Johanneksen poika kirjoitti:– – "hurskaat" JT:t puhuivat joistakin jehovantodistajista halventavasti "huonosti mukana olevina". Tästä seuraa loogisesti se, että he pitivät itseään ilman muuta "hyvin mukana olevina", ts. "hyvämaineisina". Kyllä seurakunnissa oli selvästi ainakin kaksi ryhmää. - -
Juuri näin. Nuoret olivat ihan oma lukunsa. Muistan, kuinka nuoria varoiteltiin säännöllisesti huonosta seurasta myös seurakunnan sisällä.
Merkittävimmän osan uusista lahkolaisista Vartiotorni saa lahkolaisten jälkikasvusta. Seurakunnissa on lapsia, jotka varttuessaan alkavat suhtautua lahkoon ja uskontoon eri tavoin.
Konventtipuheissa nuoria kehotettiin hakeutumaan "innokkaiden" ja "esimerkillisten" nuorten seuraan. Nämä olivat "hengellismielisiä" ja pitivät tavoitteenaan tienraivauksen aloittamista. Nämä "kypsät" nuoret tunnisti myös siitä, että he kävivät varhain kasteella ja vastailivat ahkerasti Vartiotornin tutkisteluissa eivätkä jääneet pois kokouksista. Nämä olivat "hyvää seuraa".
Puheissa varoiteltiin "maailmallisuuden hengestä", jota "jotkut" nuoret levittävät seurakuntien sisälläkin. Nämä "hengellisesti heikot" nuoret eivät viivailleet viikonloppuisin vartiotorneja vaan käyttivät aikaansa "maailmallisen viihteen" parissa esimerkiksi kuunnellen "kristitylle sopimatonta" musiikkia tai katsoen "moraalittomuutta" sisältäviä elokuvia. Nämä nuoret olivat "huonoa seuraa".
Konventtinäytteissä tällaiset "huonosti mukana olevat" nuoret pyysivät "esimerkillisiä" nuoria mukaansa vaikkapa viikonloppujuhliin, joissa tarjoiltaisiin alkoholia ja joihin kutsuttaisiin myös "maailmallisia" kavereita. Näytteissä esimerkillinen nuori tietenkin kieltäytyi tarjouksesta ja lähti sen sijaan kenttätyöhön.
Muistan "esimerkillisenä" nuorena kokeneeni lahkon ohjeistuksen ristiriitaiseksi: yhtäältä "huonoa seuraa" piti välttää, toisaalta "hengellisesti heikkoja" olisi pitänyt "auttaa".
Kuuluin itse tietysti tienraivaajana mukamas esimerkillisiin ja "hengellisesti vahvoihin". Paheksuin kovasti, lähes halveksuin "huonosti mukana olevia" nuoria. Yksikin poika liittyi jääkiekkojoukkueeseen. Hän ei ollut käynyt kasteella eikä käynyt ihan säännöllisesti kokouksissakaan. Jääkiekkohomma oli tietysti seurakuntalaisten mielestä ihan kauheaa: sehän merkitsi keskittymistä vääriin asioihin ja hakeutumista saatanalliseen seuraan. Tuo kaveri jättäytyi pian pois seurakunnan toiminnasta eikä hänestä tietääkseni koskaan tullut lahkolaista.
vuosien teatteri lie tehnyt jälkensä