Persoonallisuushäiriöiset käännynnäiset

[jehovalaisen lapsi]

Olen itse ensimmäisen polven Jehovan todistajan lapsi (luojan kiitos jo lahkosta eroon päässyt!), ja se saa minut pohtimaan yleisemmin sitä mikä saa ihmisen kääntymään Jehovan todistajien kulttiin.

Toinen vanhemmistani on Jehovan todistaja ja hänen kääntymisensä aikuisuuden kynnyksellä johtui selvästi hänen persoonallisuushäiriöstään. Hän on aina kuvitellut olevansa ihmisenä muita parempi, erinomaisempi, ja tätä hänen sairasta uskomustaan Jehovan todistajien opit tukivat mainiosti: hän nauroi maailmallisten vastoinkäymisille ja sairauksille ja fantasioi heidän tuhostaan ja siitä kuinka Harmagedonin jälkeen valitsisi heidän talostaan kaikkein kauneimman ja komeimman.

Havaitsin tämän saman piirteen useissa heissä, jotka olivat aikuisiässä kääntyneet Jehovan todistajaksi. Kokemukseni mukaan monet heistä ovat persoonallisuushäiriöisiä narsisteja. Tietoinen valinta kääntyä Jehovan todistajaksi näyttää suorastaan edellyttävän ja vaativan, että ihminen odottaa näkevänsä itsensä elossa Harmagedonin jälkeen miljardien ruumiiden keskellä.

Oletteko samaa mieltä, että Jehovan todistajiksi aikuisiällä kääntyneissä korostuvat narsistiset piirteet ja käsitykset omasta yli-ihmisyydestä ja paremmuudesta (Jumalan edessä)?

Pois näistä on tietysti luettava henkisesti epävakaat ja sellaiset muuten täysin terveet ihmiset joiden elämäntilannetta on käytetty rajusti hyväksi.

Mielestäni kuitenkaan kukaan virallisesti terve ihminen ei missään olosuhteissa hyväksy Jehovan todistajien opetuksia esimerkiksi Harmagedonista, sukulaisten karttamisesta tai verensiirron kieltämisestä lapselta, ellei sitten sairasta diagnosoimatonta persoonallisuushäiriötä.

[Markku Meilo]

Mielestäni kuitenkaan kukaan virallisesti terve ihminen ei missään olosuhteissa hyväksy Jehovan todistajien opetuksia esimerkiksi Harmagedonista, sukulaisten karttamisesta tai verensiirron kieltämisestä lapselta, ellei sitten sairasta diagnosoimatonta persoonallisuushäiriötä.

En tunne yläpään häiriöitä, jotta voisin niihin sanoa mitään merkitsevää. Kuitenkin se, että mitä ihminen hyväksyy tai ei hyväksy on jossain mitassa hallittavissa.

Jehovantodistajuudesta kiinnostuneelle ei heti alkuun kerrota kaikkea, vaan lähinnä maalaillaan kiiltokuvaa paratiisista ja tölvitään muiden uskontojen opetuksia. Jos tuo suostuttelu onnistuu, niin mielenhallinnan ote ihmisestä voimistuu ja tätä kautta avautuu uudenlainen arvomaailma. Toki olen samaa mieltä kanssasi, että jos jo valmiiksi pitää itseään muita erinomaisempana, niin tie jehovantodistajuuteen on helpompi.

[Kirsieveliina]

Oletteko samaa mieltä, että Jehovan todistajiksi aikuisiällä kääntyneissä korostuvat narsistiset piirteet ja käsitykset omasta yli-ihmisyydestä ja paremmuudesta (Jumalan edessä)?

Pois näistä on tietysti luettava henkisesti epävakaat ja sellaiset muuten täysin terveet ihmiset joiden elämäntilannetta on käytetty rajusti hyväksi.

Mielestäni kuitenkaan kukaan virallisesti terve ihminen ei missään olosuhteissa hyväksy Jehovan todistajien opetuksia esimerkiksi Harmagedonista, sukulaisten karttamisesta tai verensiirron kieltämisestä lapselta, ellei sitten sairasta diagnosoimatonta persoonallisuushäiriötä.

Itse oon taipuvainen ajattelemaan, että se "tavallisin tarina" aikuisilla olisi jokin elämään normaalina kuuluva vaikea vaihe. Tilanne, jossa on tapana miettiä elämänsä tarkoitusta... Käsitykseni perustuu moniin havaintoihin vuosien takaa.

Suomessa on alkanut vasta viime vuosina kuulua juttua narsismista. Ajatuksesi on ihan mielenkiintoinen... JT-piirit voi varmasti olla ympäristö, jossa narsismiin taipuvainen pääsee "toteuttamaan" noita piirteitä, mutta kai se vaatisi jo vastuunalaista ja näkyvää roolia seurakunnassa.

Vaikea silti kuvitella, miksi juuri narsisti - joka jo "tietää" kaiken (?) - kuuntelisi JT-opetusta ovensa välistä. Rivijulistaja-mielikuvaan ainakin itselläni kuuluu myös jonkinlainen nöyryys tai vaatimattomuus...

Ongelma mainitsemiesi opetusten kanssa on tosiaan se, että ne ovat "kauhistavuusasteeltaan" tietoa, joka täydessä mitassa omaksutaan vasta kun ollaan jo aika syvällä suossa... Kiinnostuneelle käytetään kauniimpia ilmauksia, kuten että Jumala on kiinnostunut ihmisistä ja maailman kohtalosta, todistajat arvostavat hengellisesti "puhdasta seuraa" tai että veren kohdalla noudatetaan "Raamatun periaatteita". Joten tässä kohtaa teoria ontuu Koho kauheus paljastuu kyllä sitten aikanaan.

[Vieras]

En tunne yläpään häiriöitä, jotta voisin niihin sanoa mitään merkitsevää. Kuitenkin se, että mitä ihminen hyväksyy tai ei hyväksy on jossain mitassa hallittavissa.

Samaa mieltä tästä.

Jehovantodistajuudesta kiinnostuneelle ei heti alkuun kerrota kaikkea, vaan lähinnä maalaillaan kiiltokuvaa paratiisista ja tölvitään muiden uskontojen opetuksia. Jos tuo suostuttelu onnistuu, niin mielenhallinnan ote ihmisestä voimistuu ja tätä kautta avautuu uudenlainen arvomaailma. Toki olen samaa mieltä kanssasi, että jos jo valmiiksi pitää itseään muita erinomaisempana, niin tie jehovantodistajuuteen on helpompi.

Jehovan todistajuuden valitseminen ei yleensä suinkaan ole tiedotonta ajautumista tai hyväntahtoisen uteliaisuuden tai vilpittömän uskonnollisen tarpeen tyydyttämistä kuten usein annetaan ymmärtää, vaan se on oman erinomaisuuskäsityksen pönkittämistä. Näin oli minunkin vanhempani tapauksessa. Ei aikuista tervettä ihmistä saa mukaan moiseen touhuun.

Jehovantodistajuus ei ole neulontakerho tai postimerkkien keräilyharrastus, vaan erittäin voimakas ideologia joka viehättää niitä, jotka nauttivat "jumalallisesta oikeutuksesta" olemassaololleen ja paremmuudesta muihin nähden. Se on hyvin voimakasta huumetta heille. Itse muistan perhetutkistelusta korostetun erityisesti Jehovan todistajien kirjallisuuden dramaattisia kuvia joissa ulkopuolisten tuholla (vedenpaisumus, harmagedon) hekumoitiin.

[jehovalaisen lapsi]

edellinen siis minulta

[jehovalaisen lapsi]

Ongelma mainitsemiesi opetusten kanssa on tosiaan se, että ne ovat "kauhistavuusasteeltaan" tietoa, joka täydessä mitassa omaksutaan vasta kun ollaan jo aika syvällä suossa... Kiinnostuneelle käytetään kauniimpia ilmauksia, kuten että Jumala on kiinnostunut ihmisistä ja maailman kohtalosta, todistajat arvostavat hengellisesti "puhdasta seuraa" tai että veren kohdalla noudatetaan "Raamatun periaatteita". Joten tässä kohtaa teoria ontuu Koho kauheus paljastuu kyllä sitten aikanaan.

Tästä olen vähän eri mieltä. Kyllä aikanaan (ennen 1990-lukua) kiinnostuneille suunnatuissa lehdissä ja kirjoissa oli hyvinkin suoraan sanottu näitä asioita. Myös kuvitus oli sellaista ettei näistä Jehovan todistajien opin keskeisistä piirteistä jäänyt mitään epäselvyyttä (esimerkiksi vanhempani tutki kiinnostuneena ollessaan punaista kirjaa "Sinä voit elää..") jossa kuvitus maailmanpaloineen oli hyvinkin järkyttävää. Kyllä hän ainakin tiesi alusta lähtien mistä oli kysymys - syy minkä takia hän Jehovan todistajuuden valitsi.

[Ilkkala]

nauroi maailmallisten vastoinkäymisille ja sairauksille ja fantasioi heidän tuhostaan ja siitä kuinka Harmagedonin jälkeen valitsisi heidän talostaan kaikkein kauneimman ja komeimman.

Ovatko he todella tuollaisia? Fantasioivat toisten kärsimyksillä? Tässä taitaa olla monelle jehovan todistajalle peiliin katsomisen paikka. Lahkoonhan on helppo vetää sellainen ihminen joka ei ole kyennyt kehittämään omaa persoonallisuutta. Eli se kertoo vakavista ongelmista kasvatuksessa. Mutta monet käännynnäiset eivät myöskään viihdy lahkossa pitkään.

Havaitsin tämän saman piirteen useissa heissä, jotka olivat aikuisiässä kääntyneet Jehovan todistajaksi.

Monet myös saattavat kääntyä sen takia että ovat yksinäisiä, haluavat vilpittömästi löytää totuuden, tehdä oma elämä paremmaksi ja näin ollen myös muiden elämä, ja lopulta jopa voittaa jopa kuolema, hmmm... Mutta he huomaavatkin, että tähän "voittamiseen" lopulta koko lahkon aate perustuukin, ja joko jatkavat ja tulevat yhä pahemmiksi, tai sitten jatkavat siitä mihin jäivätkin vapauden tiellä, eli kaikkoavat...

Oletteko samaa mieltä, että Jehovan todistajiksi aikuisiällä kääntyneissä korostuvat narsistiset piirteet ja käsitykset omasta yli-ihmisyydestä ja paremmuudesta (Jumalan edessä)?

Tämä pätee kaikkiin, jotka ovat jehovalaisiin sekaantuneet. Sekä siinä jo olleisiin että aikuisiällä liittyneisiin. He tekevät vilpittömästäkin ylemmyydentuntoisen p**kiaisen.

Mielestäni kuitenkaan kukaan virallisesti terve ihminen ei missään olosuhteissa hyväksy Jehovan todistajien opetuksia esimerkiksi Harmagedonista, sukulaisten karttamisesta tai verensiirron kieltämisestä lapselta, ellei sitten sairasta diagnosoimatonta persoonallisuushäiriötä.

Ei missään tapauksessa. Ne joilla menevät hermot ensimmäisenä, tarkkailevat hetkeä.

[Markku Meilo]

Ei aikuista tervettä ihmistä saa mukaan moiseen touhuun.

Samoilla linjoilla, paitsi jos yhteiskunta on "sairas tai toipilas". Olemme Suomessakin nyt aivan eri tilanteessa kuin 1940-1960 välillä. Nykyään kostutetaan käytännössä jt-perheiden vesoja (ja joukossa joitain sukulaisia yms.)

Kun yhteiskuntamme oli toipumassa toisesta maailmansodasta, niin maailmanlaajuiset kasvuluvut olivat ylikin 20 % ja nyt lähestytään nollaa. Tuntuu selvältä, että tarvitaan jotain erinomaista, jotta esimerkiksi protestanttinen pohjoismainen aikuinen ihminen kääntyy amerikkalaiseen 1800-luvun uususkontoon, jonka pääasiallinen ja tehokkain pyyntialue on ollut ja on edelleen katoliset alueet.

[Jakke]

Enpäs ole pohtinut sitä onko JT-uskoon kääntyneissä enemmän narsisteja kuin muissa, mutta se on selvää, että JT-lahko tekee hyvin monista jäsenistään jossain määrin narsistisia piirteitä omaavia yksilöitä. Kokoajanhan siellä korostetaan sitä, miten JT:t ovat erinomaisia mihin tahansa muuhun ryhmään verrattuna ja miten kaikki muut tapetaan harmagedonissa ym ym ym.

Siinä on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa miten JT:lle käy: Joko alkaa pitää itseään erinomaisena yli-ihmisenä, joka toimii itsensä Jumalan palveluksessa ja hänen sanansaattajanaan ja on Jumalan kanssa hyviä kamuja, tai sitten ahdistuu siitä ettei pysty täyttämään kaikkia lahkon keksimiä vaatimuksia ja alkaa pitämään itseään sen takia mitättömänä.

Niin no tietysti kolmas (suositeltavin) vaihtoehto on, että haistattaa pitkät koko jengille ja hankkiutuu siitä ulos.

Narsisti ja häiriintynyt voi toki olla JT-lahkon jättäneenäkin

[Vieras]

Mutta monet käännynnäiset eivät myöskään viihdy lahkossa pitkään.

Tuo on totta. Yksi mahdollisuus on että se johtuisi siitä, että kun lahkossa heille tulee ongelmia (esim. eivät etene arvoasteikossa ja maailmallisia naapureita, sukulaisia tai työkavereita kohtaan tunnettu ylemmyys ei enää riitä), he eivät alistu myöskään seurakunnallisiin normeihin ja kurinpitoon ja lähtevät ovet paukkuen. Tässä kohtaa heidän erinomaisuuden tunteensa kieltämättä johtaa heidät oikeaan suuntaan, vaikkakin "vahingossa".

Monet myös saattavat kääntyä sen takia että ovat yksinäisiä, haluavat vilpittömästi löytää totuuden, tehdä oma elämä paremmaksi ja näin ollen myös muiden elämä, ja lopulta jopa voittaa jopa kuolema, hmmm...

Yksinäisyys tai elämän tarkoituksen etsintä voi toki olla syy kiinnostua lahkosta kun myyntimies sattuu soittamaan ovea. En kuitenkaan usko, että terve ihminen tuon alkukiinnostuksen jälkeen valitsemalla valitsee lahkon kun hänelle selviää Jehovan todistajuuden todellinen luonne. Tuo todellinen luonne selviää terveelle hoksottimet kunnossa olevalle ihmiselle jo kauan ennen kastetta / aktiiviseen toimintaan ryhtymistä.

[jehovalaisen lapsi]

edellinen edelleen minulta

[Ilkkala]

Yksinäisyys tai elämän tarkoituksen etsintä voi toki olla syy kiinnostua lahkosta kun myyntimies sattuu soittamaan ovea..

Itse olin lukenut kirkkoraamattua jo jonkin aikaa, kunnes purskahdin itkuun eräänä työpäivänä tämän niin hillityn ja hyväkäytöksisen rauhallisen miehen edessä, ja sain kuulla että hän on jehovan todistaja. Ihannoin häntä niin paljon, että hänen ehdottaessaan kylään tulemista tietenkin suostuin. Pääni leijaili lähes pilvissä tuolloin, ja luulin että jospa vihdoin elämälle löytyisi joku merkitys.

[jehovalaisen lapsi]

Narsisti ja häiriintynyt voi toki olla JT-lahkon jättäneenäkin

Olet varmasti ihan oikeassa..

Tähän ketjuun olisi mukava saada ex-jt-käännynnäisiltä, vaikken tunnekaan heitä kohtaan pienintäkään myötätuntoa, kommentteja siitä mikä sai heidät täysissä mielen voimissa hyväksymään ne kauheudet mitä Jt:n opetus pitää sisällään.

[Ilkkala]

kommentteja siitä mikä sai heidät täysissä mielen voimissa hyväksymään ne kauheudet mitä Jt:n opetus pitää sisällään.

En oikeastaan muista paljon mitään opetuksia enää. Olen tuhonnut aivosolujani, ja pyrin lapsenomaiseen käytökseen. Alkoholin avulla.

[Kirsieveliina]

En kuitenkaan usko, että terve ihminen tuon alkukiinnostuksen jälkeen valitsemalla valitsee lahkon kun hänelle selviää Jehovan todistajuuden todellinen luonne. Tuo todellinen luonne selviää terveelle hoksottimet kunnossa olevalle ihmiselle jo kauan ennen kastetta / aktiiviseen toimintaan ryhtymistä.

Tässä on nyt unohtunut se, että tulokas tekee sosiaalisia havaintoja luonaan käyvistä ihmisistä - siististi pukeutuvia, ystävällisiä, fiksun oloisia. Eihän kukaan avaisi ovea seinähullulle. Lisäksi vanhaan hyvään aikaan painotuotteet olivat jo itsessään laadukkaita ja arvokkaan oloisia.

Elikkä tässä kohtaa sanoisin, että hoksottimet = elämän muut kiinnekohdat, oli ne sitten työtä, harrastuksia, ystäviä, kiinnostuksen kohteita.

Mielestäni liukuma alkukiinnostuksesta tutkimiseen on loiva ja todennäköisesti useampien kuukausien, ellei vuosien mittainen. Sitoutuminen käy hitaasti ja huomaamatta, ettei sitä tajuakaan. Tai ihminen ei oikeastaan edes tajua sitoutuvansa... Eihän monet jt:ksi kasvaneetkaan ajattele esim. kasteelle menemisen ja sitä kautta mahdollisen erottamisen seurauksia. En itse ainakaan ajatellut. Kiinnostuneelle ehdotetaan pieniä helppoja askeleita: lähdetkö salille, entäpä konventtiin, aikanaan kenttäilyä... Kukaan ei tarjoa koko kuvaa ja kaikkia ehtoja missään vaiheessa. Mutta tänä päivänähän on varmaan aika tavallista googlata ja löytää valistavat linkit jo heti 4 ensimmäisen joukossa.