J Hepatiitti kirjoitti:Onhan se nyt ihan vähän surullista jos koko elämä menee oman ajan ja varojen lahjoittamisessa järjestön toimintaan, jonka pääprinsiippeinä tuntuu nykyään olevan tosiaan pedofiilien suojelu ja entisten jäsenten eristäminen, demonisoiminen ja mielellään vaimentaminen. Rahat ohjataan maailmanlaajuiseen työhön.
Surullistahan se on.
Lahkolainen ja alkoholisti muistuttavat toisiaan sikäli, että kumpikin kieltää ongelmansa. Alkoholisti suuttuu ja loukkaantuu, jos hänelle huomauttaa juomisesta: mitään ongelmaa ei ole. Jos jehovantodistajalle huomauttaa, että tämä on mielenhallinnan uhri, jolta lahko pyrkii monenlaisin keinoin estämään itsenäisen ajattelemisen, jehovantodistaja kieltää väitteen ja selittää sen Saatanan vehkeilyksi.
Jos jehovantodistaja syystä tai toisesta herää houreestaan ja tajuaa tukalan tilanteensa, voi alkoholikin alkaa maistua (enemmän). Hänen on valittava, jatkaako näytellen ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Näin toimien jehovantodistaja suostuisi jatkamaan amerikkalaisen uskonlahkon vankina eikä olisi rehellinen itselleen eikä muille. Hän voisi myös vallita rehellisyyden ja puhua suunsa puhtaaksi. Nyt hän menettäisi ihmissuhteensa lahkon karttamisväkivallan vuoksi, ja elämä pitäisi yrittää rakentaa uudelleen puhtaalta pöydältä.
Eivät ole helppoja juttuja nämä. Puun ja kuoren välistä itsensä löytää.
