Jos näin oli, kun Babyloniasta palattiin, jos kuitenkin...

Jehovan todistajien oppien lähempää tarkastelua

Valvoja: Moderaattorit

Polyester
Viestit: 2973
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Jos näin oli, kun Babyloniasta palattiin, jos kuitenkin...

Viesti Kirjoittaja Polyester »

Pakkosiirtolaisten paluuta koskeva Kyyroksen säädös. Kun Kyyros määräsi, että juutalaisten pakkosiirtolaisuus päättyy, hän täytti tehtävänsä Jehovan Israelille asettamana ’voideltuna paimenena’ (2Ai 36:22, 23; Esr 1:1–4). Julistus esitettiin ”Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä vuonna” eli ensimmäisenä vuonna, jona hän hallitsi valloitettua Babylonia. Danielin 9:1:ssä Raamatun kertomus puhuu ”Dareioksen ensimmäisestä vuodesta”, ja tämä on ehkä ollut Babylonin kukistumisen ja ”Kyyroksen ensimmäisen vuoden” (Babylonin hallitsijana) välissä. Jos näin oli, tämä merkitsisi sitä, että kirjoittaja ajatteli ehkä Kyyroksen ensimmäisen vuoden alkaneen loppuvuodesta 538 eaa. Jos kuitenkin Dareiosta pidetään Babylonian varakuninkaana, jolloin hän olisi hallinnut yhtäaikaa Kyyroksen kanssa, Kyyroksen ensimmäinen hallitusvuosi kesti babylonialaisen tavan mukaan laskettuna nisankuusta 538 nisankuuhun 537 eaa.

Raamatun kertomuksen mukaan Kyyroksen säädös, jonka nojalla juutalaiset vapautettiin palaamaan Jerusalemiin, esitettiin todennäköisesti loppuvuodesta 538 tai alkuvuodesta 537 eaa. Tällöin juutalaispakkosiirtolaisilla olisi ollut aikaa valmistautua muuttoon Babylonista, tehdä pitkä matka Juudaan ja Jerusalemiin (matka joka saattoi Esr 7:9:n mukaan kestää nelisen kuukautta) ja silti asettua asumaan Juudassa sijaitseviin ”kaupunkeihinsa” ”seitsemännessä kuussa” (tisrikuussa) 537 eaa. (Esr 3:1, 6.) Tämä merkitsi ennustetun 70-vuotisen Juudan autioituksen päättymistä; autioitus oli alkanut samassa kuussa, tisrikuussa, 607 eaa. (2Ku 25:22–26; 2Ai 36:20, 21).
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200001102

Teorioita saa rakennella ja epävarmuuden ilmaiseminen on sallittua, monesti suotavaakin. En ole historian asiantuntija, ja kenties Vartiotornin näkemys pakkosiirtolaisuudesta paluun ajankohdasta on kuin onkin oikea. Huomioni kiinnitti kuitenkin se merkittävä epävarmuus, mikä tuohon asiaan näyttää liittyvän. Vartiotornin epävarma pyörittely asian ympärillä ei mitenkään anna riittävää pohjaa sille, että lopuksi julistetaan paluun ajankohta tunnetuksi kuukauden tarkkuudella - ja lisäksi tehdään tästä johtopäätös Jerusalemin tuhon ajankohtaa koskien, vaikka tuokin asia on vahvasti tulkinnanvarainen. Näiden tulkintojen varovainenkin arvosteleminen on silti Jehovan todistajien seurakunnassa tabu, sillä liittyyhän kaikki viime kädessä oppiin vuoden 1914 merkityksestä.

Vartiotorni on käsitellyt asiaa muuallakin, mutta lyhyemmin. Paluun ajankohta lähinnä todetaan ikään kuin historiallisena faktana.
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2003361
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2006044
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2011736

Paluun ajankohtaan liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta, mistä Vartiotorni siis näyttää itsekin olevan tietoinen. Valmistautumisen ja itse matkan kesto on oma kysymyksensä, mutta epävarmaa on jo se, mihin "Kyyroksen ensimmäinen vuosi" viittaa? Oliko kyseessä Babylonian valloituksen vuosi vai sen jälkeinen ensimmäinen "täysi" vuosi, joka alkoi nisankuusta? Lisäksi kalentereita oli erilaisia: joissakin vuosi alkoi nisankuusta, joissakin jostain muualta. Tai voisiko "Kyyroksen ensimmäinen vuosi" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pakkosiirtolaiset vapautettiin noin vuoden sisällä Babylonian valloituksesta?

Vartiotorni itse ehdottaa (toisena vaihtoehtona) laskutapaa, että Kyyroksen ensimmäinen vuosi tarkoitti aikaa nisankuusta 538 eaa nisankuuhun 537 eaa. Tämä tulkinta sinänsä sopii - vähintäänkin yhtenä mahdollisuutena - käsitykseeni siitä, miten tuohon aikaan vuosilukuja oli tapana merkitä. Tällöin ei kuitenkaan ole mitään perustetta sille väitteelle, että Kyyroksen säädös olisi "todennäköisesti" annettu vasta loppuvuodesta 538 eaa. Miksei yhtä hyvin alkuvuodesta, tai vaikkapa vuoden vaihtumisen kunniaksi? Nisankuu sijoittuu maalis-huhtikuun vaihteeseen, joten mikäli säädös olisi annettu noihin aikoihin, juutalaiset olisivat ehtineet syksyksi Jerusalemiin, ja tällöin autioituksen päättymisen vuodeksi tulisikin 538 eaa. Tämä johtaisi Vartiotornin aikalaskelmissa vuoden 1914 sijasta vuoteen 1913. Vartiotornin arviota "nelisen kuukautta" kestävästä matkasta voi pitää hatusta vedettynä, eikä sekään tekisi tätä tulkintaa mahdottomaksi.

Esra 3:1:ssä mainitaan kuukausi, mutta ei vuotta, mikä jättää tulkinnanvaraa. Paluu saattoi siis periaatteessa kestää useita vuosia. Esra 3:1 ei myöskään sano, että juutalaiset asettuivat asumaan kaupunkeihin "seitsemännessä kuussa" (tisrikuussa), vaan että he tuolloin kokoontuivat Jerusalemiin ja olivat siis jo olleet alueella ainakin jonkin aikaa. Esra 3:1:ssä mainitun kokoontumisen pitäminen "autioituksen ajan" jonkinlaisena virallisena päätepisteenä on puhtaasti tulkintakysymys. Siihen voisi Vartiotornille tyypillistä retoriikkaa lainaten kysyä: "Olisiko mielestäsi järkevää, että Jerusalemin autioituksen katsottaisiin päättyneen vasta tuolloin? Historiallisten tosiasioiden valossa on selvää, että kaikki juutalaiset eivät ole voineet palata alueelle yhtä aikaa, sillä matka on tuonaikaisilla kulkumenetelmillä epäilemättä kestänyt eri ihmisillä erilaisia aikoja. Ensimmäiset juutalaiset ovat palanneet alueelle varmastikin jo useita kuukausia ennen seitsemännen kuukauden kokoontumista, joten autioitus on loogisesti päättynyt jo merkittävästi ennen tisrikuuta 537 eaa. Henkeytetyn Raamatun antaman erehtymättömän todistuksen mukaan on siis täysin selvää, ettei autioituksen päätepisteenä voida pitää "seitsemättä kuukautta", tisrikuuta 537 eaa". Niin, eikä vuosikaan välttämättä ole oikein.

Aiheesta löytyy hieman materiaalia netistä, esimerkiksi:
http://www.jwlove.org/2014/03/09/did-th ... in-537-bc/
http://www.jwfacts.com/watchtower/607-s ... ophecy.php
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8099
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Jos näin oli, kun Babyloniasta palattiin, jos kuitenkin...

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Se nyt menee vain niin, mistä eksiilin katsotaan alkaneen. Oli miten oli, eittämätön tosiasia on kuitenkin se, ettei se kestänyt seitsemää vuosikymmentä tai jatkuu edelleen, sillä edelleen noilla seuduin asuu juutalaisia. Läheskään kaikki eivät palanneet ja ne, jotka palasivat palasivat aiemmin. Raamattu on hyvin suuripiirteinen kirjakokoelma vuosiluvuista puhuttaessa. Osa vuosiluvuista täsmää yleisen historian kanssa ja sitä osaa, mitä jehovantodistajuus esittää eksiilin alkamiseksi, ei millään muotoa voida sovittaa historiallisiin faktoihin.
Polyester
Viestit: 2973
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Re: Jos näin oli, kun Babyloniasta palattiin, jos kuitenkin...

Viesti Kirjoittaja Polyester »

Vartiotorni katsoo profeetallisen 70 vuoden jakson alkaneen siitä, kun Juudan alueella vielä oleva väki pakeni Egyptiin Gedaljan murhan jälkeen seitsemännessä kuussa. Tämä tapahtui Vartiotornin tulkinnan mukaan samana vuonna, jonka viidennessä kuussa Jerusalemin muurit, temppeli ja enimmät muut rakennukset hävitettiin. Tulkinta lienee mahdollinen, mutta täpärälle menee sadonkorjuun kanssa: tämän tulkinnan mukaan Gedaljan hallintokausi olisi jäänyt vain parin kuukauden mittaiseksi ja ulottunut varhaiseen syksyyn, vaikka Jer. 40:12 puhuu runsaan viini- ja hedelmäsadon korjaamisesta. Ei liene ihan huono tulkinta, että tuona vuonna sato saatiin korjata rauhassa ja Gedalja murhattiin vasta seuraavana vuonna. Mitenkään yksiselitteisenä suuntaan tai toiseen tätäkään asiaa ei voitane pitää.

Muutenhan näillä ei olisi niin merkitystä, mutta Vartiotorni haluaa pitää kiinni tulkinnasta, jonka mukaan Jerusalem oli kirjaimellisesti tyhjä asukkaista tasan 70 vuotta. Jo parin kuukauden saati parin vuoden heitto keston suhteen olisi Vartiotornille hankala asia, joka samalla söisi pohjaa profetian kirjaimelliselta tulkinnalta muiltakin osin.

Raamatulla on tapana lyödä korville niitä, jotka sen yrittävät kirjaimellisesti totena ottaa. Eräänä osoituksena 70 vuoden profetiaan liittyvästä suurpiirteisyydestä on se, että 2. Aik. 36:21 liittää Jeremian ennustuksen maan lepäämiseen ja sapatin pitämiseen 70 vuoden ajan, vaikka Jeremia ei sapatin levosta maininnut sanallakaan, vaan ennustuksen mukaan maa tulisi täyteen raunioita ja autioituisi ja "nämä kansat" palvelisivat Babylonian kuningasta 70 vuotta (Jer. 25:11). Daniel 9:2 taas antaa Jeremian ennustukselle jälleen uuden tulkinnan ja sen mukaan Jerusalemin hävitysten (useiden käännösten mukaan monikossa) piti kestää 70 vuotta.
Vastaa Viestiin