Mulla on itseasiassa tosi traumaattisia kokemuksia demoneilla pelottelusta.
Mun kotiseurakunnassa näitten demonitarinoiden kertominen oli tosi yleistä ja jatkuvaa.
Tästä seuras että mua pelotti ihan älyttömästi nukkua yksin omassa huoneessa lapsena, puhumattakaan yksin kotona olemisesta yöllä! Pelkäsin jokaista rapsahdusta tai ääntä, ja oikeesti pelkäsin että demonit hyökkää. Nää tarinat oli jäänyt jonnekin tosi syvälle psyykkeeseen, ihan lapsesta asti on aina peloteltu ja jotenkin koki kaiken just sellasena hallitsemattomana, vakavana ja vaarallisena.
Nää pelot oikeestaan jatku ihan parikymppiseks asti, ja vasta sen jälkeen kun tajus koko JW sekoilun olevan täyttä valetta, niin nää pelot ovat kadonneet.
Kans nämä vainot ja niillä pelottelu aiheutti pelkoa ja ahdistusta lapsena. Kun aikuisena kerroin toiselle todistajalle tästä että mua pelotti noi jutut tosi paljon lapsena, ja aiheutti jopa unettomia öitä, niin oli jotenkin huolestuttavaa nähdä että hän ei tuntenut minkäänlaista empatiaa vaan totesi että "Noh, kyllä lapsien pitää tietää noista vainoista koska niitähän on vielä tulossa ja se on ihan tosielämää mitä tulee tapahtumaan!"
Just...
