Lehtiteline

[sorbet]

Tässä päivittäin kun kuljen Hesan asematunnelista huomaa jt:tä nojailemassa kaiteisiin tai seiniin lehdet kädessä. Itselle tulee mieleen lehtiteline...välillä todistajia saattaa kerääntyä juttelemaan jonkun "lehtitelineen" kanssa, yleensä kävelen hitaasti ohi ja kuuntelen (utelias kun olen,heh) Yksi keskustelu kahden siskon välillä. Toinen oli kai jo hyvän aikaa seissyt "lehtitelineenä" ja toinen sisko saapui paikalle ja tarjosi apuaan. Siinä venkslattiin sitten lehtien kanssa, kun toinen totesi, että osa lehdistä onkin viivattuja siihen toinen: " ei sillä ole väliä, pääasia, että päästään näistä eroon." 'ajattelin, että huh huh...itse olen sitä mieltä, että asematunnelissa seisominen on todellista lusmuilu kenttäilyä....kukaan tuskin aamuruuhkan aikaan pysähtyy juttelemaan saati ottamaan lehtiä...saa kivasti tunteja kun siellä seisoskelee puhumattomana...

[Tony]

Jos ei asematunnelissa seisoskelu herätä ajatteluelintä niin ei sitten mikään. Siis halloo, seisoa nyt telineen virkaa suorittamassa ja kuvitella, että se on sitten se Jehovan toive nro uno, ja että sillä saa lunastettua lippunsa paratiisiin...

Ei pienintäkään järjen hiventä.

[Vieras]

Ulkopuoliselle tuo todistajien tapa tehdä kenttää asematunnelissa ei anna hyvää kuvaa. Ehkä todistajat haluavatkin seisoa passiivisena? Sehän on helpoin tapa saada tunteja kasaan kun ei tarvi tehdä mitään. Kenttätyö on vapaaehtoinen pakko ja tunnit on otettava jostain ettei tule seurakunnassa sanomista. Yleensä he vielä juttelevat keskenään, osoittaen näin etteivät ole kiinnostuneita ohikulkijoista. Varsinkin tuon toisen kommentti "että lehdistä on päästävä eroon" kertoo ettei siellä seisoskeltaisi jos ei olisi pakko.

[Vieras]

Ne muodostavat vaaran yksinäiselle, esim. juuri kaupunkiin muuttaneelle, joka voi tuntea myötätuntoakin jotakin hänelle tuntemattomasta syystä lehtiensä kanssa seisoskelevaa henkilöä kohtaan, jos tuo sattuisi yksin tuolloin olemaan.

[hijt]

Ulkopuoliselle tuo todistajien tapa tehdä kenttää asematunnelissa ei anna hyvää kuvaa. Ehkä todistajat haluavatkin seisoa passiivisena? Sehän on helpoin tapa saada tunteja kasaan kun ei tarvi tehdä mitään.

Minä törmäsin myös kyseiseen kenttäilymuotoon juuri Hesan asematunnelissa eka kertaa, enkä ollut uskoa silmiäni. Bonnin keskustassa kävelin kerran erään vanhan jt-pariskunnan ohi, mies ja vaimo istuivat kumpikin klappituoleissa molemmin puolin vilkasta jalkakäytävää lehdet sylissä, kuten kaupustelijat ikään.

[Esivalvoja]

Ne tulee juttelemaan "lehtitelineen" kanssa, joita asia kiinnostaa. Kuulemma syntyy paljon hyviä keskusteluja.

[Bergerac]

Ne tulee juttelemaan "lehtitelineen" kanssa, joita asia kiinnostaa. Kuulemma syntyy paljon hyviä keskusteluja.

Mikäli luopio-paita päällä oleva henkilö saapuisi keskustelemaan ketjussa mainitun "lehtitelineen" kanssa niin mikä mahtaisi olla seuraus ?

Näkisimmekö ehkä juoksevan lehtitelineen ?
Tai sitten "en kuuntele, en kuuntele -lehtitelineen" ?

[Istuva Härkä]

Suurelle osalle todistajia kentän tekeminen on pelkkää suorittamista.

He saattavat oikeasti arvostaa sitä työnä, koska heillä on jt-perhetausta joka luo näennäisen arvostuksen mitä vain todistajaelämää kohtaan. Se on sitä samaa muodollista arvostusta kuin mitä ylipäätään kristityillä on kirkossa käyntiä kohtaan, pyhältä tuntuu vaikkei hommaa rakastakaan. Lehtitelineenä kentän 'suorittaminen' on vain helpompaaa. Monet nuoret käyttävät kenttäaikaa syömässä käymiseen, autolla ajeluun jne. Jopa vain yksi käyty ovi raporttituntia kohden ei ole vitsi vaan fakta toisten kohdalla. Silti jos näillekin nuorille juttelisi Seurasta/Järjestöstä, sen opetuksista ja muusta, arvostelevaan sävyyn, saisi silti tuomitsevan reaktion. Niitä asioita arvostetaan perhataustan takia, se on syvällä aivoissa vaikkei teossa näykään.

[Viljo]

Elävistä lehtitelineistä tulee mieleen mahtoiko Jeesus todella tarkoittaa tuollaista toimintaa antaessaan ns. lähetyskäskynsä.

"What would Jesus do?" Raamatun kertomuksen perusteella antaisi varmaan ruoskan laulaa

[AchanBeroean]

'ajattelin, että huh huh...itse olen sitä mieltä, että asematunnelissa seisominen on todellista lusmuilu kenttäilyä....kukaan tuskin aamuruuhkan aikaan pysähtyy juttelemaan saati ottamaan lehtiä...saa kivasti tunteja kun siellä seisoskelee puhumattomana...

Vaikka työpaikkani on lähellä asematunnelia, kuljen siellä harvoin, koska en pyri käymään liian usein kebabilla.

Asematunnelin kenttäilyä harrastavat usein mummelit tai ukot, joille käveleminen tuottaa tuskaa. Sama poppoo tuntuu pyörivän, lievätkö jotain työttömyyttään tai sairaseläkettään täyttäviä henkilöitä.

Jos vaihtoehtona on pimputella lähiöissä tyhjien huoneistojen ovikelloja, kun asukkaat ovat töissä, voi asematunneli, jossa aina pyörii kansaa, tuntua mielekkäämmältä sananjulistuspaikalta.

Mainoksena asematunnelissa seisoskeleva lahkolainen on tehokas, koska ainakin täällä internetissä tuota kenttäilymuotoa on vuosien varrella puitu erikoisen paljon siihen käytettyihin miestyövuosiin suhteutettuna.

[sorbet]

Kun ohi kulkiessaan katselee näitä mainitsemiani "lehtitelineitä" niin ,he eivät anna mairittelevaa kuvaa jehovan todistajuudesta. Puoli kuolleita mummoja ja pappoja kärsivä ilme kasvoillaan ja vaatteet sieltä jostain menneiltä vuosikymmeniltä. Eikö näyttäisikin paremmalta, jos siellä seisoisi iloisesti hymyileviä asiallisen trendikkäästi pukeutuneita nuoria lehdet esillä? Noilta vanhoilta raihmnaisilta kun ei irtoa esimerkiksi hymyn hymyä. Vain tuimia katseita.Itse en menisi vanhana ja raihnaisena seisomaan koko päiväksi kylmään ja kosteaan asematunneliin. Kyllä ne siellä vanhainkodeissakin pystyisivät todistamaan hoitajille tai kotonaan, kun käy esimerkiksi kauppapalvelu, ruokapalvelu tai kotihoito.

[Pehmoluopio]

Kaliforniassa tuli moitetta kenttäilystä hiekkarannalla viideltä aamulla (jolloin siellä on jehovien lisäksi lähinnä lokkeja ja pulmussirrejä), samoin katutyötä oli tehty pikkukaupungissa samaan aikaan yhtä tehokkaasti.

Hei, asematunnelissa sentään jehovat ovat VÄHEMMISTÖ!

OTOH, kerjuusirkus asematunnelin ympärillä on niin suuri etten viitsi mennä koko paikkaan.

[Pehmoluopio]

Asematunnelin kenttäilyä harrastavat usein mummelit tai ukot, joille käveleminen tuottaa tuskaa. Sama poppoo tuntuu pyörivän, lievätkö jotain työttömyyttään tai sairaseläkettään täyttäviä henkilöitä.

Voisivat ottaa mallia kerjäläisistä. Ainakin nee herättävät sääliä, rahaa en kuitenkaan antaisi!

Tulee mieleen Wanha aika, jolloin olin Wiipurissa ja traktaatteja meni niin paljon kuin jaksoi jakaa. Kun hiki hatussa oli kenttäilty siellä niin vastaan tuli kerjäläinen traktaatti kädessä, teki ristinmerkkiä ja sanoi olevansa kristitty ja tarvitsevansa rahaa...

[Vieras]

Suurelle osalle todistajia kentän tekeminen on pelkkää suorittamista.

He saattavat oikeasti arvostaa sitä työnä, koska heillä on jt-perhetausta joka luo näennäisen arvostuksen mitä vain todistajaelämää kohtaan. Se on sitä samaa muodollista arvostusta kuin mitä ylipäätään kristityillä on kirkossa käyntiä kohtaan, pyhältä tuntuu vaikkei hommaa rakastakaan. Lehtitelineenä kentän 'suorittaminen' on vain helpompaaa. Monet nuoret käyttävät kenttäaikaa syömässä käymiseen, autolla ajeluun jne. Jopa vain yksi käyty ovi raporttituntia kohden ei ole vitsi vaan fakta toisten kohdalla. Silti jos näillekin nuorille juttelisi Seurasta/Järjestöstä, sen opetuksista ja muusta, arvostelevaan sävyyn, saisi silti tuomitsevan reaktion. Niitä asioita arvostetaan perhataustan takia, se on syvällä aivoissa vaikkei teossa näykään.

Tää on kyllä hyvin sanottu, juuri näin asia on. Kenttäaika saattaa olla silkkaa lusmuilua esim nuorten kohdalla mutta ei siitä mitään huonoa omaatuntoa kanneta. Muutenkin saatetaan elää lähes kuin "maailman" nuoret eikä siinäkään mitää pahaa nähdä niin kauan kuin roikutaan järjestössä enemmän tai vähemmän nimellisesti kiinni. Sen sijaan jos alkaisi tosiaan keskustella ja heittää ns. vaikeita kysymyksiä niin nämä nuoret näkisivät semmosen ihan syntisenä luopiotoimintana.

[Golgata]

"Kenttäaika saattaa olla silkkaa lusmuilua esim nuorten kohdalla mutta ei siitä mitään huonoa omaatuntoa kanneta. Muutenkin saatetaan elää lähes kuin "maailman" nuoret eikä siinäkään mitää pahaa nähdä niin kauan kuin roikutaan järjestössä enemmän tai vähemmän nimellisesti kiinni."

Olin kuvailemasi nuori järjestössä ennen eroamistani. Lusmuilu saattaa kuulostaa rennolta tavalta selviytyä jeppuloissa. Ihan kuin pelaisit kaksilla korteilla. Mutta, mikäli et pääse tuosta kaksinaamaisuuden oravanpyörästä tarpeeksi ajoissa irti, seuraa siitä henkisesti paha ja turvaton olo. Tuo paha olo jatkuu vielä silloinkin kun olet lähtenyt järjestöstä. Minun tapauksessa kaikki päättyi lopulta hyvin ja maailmallinen elämäntapa vei voiton. Siihen kuitenkin tarvittiin asteittainen irtautuminen järjestöperheestä ja sen paineesta. Se mitä itse tekisin toisin jos pystyisin asioita korjaamaan on se, että olisin kyseenalaistanut järjestön opetuksia enemmän itselleni ennen eroamistani. Lähdin jeppuloista ennemminkin vapaamman ja helpomman elämän tavoittelun vuoksi kuin sen että järjestö on opetuksiltaan läpimätä. Sitä voisi tietysti sanoa että sama se mistä syystä järjestöstä lähtee, pääasia että lähtee. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että roikkujanuorten kannattaisi pohtia kunnolla eroamisen syitä ennen kuin eroavat. Niin tekemällä on paljon helpompaa lähteä ja aloittaa uusi elämä ilman järjestöä.