä mutta erittäin salaista touhua se oli, että jollekkin biitsille kutsuttiin tiettyjä suosittuja jt-yksilöitä ,teltat mukaan ja viikonloppuna pelattiin lenttis turnaus. Muistan, että se aiheutti paljon mielipahaa monissa seurakunnan nuorissa kun he eivät päässeet mukaan,eli sinne valittiin osallistujat pärstä kertoimen mukaan. Se oli niitä ensimmäisiä hetkiä ,jolloin tunsin, että tämä touhu on erittäin epäoikeudenmukaista. Meillä kotona äiti on aina opettanut, että ketään ei saa syrjiä tai jättää ulkopuolelle. Kysyin eräältä tienraivaaja siskolta joka oli järjestämässä kyseistä lenttis turnausta, että etkö nyt tee eri tavalla kuin opetat muita. Hän totesi, että kaikkia ei voi kutsua ja jos otan aiheen esille jossain niin sitten en voi koskaan odottaa kutsua kyseiseen turnaukseen......kysyin vanhimmilta, että mitä touhua tuollainen on...eivät sanoneet mitään, koska omat lapsensa olivat kyseistä juttua järjestämässä, voitte arvata, että kutsua ei kuulunut...

Kuulostaapa tutulta. Nämä lenttisturnaukset olivat kyllä niin salamyhkäistä touhua, että vieläkin ihmetyttää. Eikös niitä tuolla Lappeenrannan suunnalla järjestetty... mikäs umpimähkä se nyt olikaan... ei muuten koskaan tullut kutsua vaikka kyseisten henkilöiden kanssa pyörinkin. Sitä oltiin niin vaisuja ja jos sattui kysymään viikonlopun suunnitelmia niin vastaukseksi tuli aina: "en tiedä". Pikkasen harmitti kun sai kuulla joltain muulta, että koko porukka on painunu jonnekkin mökille.

So called friends

Ja tuo etelänmatkajuttukin kuulostaa erittäin tutulta. Taitaa meillä olla yhteisiä tuttuja.

[Jakke]

Eikös niitä tuolla Lappeenrannan suunnalla järjestetty... mikäs umpimähkä se nyt olikaan... ei muuten koskaan tullut kutsua vaikka kyseisten henkilöiden kanssa pyörinkin.

Siellä suunnalla näitä turnajaisia vissiin pidettiin. Itseäni ei olis voinu vähempää kiinnostaa, kun ainakin kuulemani perusteella ne oli vähän sellaisia enemmän urheiluun kuin hauskanpitoon keskittyviä tilaisuuksia.

[am-ha·’a’rets]

Siellä suunnalla näitä turnajaisia vissiin pidettiin. Itseäni ei olis voinu vähempää kiinnostaa, kun ainakin kuulemani perusteella ne oli vähän sellaisia enemmän urheiluun kuin hauskanpitoon keskittyviä tilaisuuksia.

Juu.. ei muakaan se urheilu niin kiinnostanu kun en lentopalloa oikein voi pelata mutta olisivat edes olleet rehellisiä ja kertoneet mitä tekevät. Eihän se toisaalta mulle kuulu mutta jos ollaan olevinaan kaveria niin ollaan sitten rehellisiä!!

[Vieras]

Jep mäkin olen kuullut tosta lenttishommasta.. tosiaan vain valiosakki sinne pääsi, ei muut, niillä oli joku oma nettisivustokin.. mutta eipä muakaan urheilu sinänsä oisi kiinnostanut vaan uusiin porukoihin tutustuminen jne.

[sorbet]

So called friends

Ja tuo etelänmatkajuttukin kuulostaa erittäin tutulta. Taitaa meillä olla yhteisiä tuttuja.

Joo niin taitaa...

[Jakke]

Jep mäkin olen kuullut tosta lenttishommasta.. tosiaan vain valiosakki sinne pääsi, ei muut, niillä oli joku oma nettisivustokin.. mutta eipä muakaan urheilu sinänsä oisi kiinnostanut vaan uusiin porukoihin tutustuminen jne.

"Valiosakki" valikoitui nimenomaan sillä perusteella, ketkä halusivat pelata vähän tasokkaampaa peliä. Ihan ymmärrettävä juttu sinänsä ja toisaalta asia haluttiin kai pitää vähän salassa juuri sen takia, ettei vähempi urheilulliset loukkaantuisi kun eivät pääse mukaan.

Tuosta nyt on turha kenenkään mieltään pahoittaa.