Vieras kirjoitti:K
Kaikki maailmassa nähdään pahana ja ulkopuolisena,tuhoutuvana.
Itse näen maailmassa paljon hyvää vaikka viimepäivien tapahtumumat ovat venyttäneet käsitysteni kestävyyttä.
Jatka samaa tarkkailua ja koe omin silmin että kaikki ei ole aina välttämättä pahaa. Esim. sodankäynti ainakin sivistyksellisissä länsimaissa on muuttunut nykyään sodaksi terrorismia vastaan, eikä siis ole enää valloitussotaa, onhan sekin pieni edistysaskel kohti parempaa.
Järjellä tiedän että asioita vain tapahtuu mutta jostain ajatusten syövereistä tulee tämä: Jos jt:t ovat jossain kuitenkin osuneet oikeaan,onko nää lopun merkkejä kuten väittävät... Kaikki pahenee,tilanteet kärjistyy,mitä uskoa??!!??
Näinhän se vartiotorniseura laskeekin että kun jt:t ahdistuvat ja pelkäävät niin he eivät uskalla ainakaan erota tai tulla erotetuiksi ja sen sijaan pysyvät ruodussa ja kiltisti tekevät pakkolahjoituksia, sillä eihän Herran eteen sovi tyhjin käsin tulla, vai mitä?
Hanki oikeaa tietoa. Sitä mitä tiedemiehet ovat jo pystyneet todistamaan oikeaksi. On paljon sellaista tietoa joka on tieteellisin kokein osoitettu oikeaksi.
Esim. Millaisen puhelimen jehovantodistajat voisivat uskonnollisella tiedollansa rakentaa Harmagedonin jälkeen?
Paratiisissa muutaman miljoonan pelastuneen täytyisi epäilemättä pitää toisiinsa yhteyttä, miten se onnistuisi ilman puhelinta?
Jehovantodistajat taas eivät pysty mitään tietoansa osoittamaan oikeaksi. He vain uskovat hallintoelimen kirjoitusosaston jaarituksiin vaikka heillä ei ole ensimmäistäkään tieteellistä tutkijaa siellä tekemässä oikeaa tutkimustyötä. He ovat kaikki kouluttamattomia ja luulevat tietävänsä asioista kaiken.
Jehovantodistajat lainaavat maailmallisia tiedemiehiä, jos pitää jotain osoittaa todeksi mutta vain silloin jos se on sopusoinnussa jehovantodistajien opin kanssa.
Mutta jos tiedemiesten tutkimat asiat eivät ole sopusoinnussa jt-opin kanssa, niin silloin niitä ei parane lainailla.
Tämän takia jt-uskonto ei kehity ... tai kehittyvät liian hitaasti ... usein vuosikymmeniä jäljessä muun maailman menosta.
Äärettömän stressaavaa ja kuluttavaa.
En halua mitään muuta kuin normaalin arjen perheelleni,nämä ajatukset vain vainoavat ja ahdistavat mieltäni..
Pelko perseessä on moninkertainen, kun on perhe joka pitäisi luotsata harmagedonin läpi, mutta kun ei ole oikein itsellä täysin varmaa uskoa - kaikesta opetuksesta huolimatta - niin pelottaa ja ahdistaa, eikä voi ollakaan koska on liian älykäs uskoakseen kaikkea aivan sokeasti, kuten jotkut uskovat.
Varmuutta ei kai voi saada ennenkuin näkee asioiden tapahtuvan tai olevan tapahtumatta.
Välillä sitä ajattelee että jos jt puhe on totta,miksi olen niin huono-onninen että synnyin juuri tähän aikaan..
Ja sitten taas,miksi edes ajattelen näin.
Vaikuttaa siltä että olet kulkeutumassakohti uskon haaksirikkoa. Älä huoli, siihen ei kuole vaikka se pahalta tuntuukin. Se on kuin olisit koteloitunut ja synnyt sitten uudestaan tavalliseksi maailmalliseksi, ja alat ottaa enenevässä määrin vastuuta itsestä ja perheestäsi itsenäisesti omien aivojesi ajatusten mukaisesti, etkä jonkin jt-uskontosyöttölaitoksen mukaisesti.
Ja voin sanoa että varmuus tulee,vaikkakin hitaasti. Minä ole täydellisen varma ettei mitään harmagedonia tule. Ja kesti se minullakin monta vuotta että tämä varmuus tuli.
Usein se varmuus tuleekin vasta sitten kun ikää alkaa kertymään ja huomaa että "pirskatti ... nuoruus meni jehovan touhuissa ja raamattu kainalossa hypähdellessä ... ihan hukkaan meni ... ja harmittaa ... olis voinut vaikka elää elämää sen sijaan, käydä enemmän naisissa ja sen sellaista mikä kuuluu nuoruuteen".
Mutta tää on elämää ja siitäkin pitää koittaa repiä jotain positiivista.
Esim. kun oli nuorena hurskas jt ja ei käynyt naisissa, niin eipähän ole elatusmaksujakaan.
Onko tähän ristiriitaan kokemuksia?
On. Täällä kun seikkailet jatkossakin, niin voit kokea monenlaisia helpotuksen tunteita sitä mukaa kun pystyt karistamaan jt-uskonto kahleita yltäsi.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
