Polyester kirjoitti:Jos ajatellaan JT-oppia kahdesta luokasta, mitään asiallista perustetta ei ole sille, miksi "suuren joukon" pitäisi tulla kuokkimaan "pienelle laumalle" tarkoitettuun tilaisuuteen. Miksi he edes saisivat sinne tulla, saati sitten, että heitä velvoitetaan?
Lahkologiikan puolesta muistonvietto on helppo ymmärtää: leivän ja viinin kierrättäminen sivu suun on tehokasta kyykystä, jossa muistutetaan rivitodistajia heidän alamaisuudestaan Uskolliselle ja ymmärtäväiselle orjalle. Lisäksi muistonviettopuheessa on hyvä tilaisuus tehdä pesäeroa valtavirran kristillisyyteen.
Mielenkiintoisia ajatuksia! Itse en ole koskaan ajatellut muistonvietoa opilliselta kannalta kovinkaan paljoa, onpahan nyt vaan ollut ihan nätti tapa muistaa Jeesusta, kuten hän kehottikin tekemään. Luulen että kun lauantaina menen muistonviettoon, en pysty enää näkemään tapahtuman kauneutta kuten ennen, vaikka yrittäisin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun näkee rivien välissä piilevät asiat, kuten vaikkapa tuon symbolisen kyykytyksen, sen sijaan että katselee vaan nättejä viinilaseja, kuuntelee nättejä lauluja ja nauttii ihmisten "ystävällisyydestä", tapahtuma ja sen järjestäjät näyttäytyvät ihan uudessa valossa. Muistonvietto ei olekaan niin kovin erilainen tapahtuma kuin se yrittää olla. Tunnelmallinen ehkä, mutta alkaa vaikuttaa harhaoppiselta ihan todistajien omienkin mittapuiden mukaan.
Aihetta sivuten pikku yksityiskohta: Onko merkitystä sillä, mitä leipää tilaisuudessa tarjotaan? Joskus sitä porukalla ihmeteltiin, että mitä ihmeen kuivia kakkaroita siellä on tarjolla. Onko tässäkin joku hirmu tärkeä juttu, että sen pitää olla samanlaista leipää mitä Jeesuskin tuolloin söi eikä vaikkapa ruisleipää. Tietenkään Jeesuksella ei ollut ruisleipää, mutta kuten päivämäärän ja kellonajan suhteenkin, onko tälläkään väliä; leipä kuin leipä. Syömiset ja juomiset ovat symbolisia, joten miten tarkkaan todistajat niihin suhtautuvat? Olen havainnoinut että viiniksi käy mikä tahansa keskivertopunaviini. Käyköhän valkoviini? Ehkä nippeliseikka, mutta askarruttaa, miten intiimisti pilkkua tässä asiassa lähestytään ja varsinkin miksi. Lieneekö kirkollisessa ehtoollisessa jotain koodeja leivän koostumukselle yms.
"On olemassa eräs kirous. Siinä toivotetaan:
Toivottavasti saat elää kiintoisia aikoja."
(Terry Pratchett)