Uudenkirjan liite:Miten meidän tulisi suhtautua erotettuihin

[sirpa-leena]

"Nimittäin puheessa, jonka yhteydessä uusi kirja julkaistiin, esitettiin ajatus siitä, että jokaisen seurakunnan yhteydestä poisjäännin taustalla on aina ko. henkilön väärinteko, eikä milloinkaan oppikysymykset."

JT-näkökulmasta varmaan noin onkin. Ainakin omien huomioideni mukaan seurakunnasta on helpompi päästä eroon vääriteon turvin, sillä jos alkaa vauhkoomaan oppikysymyksistä, niin siitä tulee vaan loputon painennuskäyntien suo, supina ja sipinä sekä leimaaminen ja pian huomaa olevansa kartettujen listalla, vaikka ei olis erotettukaan. Kätevämmin pääsee, jos todella niin on päättnyt, seurakunnasta eroon, kun tekee jonkun väärinteon.

Eli puhuja varmaan sanoi asian teknisesti aika oikein? Sitäpaitsi tuossa tilanteessa on altis ihastumaan, vaikka variksenpelättimeen, kun on aika heikossa hapessa ja tympiikin ihan satasella! Ja ihastuksen avulla sitten voi rantautua tavalliselle maaperälle. Ja sehän on JT-direktiiveissä yhtä kuin moraalittomuus, vaikka se olis yhden illan juttu, jos sitä ei kadu.

[Pehmoluopio]

kyseessä oli jokin Koivikkotien kuuluisista bileistä, joista jouduin kuulusteluun. Kerroín rehellisesti läsnäolijat ja viinan määrän, johon P.K. (ei siis kuuluisa Espoosta uudelleensijoitettu P.K.) totesi, että "eihän siitä viinamäärästä edes riittänyt kaikille" ja asia oli sillä käsitelty.

Mietin, miten viinamäärästä ei riitä kaikille, mutta jos kerta kerroit osallistujatkin rehellisesti, niin sitten ymmärrän...

Läheisten kallisarvoisen toveruuden menettäminen voi saada hänet "tulemaan järkiinsä" , tajuamaan väärintekonsa vakavuuden ja ottamaan tarvittavat askeleet voidakseen palata Jehovan luo

Näin kun on toista kymmentä vuotta ollut erotettuna, niin täytyy sanoa, että rangaistuksen teho on laimentunut.

Niin no. Ei mulla olisi ainakaan ongelmia karttaa omaa poikaani tarpeen tullen. Jos se alkaisi ilmestyä kotiin tupakanhajuisena, naamaan ja kieleen ilmestyisi lävistyksiä, kuuntelisi jotain paskaheviä ja hengailisi homokavereiden kanssa (tai alkaisi itse homoksi) ja sen takia erotettaisi.. olisin kyllä itse etunenässä heittämässä sen talosta ulos ja pyyhkimässä nimen sukupuusta. Ei olisi ongelmia. Minun poika katsos olisi kuollut siinä vaiheessa kun antoi itsensä Saatanan maailmalle.

Minulla ovat omat vanhemmat niin "edisyksellisiä" että tekevät sen ihan ilman Jehovan todistajien "Totuutta" tai uskoa minkäänlaiseen Raamattuun. Eikö ole ihme kuinka maailmalliset toimivat "oikein" ilman Jehovan todistajajien ohjausta.

[Vieras]

"Minun poika katsos olisi kuollut siinä vaiheessa kun antoi itsensä Saatanan maailmalle."

Erikoista lastenhankintaa. Vie lapsen lahkoon ja jää seuraamaan minkälaisia sääntöjä milloinkin lahkossa on voimassa ja suostuuko lapsi noudattamaan. Se saa sitten ratkaista tuohon lapseen suhtautumisen. Kuten kaikki säännöt, on tupakkisääntökin lahkon muuttunutta normistoa. Se oli siis lahkon alkuvaiheissa tuntematon. Ja jos kysytään että rakastooko asianomainen lastaan, niin hänhän voi olla muistiltaan epävarma jolloin lahkon kirja auttaa, siinä on aina sisällysluettolo ja hakemisto apuna ja nopeastihan sieltä se vastaus löytyy: Kyllä rakastan.

[Nightderanger]

Jos oikein muistan, niin kyseessä oli jokin Koivikkotien kuuluisista bileistä, joista jouduin kuulusteluun.

Maunula Helsingissä?

[SonOfJesus]

...

JT-näkökulmasta varmaan noin onkin. Ainakin omien huomioideni mukaan seurakunnasta on helpompi päästä eroon vääriteon turvin, sillä jos alkaa vauhkoomaan oppikysymyksistä, niin siitä tulee vaan loputon painennuskäyntien suo, supina ja sipinä sekä leimaaminen ja pian huomaa olevansa kartettujen listalla, vaikka ei olis erotettukaan. Kätevämmin pääsee, jos todella niin on päättnyt, seurakunnasta eroon, kun tekee jonkun väärinteon.

Minä pääsin kyseenalaistamalla eroon kerralla koko porukasta! Ei ole koira perään haukkunut - tai siis vanhin.

Ehkä toimintatavat ovat muuttuneet? Ehkä kyse on siitä, mitä kyseenalaistaa?

Minä sain muutama vuosi erottamiseni jälkeen tietää, että vanhimpia satutti erityisesti kirjeessäni ollut kohta: "Jos hierarkian ylimmät alistuvat Paavalin neuvon mukaan hierarkian alimmille, niin syntyy verkko. Verkko on organisaationa tunnustetusti tehokkaampi kuin hierarkia." (Lainaus kirjeestäni ulkomuistista, viittaus raamatunkohtaan tietysti oli siinä myös, mutta en viitsi etsiä)

Lensin kuin leppäkeihäs ja alta aikayksikön. Hallintoelinkin tai kuka heidän puolestaan vastaakaan vastasi valitukseeni erottamisestani: "Emme näe mitään virhettä tapahtuneen". No sittemmin huomasin, että se oli parasta, mitä minulle on tapahtunut!

ps. 'Väärintekoahan' ei tarvitse tehdä, vaan voi väittää tehneensä! Ups, silloin syyllistyy valehtelemiseen.

[Vieras]

Maailman kamalinta on käskystä rakastaa tai olla rakastamattta jotakuta. Siinä voi lopulta mennä sen verran sekaisin ettei varalta rakasta ketään eikä mitään?

Sinäpä sen sanoit! Se on juuri näin. Tosiasiassahan järjestö sanoo, että meidän tulee rakastaa kaikkia seurakunnan ystäviä erotuksetta, mutta kun joku lähtee pois, tunteet häntä kohtaan tulee jäädyttää, oli tämä sitten miten läheinen ihminen hyvänsä. Ei ihminen ole mikään robotti, jumalauta! Tämä ei ole omiaan edistämään aitoa yhteyttä ihmisten välillä.

Jaa, että järjestö sanoo niin? Raamatussahan ei sitten mitään siihen viittavaa olekaan? Mitenköhän
tähän sopii tapaus Korintissa, kun Paavali siitä kirjoitteli?

[Tony]

Jaa, että järjestö sanoo niin? Raamatussahan ei sitten mitään siihen viittavaa olekaan? Mitenköhän
tähän sopii tapaus Korintissa, kun Paavali siitä kirjoitteli?

Keskustellanpas tästä tapauksesta enemmän. Viitsisitkö laittaa esille mitä tarkkaanottaen tarkoitit, niin jatketaan sitten.