Kop, kop, kop...

[Vieras]

Helpointa on kieltää heti kättelyssä: ei, en halua mitään ilmaista Raamatun tutkistelua. En halua kenenkään käyvän luonani.

Tein virheen, kun pidin asiaa harmittomana ja päästin jatkuvasti soitelleen vanhimman kanssani tutkimaan. Ajattelin, että ei kai se nyt mitään haittaakaan. Olen jälkeenpäin huomannut sen taktiikan, jolla minut vedettiin mukaan ja myöhemmin todennut, että samaa taktiikkaa käytetään kaikille uusille kiinnostuneille. Oma tutkistelu vain tuntuu joltakin ainutlaatuiselta, mutta samaa tehdään kaikille. Ovityössä itse sovelsin noita samoja kikkoja.

Onko joku varoittanut, ettet saisi tutkia? Itse Saatana haluaa, että et lukisi Raamattua.

Salilla valtaisa rakkaupommitus, joka sittemmin hiipui olemattomiin. Sinusta ollaan "aidosti kiinnostuneita". Esivalvojakin oli vielä tässä vaiheessa kohtelias, mutta muuttui sitten myöhemmin vähän toisenlaiseksi.

Vähtittäinen opin imettäminen. Ei liian paljon eikä liian vaikeauskoista asiaa kerralla. Ensin ne totuudet, jotka jokaisen on helppo hyväksyä. Valheellisuuden taso kohoaa kiinnostuneen edistysaskeleiden myötä.

Seksuaaliasiat jo alusta lähtien mukaan pahana asiana.

Ääneen lukeminen, kysymyksen lukeminen, vastauksen lukeminen. Tankkaus ja toisto alkaa heti. Tutkistelun on oltava säännöllistä.

Kyläkutsuja lähinnä vanhimpien koteihin. Elämäntarinaani kuunneltiin ja sen mukaan tarjottiin luettavaa niistä aihepiireistä, jotka siihen sopivat so. VT- ja Herätkää-lehtiä. "Halutaan auttaa".

Luopioiden ja kirkon parjaaminen. Me olemme hyviä ja oikeassa ja nuo toiset ovat roskasakkia.

Tutkistelua ei voi lopetaa ilman jatkuvia uusia yhteydenottoja ja tutkistelun tarjoamisia. Odottavat "heikkoa hetkeä".

Kyydit kokouksiin. Eivät ole ihmisystävällisyyttä, vaan varmistavat, että tulet säännöllisesti salille sosiaalisen manipuloinnin piiriin.

Kirkkoraamattu vaihdetaan Uuden maailman käännökseen. Suuri edistysaskel!

Ei kerrota, että puheet ovat jäsennyksiä. Kiinnostunut luulee puhujien itse kirjoittaneen juttunsa.

Aktivoiminen. Ensimmäinen mikrofonivastaus ja runsas kiittely siitä kokouksen jälkeen.

Millaisia kokemuksia on valmiista käännyttämiskaavasta? Joko omasta tai toisten käännyttämisestä? Tuliko käännyttämisestä huno omatunto? Minulle tuli, kun tiesin, että tämä ei ole totuus.

[Jaakob]

Tuli huono omatunto, siksi käännyttäminen jäikin käytännössä kokonaan pois jo vuosia ennen eroamistani.

[4everyoung]

Mitä se jäsennetty puhe tarkoittaa? Itsekin luulin että ne kirjoittaa ne itse...

[Thumbs]

Mitä se jäsennetty puhe tarkoittaa? Itsekin luulin että ne kirjoittaa ne itse...

Ne on sellasia A4-kokoisia lappusia, jossa on pääajatukset/avainkohdat esitettynä raamatunkohdilla maustettuna. Otin joskus aikaa paljonko meni jäsennyksen ääneen lukemiseen, se oli sellainen 6-7 minuuttia, joten onhan siellä aika paljon omaakin läpyskää seassa. Harvat niitä esitelmiäänkään sanasta sanaan kirjoittaa, joten aika vapaamuotoisestihan nuo vaikuttaisi menevän kunhan vain Seuran näkemys on kohdallaan - siinä tapauksessa ei tarvitsekaan vähään aikaan miettiä puheiden pitoa:D

[Analysoija]

Mitä se jäsennetty puhe tarkoittaa? Itsekin luulin että ne kirjoittaa ne itse...

Ne on sellasia A4-kokoisia lappusia, jossa on pääajatukset/avainkohdat esitettynä raamatunkohdilla maustettuna. Otin joskus aikaa paljonko meni jäsennyksen ääneen lukemiseen, se oli sellainen 6-7 minuuttia, joten onhan siellä aika paljon omaakin läpyskää seassa. Harvat niitä esitelmiäänkään sanasta sanaan kirjoittaa, joten aika vapaamuotoisestihan nuo vaikuttaisi menevän kunhan vain Seuran näkemys on kohdallaan - siinä tapauksessa ei tarvitsekaan vähään aikaan miettiä puheiden pitoa:D

Kyllä jotkut luki jäsennyksestä aina lauseen. Sitten kaikki raamatunkohdat. Siinä se aika menikin. Ja tylsää oli.

[RhineStoneBoy]

Itseäni ei koskaan käännytetty, vaikka tutkin n. kolme vuotta. Välillä oli taukojakin.
Ehkä sellaista pientä käännytyksen yritystä oli huomattavissa, koska koko ajan paasattiin, tai siis raamattu paasasi, että synnit täytyisi tunnustaa.
Miten synnit tunnustetaan? Mitä se yleensäkään tarkoittaa? Tähän en koskaan saanut vastausta vaikka kuinka perusteellisesti olisin tutkinut heidän UM:nsä varsinkaan julkaisujen avulla.
Moni vanhin yritti toki auttaa, mutta niihin aikoihin ajattelin paljolti juuri niinkuin nykyäänkin ajattelen, eli koska niitä syntejä on niin paljon, niin ei niitä voi enää muistaa.

Eli siis mitä se syntien tunnustaminen tarkoittaa? Kaiken pahantekemisen julki tuomistako, jos ei ole edes tehnyt mitään suurta pahaa koskaan? Runkannut vain ehkä noin viitisen tuhatta kertaa. Onko se sitten jotenkin paha asia? Ja miten sen voi tunnustaa? Haluaisin vastauksen tuohon.

Ja näin ollen koskaan en mennyt kasteelle, koska en ymmärtänyt heidän periaatteitaan ja elämänkatsomusta ollenkaan, vaikka olinkin aika kiihkeä heti Jehovaan, ja edelleen kiihkeä jos vain joku sellainen olisi. Ja se kummittelee mielessäni edelleen, en voi sanoa että kummitteleeko elämäni loppuun asti, mutta teillä joillakin se saattaa tehdä niin. Se onkin pirullisempi juttu.

Jos nyt ajatellaan tätä kaikkein ehkä tärkeintä käännyttämissysteemiä huom. en puhu "kaavasta", niin suurin tavoitehan julistajalla on saada ensimmäisenä kuulijan huomio ja sitä kautta luottamus, ja tässähän ei ole mitään kaavaa. He tekevät sen oman ns. "sydämensä", valmennetun sellaisen toimesta, mutta ne ovat silti pohjimmiltaan heidän omia sanojaan, ja jos sanat kenties saattavat toimia, niin silloin saattaa olla mahdollista vetää kuulija mahdolliseen tutkiskeluun.

Kaavamaisen siitä saattaa monesti tehdä tutkiskelunjohtaja -reppanan jatkuva pureutuminen yhä uudelleen samoihin kysymyksiin, kuten esim. syntien tunnustamiseen. Ja kun ei tiedä missä mennään niin kerrataanpas vanhoja. Monet teistä saattavat tunteakin erään veli pontevan...

Toinen seikka joka on erittäin kaavamainen, ovat kaikki kokoukset. Nehän on järjestelty juuri kuulijaa mahdollisimman syyllistävään muotoon. Itse istuin aina takimmaisella pehmoisella penkillä, ja katselin kuinka "paremmaiset" saavat kenties jotain "hyötyä" kun puhuvat siellä keskenään jo satoja kertoja kerratuista asioista. Yhden ja ainoan kerran vastasin itse, mutta senkin vastauksen olin kirjoittanut valmiiksi vartiotornin reunaan. Juuri tämä "valmistautuminen" oli hyvin tärkeää jehovan todistajille.

Eli tämä kaavamaisuus on paljolti heidän kokouksiensa kirous, niin kuin puhuit niistä jäsennyksistä. Tunsin kuitenkin veljiä tuohon aikaan, jotka eivät kerta kaikkiaan voineet puhua uskonnostaan kunnolla, eivätkä varmasti puhuneet mistään valmistautumisistaan, vaikka kuinka hyvä kaveri olisit. No ehkä se luottamus syntyy vasta muutamien kymmenien vuosien perusteella... Kuten itsekin paljolti uskon.

[Vieras]

En tiedä, onko systeemi sama, kun käännytetään kiinnostuneita verrattuna siihen opetukseen, jota toisille lapsesta saakka annetaan. Onko tässä eroa? Itse olen ollut "vieraiden opettama", joten en tiedä kuin tämän puolen. Miten aatteen istuttaminen lapsiin tapahtuu? Onko se esimerkiksi verrattavissa johonkin "punapioneerimeininkiin", jota varsinkin 70-luvulla harrastettiin, kun vaikeatajuinen maailmankatsomus, jonka todellista luonnetta lapsi ei voi ymmärtää, opetettin toiveena puoluuen suuret jäsenmäärät, kunhan tenavat varttuvat.

Lapsena opittu on käsittääkseni aika tärkeää kenelle tahansa ja varmaankin se irtautuminenkin on vaikeampaa kuin "vieraiden opettamalla". Vieraille on ainakin helpompi sanoa No thanks, kuin omille vanhemmille ja suvulle. Niin luulisin. Comments, please!

[madgyver]

En tiedä, onko systeemi sama, kun käännytetään kiinnostuneita verrattuna siihen opetukseen, jota toisille lapsesta saakka annetaan. Onko tässä eroa? Itse olen ollut "vieraiden opettama", joten en tiedä kuin tämän puolen. Miten aatteen istuttaminen lapsiin tapahtuu?
Lapsena opittu on käsittääkseni aika tärkeää kenelle tahansa ja varmaankin se irtautuminenkin on vaikeampaa kuin "vieraiden opettamalla". Vieraille on ainakin helpompi sanoa No thanks, kuin omille vanhemmille ja suvulle. Niin luulisin. Comments, please!

Omien kokemusteni perusteella (siis sylivauvasta asti JT) sanoisin että kyllä opetus tapahtuu pääosin kokousten avulla. Pienestä asti kun sinne raahataan se kolme kertaa viikossa, niin kyllä JT-oppi väkisinkin päähän iskostuu, ja vaikkei iskostuisikaan niin pakko niissä käytännössä on käydä kuitenkin. Toki olihan sitä kaikenlaista säännöllisen epäsäännöllistä perhetutkistelua ja ongelmien tullessa ilmi käytiin sitten Nuoret Kysyvät-kirjaa tutkimalla vanhempien kanssa läpi. Ja luonnollisesti niistä (ei-JT:lle) normaaleista lapsuuteen ja teini-ikään kuuluvista kokeiluista palkittiin sitten joskus selkäsaunalla. Opetustyyleissä on varmasti perhekohtaisia eroja, tiedän perheitä joissa ei lasten kanssa tutkittu käytännössä juuri koskaan, ja perheitä joissa vielä kokousten lisäksi papukaijoitiin kaikennäköistä Seuran kirjallisuutta vielä useamman kerran viikossa. Itsellä onneksi oli suhteellisen vähäistä ja epäsäännöllistä toi perhetutkiminen.

Niinkuin totesit niin se irtautuminen on vaikeinta juuri pienestä asti lahkossa olleelle, joka joutuu lahkosta lähtiessään tuottamaan kovan pettymyksen omille rakkaille vanhemmilleen ja sukulaisilleen. Mulle ainakin omat vanhempani ja perheeni ovat tärkeintä tässä maailmassa, olkoot sitten kuinka pahasti lahkon pauloissa tahansa. Jos ei ole mitään perhe- tai sukulaisuussiteitä lahkoon, niin huomattavasti helpompaa on lähtö. Yksi vaikea asia lapsuudesta asti JT-perheessä kasvaneelle on myös se, että jos päättää lähteä, niin se ulkopuolisuuden tunne tässä maailmassa on paljon isompi kuin sellaisella joka on "maailmassa" joskus ollut. Juhlapyhät ym. ovat pahinta aikaa, etenkin jos ei ole omaa perhettä, jonka kanssa niitä viettäisi.

[Vieras]

Eikös se tutkistelun tavoitekin ole saada kiinnostunut salille? Siis uudet kiinnostuneetkin ohjattaisiin lahkoon kokousten avulla. Näen Valtakunnansalit manipulointikeskuksina, jotka sulkevat sisäänsä ulkomaailman ja toimivat sosiaalisuuden kautta. Tosin sosiaaliset ympyrät rajoittuvatkin sen jälkeen lähes pelkästään oman seurakunnan jäseniin. Enää et kerkeä viettää juhlapyhiä omien sukulaisten kanssa niin kuin ennen.

Vieraiden opettama tavallaan joutuu hylkäämään perheensä ja sukunsa liittyessään lahkoon. Ne kyllä löytyvät sitten uudelleen, kun ero lahkosta tulee käsille.

[AchanBeroean]

Mitä se jäsennetty puhe tarkoittaa? Itsekin luulin että ne kirjoittaa ne itse...

Ne on sellasia A4-kokoisia lappusia, jossa on pääajatukset/avainkohdat esitettynä raamatunkohdilla maustettuna. Otin joskus aikaa paljonko meni jäsennyksen ääneen lukemiseen, se oli sellainen 6-7 minuuttia, joten onhan siellä aika paljon omaakin läpyskää seassa. Harvat niitä esitelmiäänkään sanasta sanaan kirjoittaa, joten aika vapaamuotoisestihan nuo vaikuttaisi menevän kunhan vain Seuran näkemys on kohdallaan - siinä tapauksessa ei tarvitsekaan vähään aikaan miettiä puheiden pitoa:D

Ohessa on linkki näytteeseen ko. jäsennyksestä (melko vanha tosin, 1960-luvulta): http://www.culthelp.info/index.php?opti ... 6&Itemid=8

Hautajaisetkin sujuvat "jäsennellysti": http://www.docbob.org/modules.php?name= ... age&pid=20

Samoin leivästä ja viinistä kieltäytymisen saatanallinen riitti: http://www.qwotes.info/observing_the_memorial.htm

Oleellista on oivaltaa jäsennyksien käytöstä seuraavat seikat:
1) Puhetta pitävä vanhin ei saa itsenäisesti päättää mitä hän puhuu ja miten hän ajoittaa puhumisensa, vaan sekä käsiteltävät asiat, että ko. asioiden ajoitus puheen sisällä ovat tiukasti jäsennyksen määräämiä: "Pysy tarkoin jäsennyksen aineistossa ja noudata kullekin osalle ilmaistua ajoitusta. Kaikkia mainittuja raamatunkohtia ei tarvitse lukea. Käsiteltävä 45 minuutissa."
2) Puheen pitäjä ei voi itsenäisesti päättää mitä raamatunkohtia tai lahkokirjallisuutta hän käyttää puheensa maustamiseen, vaan ko. lähdeaineistot on lueteltu jäsennyksissä. Hän voi korkeintaan valita mitä käyttää ja mitä ei, sillä kaikkea ei ehdi hyödyntää.
3) Puhuja on siis rajoitettu laatimaan puherungon, jolla hän kuljettaa puheellaan lahkon määräämät teemat.
4) Puheen laatiminen ei edellytä mitään omaehtoista raamatuntutkimista - päinvastoin tiukka ohjeistus ja rajoitus lannistaa sellaisesta.
5) Puhejäsennykset ovat tietyllä tavalla salaista aineistoa ja harvalla vanhimmallakaan on hallussaan useampia jäsennyksiä, saati koko kokoelmaa.
6) Lahkon puheet ovat kuten muukin lahkon tuotanto: epäitsenäistä lahkojohdon ajattelemien valmiiden ajatusten papukaijamaista toistoa, ei itsenäisen ja kypsän kristityn omaa ajattelua tai hänen vakaumuksestaan lähtevää.

Kumpi on taiteilijana arvostetumpi: muita kopioiva kopiomaalari vai itsenäinen taiteilija? Jos olisit jumala, kummanlaista ylistystä haluaisit: ulkoa opeteltuja mantroja ja fraasikokoelmia, vaiko ylistäjän henkilökohtaisesta ajattelukyvystä ja vakaumuksesta kumpuavaa omin sanoin kerrottua asiaa?

Lahko ei voi suosia itsenäistä ajattelua ja puhetta, koska silloin lahkon ohjelma paljastuu standardoiduksi McDonald's-uskonnoksi, jonka terveellistä ruokaa haluavat hylkäävät kyllästyttävänä ja epäterveellisenä roskaruokana ja he siirtyvät laittamaan omaa ruokaansa omin raaka-ainein ja maustein itse valmistettuna. Terveellisempää ja maittavampaa.

[Analysoija]

1) Puhetta pitävä vanhin ei saa itsenäisesti päättää mitä hän puhuu ja miten hän ajoittaa puhumisensa, vaan sekä käsiteltävät asiat, että ko. asioiden ajoitus puheen sisällä ovat tiukasti jäsennyksen määräämiä: "Pysy tarkoin jäsennyksen aineistossa ja noudata kullekin osalle ilmaistua ajoitusta. Kaikkia mainittuja raamatunkohtia ei tarvitse lukea. Käsiteltävä 45 minuutissa."

Nykyään 30 minuutissa. Puhuja voi olla myös avustava palvelija - vaikka tätä on taas hiukkasen tiukennettu.

2) Puheen pitäjä ei voi itsenäisesti päättää mitä raamatunkohtia tai lahkokirjallisuutta hän käyttää puheensa maustamiseen, vaan ko. lähdeaineistot on lueteltu jäsennyksissä. Hän voi korkeintaan valita mitä käyttää ja mitä ei, sillä kaikkea ei ehdi hyödyntää.

Jäsennyksen ulkopuolisia raamatunkohtia ei tulisi käyttää. Poikkeuksena entiset kierrosvalvojat, jotka saattavat vanhoissa tutuissa seurakunnissa ottaa jonkin kohdan jäsennyksen ulkopuolelta. Lähdeaineistojen kohdalla monet poikkeavat - uudempia käytetään.

5) Puhejäsennykset ovat tietyllä tavalla salaista aineistoa ja harvalla vanhimmallakaan on hallussaan useampia jäsennyksiä, saati koko kokoelmaa.

Seurakuntiin on lähetetty kolme kappaletta kutakin jäsennystä. Yksi kappale on seurakunnan arkistossa. Yksi on annettu puhujalle - mikäli seurakunnassa joku pitää kyseistä teemaa. Yksi on seurakunnassa pidettävien yleisöesitelmien ohjelmaa rakentavalla vanhimmalla tai avustavalla palvelijalla. Jos tämä puhujia järjestävä ei ole nimitetty - jäsennykset on tavallisesti esivalvojalla. Kun uusia jäsennyksiä tulee, vanhimmisto päättää, kenelle ne annetaan. Mikäli joku nimitetty veli "pätevöityy" esitelmien pitäjäksi, tai joku alkaa valmistaa puheita vanhemmista jäsennyksistä, esitelmien järjestäjä tavallisesti tarkastelee jäsennyksiä ja antaa muutaman vaihtoehdon joista valita.

Seuran vanha ohje on, että esitelmän pitäjä valitaan omasta seurakunnasta. Mikäli puhujaa ei ole saatavilla (kaikkia jäsennyksiä käsitteleviä puheita erittäin harvoin on seurakunnan vanhimmat ja avustavat palvelijat valmistaneet), käytetään lähiseurakuntien veljiä. Esim. joissakin osissa USA:a tämä "lähiseurakunta" tarkoittaa enintään tunnin ajomatkaa.

6) Lahkon puheet ovat kuten muukin lahkon tuotanto: epäitsenäistä lahkojohdon ajattelemien valmiiden ajatusten papukaijamaista toistoa, ei itsenäisen ja kypsän kristityn omaa ajattelua tai hänen vakaumuksestaan lähtevää.

Tämä on tavoite. Onneksi jotkut kyvykkäät puhujat ovat valmistaneet hiukkasen erilaisia esitelmiä - kuuntelijan kannalta.

Kumpi on taiteilijana arvostetumpi: muita kopioiva kopiomaalari vai itsenäinen taiteilija? Jos olisit jumala, kummanlaista ylistystä haluaisit: ulkoa opeteltuja mantroja ja fraasikokoelmia, vaiko ylistäjän henkilökohtaisesta ajattelukyvystä ja vakaumuksesta kumpuavaa omin sanoin kerrottua asiaa?

Itse käytin aikaa suunnilleen sen verran pääkohtiin kun olin käsketty. Esitelmissäni oli tavallisesti 6-8 raamatunkohtaa. Lähdeaineistoja en tavallisesti suurestikaan lainannut. Siksi olen "Jehovan todistajien Jumalan mielestä onneksi entinen Jehovan todistaja".

[kaffeli]

Hautajaisetkin sujuvat "jäsennellysti": http://www.docbob.org/modules.php?name= ... age&pid=20

Enpä ole ikinä tullut ajatelleeksi, että tottakai todistajien hautajaispuheetkin ovat jäsenneltyjä. Ei sentään ihan yhtä sanasta sanaan kuin vihkikaavat .

Aika jäätävää lukea tuota ylläolevaa jäsennystä, jonka mukaan siis hautajaispuheen tarkoitus ei ole ylistää kuollutta vaan sen sijaan hyvä tilaisuus antaa todistusta. Tai no, eihän tässä varsinaisesti mitään uutta ole, ihmisiähän ei tule palvoa mutta jokainen tilaisuus hyvän uutisen kertomiseksi pitäisi käyttää. Jännä huomautus tuokin, että jäsennyksen opilliset kohdat voitaisiin esittää vainajan uskomuksina. Vähän sentään yritetään naamioida markkinointipuhetta hautajaistilaisuudeksi..

Pitää varmaan tehdä jonkinlainen testamentti siitä millaiset hautajaiset mulle saa ja pitää järjestää. Hirveetä jos mun jäähyväisistä tehtäis tollasta soopaa, joka ei ollenkaan kuvaa mun elämää.

[Vieras]

Tuostakin saisi tarjotuksi aikakausilehdelle artikkelin. (Olisiko se U.M:n kertomusten ET sopiva ?)


Että hautajaispuheesta on ylimmän lahkojohdon ohjeet, jotka ovat rivijäseniltä salaiset

Ja että vainajaa ei saa muistella, vaan että tulee esittää lahkon opeista mainospuhe, joka kylläkin saa olla muotoiltu sillä tavalla että se kerrotaan vainajan uskona.

Ja että paikallisissa seurakunnissa on hyvin vähän valtaa poiketa ollenkaan määritellystä hautajaispuheesta, sisällöltään ja kestoltaan määritellystä..........

[Vieras]

Se on suorastaan kornia, kuten VT-seuralaisten, jehovantodistajien tapa ratsastaa kuolemalla yleisemminkin jäsenhankinnan keinona. Se, jolta läheinen on kuollut, on herkässä tilassa ja ajattelee usein uskonnollisia asioita. "Pehmeä maaperää" ja "helppoa kenttää" ja voidaan saada tutkistelukin alkamaan. hautajaisyleisö kerääntyy salille ja tavoitetaan yhtä aikaa monta henkilöä.

Pelkästä lohduttamisesta ei ole kyse eikä myöskään vainajan kunnioittamisesta missään nimessä. Yleensä hautajaisissa muistellaan vainajaa ja surraan ja kaivataan - ei markkinoida lahkouskontoja. Standardisoitu hautajaispuhe on mielestäni jonkinasteista häpäisyä ja siksi en keksi parempaakaan sanaa kuin kornia. kertakaikkiaan kornia!