Onko Jehovan todistajien keskuudessa parisuhdeväkivaltaa?

[Johanneksen poika]

Kuva: Pixabay

Jehovan todistajien haaratoimiston vaikutusvaltainen herra Ari Hakkarainen kertoi syksyllä 2013 A-studion videolla, että hän on työkseen kiertänyt Jehovan todistajien seurakuntia Suomessa. Hän tietää omien sanojensa mukaan vain yhden perheväkivaltatapauksen JT-yhteisön sisällä Suomessa. Kontakteja hänellä on peräti 20000. Uskokoon se, joka tahtoo. Monesta voi tuntua, että Hakkarainen on sulkenut silmänsä tältä vakavalta asialta. Tai sitten hänelle ei uskalleta kertoa kaikkea.


Kuva: YLE, A-studio

Onko niin, että parisuhdeväkivalta on hyvin harvinaista Jehovan todistajien yhteisön sisällä? Vai piilotellaanko tätäkin asiaa?


Kuva: Pixabay

Onko sunnuntain kokoukseen tuleva sisar, joka on epätoivoisesti yrittänyt meikeillä peittää mustelmia, törmännyt kotonaan oveen, vai mitä on tapahtunut? Onko toinen sisar, josta on yhtäkkiä tullut apea ja syrjäänvetäytyvä, kohdannut parisuhdeväkivaltaa vai kärsiikö hän vain kaamosmasennuksesta?

http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s875.html

[J Hepatiitti]

Tilastoissa tuskin suurta poikkeamaa positiiviseen voi olla muuhun väestöön verrattuna. Aika hyvin saa mennä kyllä laput silmillä jos ei yhtä tapausta enempää tule tuosta otannasta vastaan. Kyllä noita lonkalta useampi tulee mieleen sen pahemmin muistelematta.

[Weathertop]

Jos Hakkarainen on tosiaan kuullut vain yhdestä tapauksesta, häntä pidetään niin pahasti pimennossa, että hänen olisi syytä huolestua pahasti.

Tätä asiaa koskevat säännöt ovat yksi monista surullisista esimerkeistä lahkon sisäisestä vallankäytöstä. Jokaisella on täysi oikeus lähteä väkivaltaisesta (tai ihan millaisesta tahansa) parisuhteesta, eikä kenelläkään sivullisella ole oikeutta sanoa, ettei väkivalta ole tähän tarpeeksi "äärimmäistä".

[Pro et contra]

"Tätä asiaa koskevat säännöt" ?
Se minkä olen nyt noita ohjeistuksia lukenut niin niissähän nimenomaan tuodaan esille ettei väkivalta ole hyväksyttävää eikä siihen pidä alistua.

Vaikka Hakkarainen ei tunne kuin yhden tapauksen enkä minäkään niin tosiasia on että parisuhdeongelmia riittää todistajienkin parissa, joskus ne kärjistyvät mistä voi seurata myös parisuhdeväkivaltaa...kaikki kivet käännetään tästäkin.

[Weathertop]

"Tätä asiaa koskevat säännöt" ?
Se minkä olen nyt noita ohjeistuksia lukenut niin niissähän nimenomaan tuodaan esille ettei väkivalta ole hyväksyttävää eikä siihen pidä alistua.

Niin, jos se on äärimmäistä. Ja sen, onko se äärimmäistä, päättävät seurakunnan johtotehtävissä olevat miehet.

Minkäänlaiseen väkivaltaan ei ole syytä alistua, oli se sitten fyysistä tai henkistä. Ja uhkasi se sitten suoranaisesti henkeä ja terveyttä taikka ei. Jokainen uskonnollinen vallankäyttäjä, joka sanoo väkivallan uhrille jotain muuta, on osasyyllinen väkivallan mahdolliseen jatkumiseen.

Pitäisi myös olla sanomattakin selvää, että väkivallan uhrilla tulee aina olla oikeus ottaa avioero eikä pelkkää asumuseroa. Ja oikeus aloittaa parempi parisuhde toisen ihmisen kanssa. Muunlainen ajattelu on täysin sairasta ja kieroutunutta, luki jossain vanhassa paimentolaissatuja sisältävässä kirjassa sitten mitä tahansa.

[Nukahtanut]

Jos täällä "ulkopuolellakin" on paljon tapauksia, jotka ei esille kovin helposti tule, niin varmasti niitä on myös jt-porukan sisällä.
Ja kun mies on "perheen pää", niin kertomisen kynnys on todella korkealla monesti....

[Mieli Sairas]

Surullista.
Täytyy myöntää että lahkossa kasvaa kyllä vinoon.
Olen 40, mies, lähtenyt lahkosta onneksi aikaa sitten.
Nykyään pystyn jo myöntämään minkälaiseksi ihmishirviöksi olin kasvamassa. Ryyppääminen ja narsistinen käytös, ehdollinen välittäminen muista...

Muutos parempaan edellyttää myöntämistä. Että on itse väärässä ja kohtelee muita huonosti.
Tekopyhät katumisharjoitukset ja kaavamainen anteeksipyytäminen...on täyttä p***aa, joka kyllä seurakunnassa näyttää menevän läpi. Veljillä...

Parantuminen lahkosta vie loppuelämän.

Positiivinen kevennys, eilen ensimmäistä kertaa pystyin syömään mustaa makkaraa ruokana...
Tämä oli kiva kertoa kotona vaimolle joka ymmärsi tilanteeseen liittyvän huumorin...

Nykyään menee paremmin. Kiitos ei Jahven.

[mymmeli]

Itsekin tiedän useamman kuin yhden parisuhdeväkivaltatapauksen.

[Kaarmis]

Moni jeppumies tietää sellaisen omasta perheestäänkin. Tosi moni.

[J Hepatiitti]

Surullista.
Täytyy myöntää että lahkossa kasvaa kyllä vinoon.
Olen 40, mies, lähtenyt lahkosta onneksi aikaa sitten.
Nykyään pystyn jo myöntämään minkälaiseksi ihmishirviöksi olin kasvamassa. Ryyppääminen ja narsistinen käytös, ehdollinen välittäminen muista...

Rohkeaa tekstiä. Nostan hattua. Omalta kohdaltani voisin todeta epämääräisesti, että se miten lapsena koin järjestön opit, oli omiaan muokkaamaan minusta 10/10 kusipäätä aikuisikään mennessä. Ihmettelin joskus jopa, miksi ex-todistajilla monesti oli niin kova tarve todistella, että ovat edelleen ihan hyviä ihmisä. En ihmettele enää.

[mymmeli]

Uskon, että parisuhdeväkivalta on ihan yleistä jehovan todistajien piireissä. Naisen asema muutenkin mieheen nähden on heikompi. Toki naisissakin on väkivaltaisia. Kerran yksi jt-vaimo selitti miehensä väkivaltaisuutta saatanan temppuina.

[YksinäinenSusi]

Uskon, että parisuhdeväkivalta on ihan yleistä jehovan todistajien piireissä. Naisen asema muutenkin mieheen nähden on heikompi. Toki naisissakin on väkivaltaisia. Kerran yksi jt-vaimo selitti miehensä väkivaltaisuutta saatanan temppuina.

Oho! Saatanan temppuina! No - se oli varmaankin tuon sisaren selviytymiskeino. Oli helpompi kestää kun sen väkivaltaisuuden takana olikin Saatana.

[Weathertop]

Kerran yksi jt-vaimo selitti miehensä väkivaltaisuutta saatanan temppuina.

Tuossa on varmaan käynyt se perinteinen, eli kirpparilta on ostettu jokin esine, josta on tarttunut mieheen väkivaltademoni.

[Markku Meilo]

Se minkä olen nyt noita ohjeistuksia lukenut niin niissähän nimenomaan tuodaan esille ettei väkivalta ole hyväksyttävää eikä siihen pidä alistua.

Ohjeistus ja siitä johdettu käytäntö ovat törmäyskurssilla, Vt-seuran historia on kivetty naisen alistamisella sekä silmien ummistamisella tästä alistamisesta. Jt-ainanani kuulin useista tapauksia tuollaisesta väkivallasta ja päättelen, että sitä peitellään ihan samalla innolla kuin sitä peitellään muuallakin. Styylasin jonkin aikaa yhden sisaren kanssa, mutta jouduin Karvialle ja se homma hyytyi siihen. Karvialla ollessa tuo sisar oli mennyt naimisiin ja muutaman vuoden kuluttua alkoi soitella minulle ja valittaa kuinka miehensä on väkivaltainen. Hyvä osoitus siitä kuinka neuvoton tuo nainen oli asian kanssa. Jt-piireissä vaan kynnys jättää väkivaltainen mies on korkeampi.

Joitain vuosia sitten minuun otti yhteyttä todistajuuden jättänyt henkilö ja jutellessamme niitä näitä kysyin sukulaisestaan ja tämän puolisosta, jotka molemmat tunsin oikein hyvin. Tämä minulle soittanut henkilö kertoi tämän avioparin perheväkivallan olleen silmien avaaja hänen lähtökiitonsa.

Raamatussa vaimo on miehensä omistamaa biomassaa ja sitä ajatusta hellitään uskonnollisissa piireissä, minusta olisi yllättävää jos tuollainen opetus ei ruokkisi perheväkivaltaa.

[J Hepatiitti]

Tällaisissa tapauksissa nainen saattaa toivoa, että hänen miehensä tekisi aviorikoksen, jotta hänellä olisi Jumalan silmissä pätevä syy erota. Tiedän tapauksen, jossa naisen onneksi näin kävi. Aina väkivaltainen mies ei kuitenkaan päästä naista näin helpolla ja naiselle jää vaihtoehdoksi alistua tai menettää kasvonsa. Tiedän myös tapauksen, jossa nainen on seisonut väkivaltaisen, naisissa juoksevan alkoholistimiehensä rinnalla vuosikymmeniä. Ääriesimerkki läheisriippuvuudesta, jota todistajuus osaltaan pitää yllä.

Sikäli tarina on aina sama, että juorut kiertävät, mutta todellista apua ei saa. Joka muuta sanoo on asioista yhtä hyvin perillä kuin Hakkarainen.