kielilläpuhuminen

[Jaakko Ahvenainen]

Mahtoikohan se olla Pirkko Jalovaaran tilaisuus paikallisessa evl. kirkkosalissa, jossa ihmisiä tuli siunattaviksi joukolla. Meitä "sieppareita" oli takana koppaamassa kiinni, etteivät itseään teloneet. Mahdollisesti joku joukkohypnoosi tai sitten ei. Kuitenkaan ketään ei tönitty, eikä kampattu -mutta jalat alta menivät.

Haluamatta ketään loukata tahi kenenkään tuntemuksia vähätellä, minä kaiketi olen sellainen syntisäkki, kuin Jukolan veljesten viinapannu: vaikka miten "moukaroisi" - ei sytkyjä syntynyt.

[Vieras]

Itse olen kaksi kertaa ollut katsomassa tapahtumaa, jossa ihmisiä kaadetaan ja jotkut "puhuvat kielillä", koska silloinen puolisoni oli harras uskovainen. Minusta tilanne oli kammottava. Kunnon ex-jt:nä ajattelin oitis että ihmisiin meni demoneita. En sitten tiedä kumpi oli hullumpaa.

[Ariadna]

Kuten Arska jo mainitsikin niin ”pakanauskontoihin” kuului myös kielillä puhuminen.

Tavallaan nuo mysteeriuskonnot olivat valmistaneet maaperää kristinuskolle, joka alkuaikoina samaistettiin muihin idästä tulleisiin uusiin uskontoihin.
Roomalaiseenkin käytäntöön kuului aina 700 luvulta eKr kysyä jumalilta neuvoa kaikkiin ongelmiin ja se tapahtui oraakkelin tai uhrin välityksellä. Kristinuskon vaikutuksesta ne loppuivat vasta 300 luvulla.
Ei siis ollut lainkaan ihmeellistä, jos alkuseurakunnassa haluttiin samaistua oraakkeleihin jotka tunsivat mystillistä mielenylennystä, hehän puhuivat jumalien kielillä ja osasivat ennustaa tulevaa.
Näin ollen alkukristitytkin saivat sanoa, katsokaa kuinka jumala on meidän keskuudessamme, meidänkin naisemmme puhuvat kielillä ja profetoivat.

Paavalin antama käytännön ohje sekavaan Korintin seurakunnan hurmiotilaan oli sama kuin muidenkin uskontojen temppeleissä oli käytössä, se tulee hyvin esille roomalaisen Cato Censoriuksen (244-149 eKr) sanoista, kun hän sanoi aikansa uskovaisista oraakkelien selittäjistä:
” Minua ihmetyttää aina, että ennemerkkien selittäjä voi pysyä vakavana, kun hän näkee virkatoverinsa .”

Samaa ihmettelyä riittää vielä vuonna 2008

[Lehtiveli]

Kyllähän tuo kielilläpuhumisshow karismaattisten liikkeiden tilaisuudessa menee enemmän sinne "leipää ja sirkushuveja" osastolle, harvoin mitään oikeasti selittämätöntä tapahtuu. Joukkohysteriaa ja tilaisuuden hengennostattamista. Tai ainakin tätä ovat olleet ne tilaisuudet jossa itse mölötystä olen joutunut todistamaan.

Entäs lapset kun näkevät ja kuulevat tuon kaiken heidän tilaisuuksissa, kuka ajattelee lapsia siinä "joukkohysteriassa ja kun henkeä nostatetaan".
Lasten paikka ei ole missään nimessä tuollaisissa tilaisuuksissa, psyykkisiä vaurioita koko loppuelämäksi.

Mielestäni lakisääteinen kielto lapsille mennä katselemaan kaikkea kaatuilua, kielilläpuhumista sun muuta lapsen maailman särkevää, sitten kun ymmärtävät ja itse haluavat (jos haluavat) se on toinen asia!

Totta, totta. Ei ole lasten paikka se. Mielestäni käytännössä kuitenkin suurempi ongelma on se, että suomessa uskonnonopetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, jolloin lapsella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä kyseenalaistaa oppimaansa. Myös edelleen ruokarukoukset yms toimitukset ovat normaali osa peruskoulua alaluokilla. Koulu ei minusta ole mikään uskonnollisten tapojen opetuslaitos, vaan sivistävä laitos. Nuo tavat voi aivan hyvin opetella kirkossa, jos vanhemmat sellaisia haluavat lapselleen opettaa.

[Analysoija]

Totta, totta. Ei ole lasten paikka se. Mielestäni käytännössä kuitenkin suurempi ongelma on se, että suomessa uskonnonopetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, jolloin lapsella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä kyseenalaistaa oppimaansa. Myös edelleen ruokarukoukset yms toimitukset ovat normaali osa peruskoulua alaluokilla. Koulu ei minusta ole mikään uskonnollisten tapojen opetuslaitos, vaan sivistävä laitos. Nuo tavat voi aivan hyvin opetella kirkossa, jos vanhemmat sellaisia haluavat lapselleen opettaa.

Komppaan ja en.

Uskonnonopetus on mielestäni tarpeellista - mutta se voitaisiin aloittaa esimerkiksi viidenneltä luokalta. Se mitä se pitää sisällään on toinen juttu. Mielestäni esimerkiksi se, että lapsia viedään jossain peruskoulun vaiheessa tutustumaan ei "kokous/kirkonmenojen aikaan" eri uskonnollisiin kokoontumispaikkoihin on sinänsä ihan terveellistä.

Samalla lapsille / nuorille annetaan mahdollisuus esittää kysymyksiä uskontokunnan edustajalle. Muistan esitelleeni Valtakunnansalia - kerroin muutaman asian mitä täällä tehdään ja seurakunnan koosta ynnä muusta ja kuka seurakuntaa valvoo. Sitten lapset kyselivät (20 kappaletta kuudesluokkalaisia) ja vastailin kysymyksiin erään iäkkään vanhimman istuessa lavalla sisarten puheisiin tarkoitetun pöydän ääressä. Vaimoltani lapset kysyivät naisen asemasta.

On vain mielestäni tärkeää että tuossa toimitaan näiden vieraiden ehdoilla - he kysyvät ja "esittelijä" vastaa tuputtamatta näkemyksiään saarnaamatta intohimoisesti.

Mielestäni tämä on yleissivistävää.


Täältä tähän


Analysoija


Ps. Hiukan OT:tä mutta vastaus ketjun edelliseen viestiin.

[Vieras]

Mielestäni tämä on yleissivistävää

Paitsi että lapset eivät osaa kysyä teokraattisesta sodankäynnistä, kuten ei muukaan asiasta tietämätön

Samoin ns aivopesu sivuilmiöineen jää käsittelemättä jos asia lasten varaan jätetään

[Analysoija]

Mielestäni tämä on yleissivistävää

Paitsi että lapset eivät osaa kysyä teokraattisesta sodankäynnistä, kuten ei muukaan asiasta tietämätön

Samoin ns aivopesu sivuilmiöineen jää käsittelemättä jos asia lasten varaan jätetään

Eivät lapset osaa ei. Uskonnonopetukseen pitäisi sisältyä sinänsä myös uskontojen haittavaikutukset. Ja kun valtakunnansalia esittelin, kerroin kyllä pyynnöstä erottamiskäytännön ja karttamisjärjestelyn.

[Vieras]

Ensinäkin oma mielipiteeni: Kielilläpuhuminen uskonnollisena riittinä on vastenmielistä. Se ei näytä tervejärkiseltä saati kuulosta siltä. Sitä harrastetaan yleisesti monissa ns.pakanakulteissa/uskonnoissa.

Sitten raamatullinen näkemykseni:

1 Kor 13: 8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, [1. Kor. 8:2]
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. [Ef. 4:13]
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. [1. Kor. 8:3; 2. Kor. 3:18; 1. Joh. 3:2]
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Kielillä puhuminen täytti tarkoituksensa muiden kykyjen ohessa, kun jumala käänsi suosionsa kansojen puoleen. Se oli tarvittava todiste muiden kykyjen ohella - ei pääasia. Se oli merkki, että nyt oli uuden aikakauden alku ja sen jälkeen raamattu itse on täydellinen kristillisessä mielessä ja kaikki ihmehommelit kielilläpuhuminen ovat turhaa ja epäsuotavaa, josta Jeesus varoitti.

Puhu mielellään kieliä, mutta opiskele kieli ensin!

Tuosta raamatullisesta tutkinnasta unohtui nyt, että siinä on tuo kohta "tieto käy turhaksi" 1938 käännöksen mukaan "tieto katoaa" . Tässä yhdessä raamatun tärkeimmässä kohdassa puhutaan jostain ihan muusta rakkaudesta kuin mitä ihminen edes pysytyy aavistamaan. Suurin on rakkaus...Kaikki muu voi olla mennyttä, mutta jumalan rakkaus säilyy siitä huolimatta on tuon raamatunkohdan ydinasia. JT tyyliin siitä voi tietenkin irrottaa asian itse kontekstista. Ei siinä sanota, että joskus vaan kielilläpuhuminen hiipuu.

Ei kielilläpuhumista ole missään uudessatestamentissa kielletty vaan siihen kannustetaan. Eri asia on sitten nykyajan suuntaukset, joku on varmasti aitoa ja jotkut suunnatonta skeidaa. Raamatussa juuri siksi kehotetaan koettelemaan kaikki profetiat. Muuten puhu vain omaksi rakennukseksi.

[RaM]

Tuli mieleeni että ohkohan siinä käytännössä mitään ikärajaa, minkä ikäisenä saa puhua kielillä tai käydä kaatumassa tai saada osallistua parannettavaksi?

[Arskavain]

Tuosta raamatullisesta tutkinnasta unohtui nyt, että siinä on tuo kohta "tieto käy turhaksi" 1938 käännöksen mukaan "tieto katoaa" . Tässä yhdessä raamatun tärkeimmässä kohdassa puhutaan jostain ihan muusta rakkaudesta kuin mitä ihminen edes pysytyy aavistamaan. Suurin on rakkaus...Kaikki muu voi olla mennyttä, mutta jumalan rakkaus säilyy siitä huolimatta on tuon raamatunkohdan ydinasia. JT tyyliin siitä voi tietenkin irrottaa asian itse kontekstista. Ei siinä sanota, että joskus vaan kielilläpuhuminen hiipuu.

Ei kielilläpuhumista ole missään uudessatestamentissa kielletty vaan siihen kannustetaan. Eri asia on sitten nykyajan suuntaukset, joku on varmasti aitoa ja jotkut suunnatonta skeidaa. Raamatussa juuri siksi kehotetaan koettelemaan kaikki profetiat. Muuten puhu vain omaksi rakennukseksi.

Kyllä rakkauden kaikki tuntee, kun sellainen kohdalle osuu. Jotkut uskonnot viljelevät ilmaisuja, joita raamattu ei tunne, kuten "muu rakkaus, mitä ihminen edes pystyy aavistamaan, ja kas tällätavoin halutaan huuhaa ja höpöttäminen tehdä muka raamatulliseksi.

Tottakai pitää ottaa tekstiyhteys, mutta jos asiaa käsitellään siinä, kuten tässä profetoimista ja kielilläpuhumista, ei sitä voida sivuuttaa sillä, että asian ydin on joku muu. Yleensäkkin lakien ja suositusten syy on joku muu, kuin itse laki. Ei voida sanoa esim. lentoturvallisuuden takia ei tarvitse käyttää turvavöitä, koska joku ei katso sillä olevan välitöntä vaaraa itse lentämiseen...Huomaa, että ydin on aina jonkin asian ympäröimä, jota ei voi sivuuttaa olankohautuksilla ja puolustaa aikansa elänyttä toimintaa, että koska ennen tehtiin näin, niin nytkin täytyy. Se oli silloin. Nyt on nyt.

[madgyver]

Muistaakohan kukaan että missä kohdin se oli Raamattua jossa sanottiin jotain tyyliin että "mikäli on armonlahjoja, ne tulevat lakkaamaan" jne. Ja olis kiva kuulla palstan hellareilta että miten tämä kohta selitetään

[kirjallisuusveli]

Muistaakohan kukaan että missä kohdin se oli Raamattua jossa sanottiin jotain tyyliin että "mikäli on armonlahjoja, ne tulevat lakkaamaan" jne. Ja olis kiva kuulla palstan hellareilta että miten tämä kohta selitetään

1. Kor. 13. Luvussa mainitaan kielet, tieto ja profetoiminen, mutta armonlahjoja ei. about jakeiden 6-8 tienoilla. Hetkinen, tarkistan asian:

1. Kor 13.
8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

[madgyver]

Muistaakohan kukaan että missä kohdin se oli Raamattua jossa sanottiin jotain tyyliin että "mikäli on armonlahjoja, ne tulevat lakkaamaan" jne. Ja olis kiva kuulla palstan hellareilta että miten tämä kohta selitetään

1. Kor. 13. Luvussa mainitaan kielet, tieto ja profetoiminen, mutta armonlahjoja ei. about jakeiden 6-8 tienoilla. Hetkinen, tarkistan asian:

-klip-

Joo, kiitoksia muistin virkistämisestä, tuo oli juurikin kohta mitä hain Mut mulla on kyllä ollut se käsitys että kielilläpuhuminen, profetoiminen jne. nimenomaan ovat armonlahjoja, samoin kuin esim. parantamisen lahja. Tosi uskoville sitten nykyaikana annetaan kelle mikäkin lahja. Ja muistelen myös että esim helluntailaiset näin opettavat. Korjata saa jos olen (ja luultavasti taas olenkin;) väärässä.

[kirjallisuusveli]

Joo, kiitoksia muistin virkistämisestä, tuo oli juurikin kohta mitä hain Mut mulla on kyllä ollut se käsitys että kielilläpuhuminen, profetoiminen jne. nimenomaan ovat armonlahjoja, samoin kuin esim. parantamisen lahja. Tosi uskoville sitten nykyaikana annetaan kelle mikäkin lahja. Ja muistelen myös että esim helluntailaiset näin opettavat. Korjata saa jos olen (ja luultavasti taas olenkin;) väärässä.

No helluntailaisille armolahjat merkitsevät nimenomaan noita pyhän hengen ihmeellisiä ilmentymiä. Tämä saattaa olla myös perusluterilainen näkemys Suomessa johtuen ihan Raamatun käännöksestä. Mä olen ymmärtänyt Jehovan todistajuuden 'liturgiassa' armolahjojen olevan jotain sellaista, jonka yksittäiset ihmiset antavat hyvää hyvyyttään auttaakseen toisia - olkoonpa se sitten aineellista tai henkistä/hengellistä, mitä annetaan.

[Nuorin]

Mä olen ymmärtänyt Jehovan todistajuuden 'liturgiassa' armolahjojen olevan jotain sellaista, jonka yksittäiset ihmiset antavat hyvää hyvyyttään auttaakseen toisia - olkoonpa se sitten aineellista tai henkistä/hengellistä, mitä annetaan.

Joo. Näin sanaa käytetään UM:ssä:

(Matteus 6:2) Kun siis lähdet antamaan armonlahjoja, älä toitota torvea edelläsi, niin kuin ulkokullatut tekevät synagogissa ja kaduilla saadakseen kunniaa ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: heillä on jo palkkansa täysimääräisenä.

(Luukas 11:41-42) 41 Antakaa kuitenkin armonlahjoiksi se, mikä on sisäpuolella, ja katso, kaikki muukin on puhdasta teissä. 42 Mutta voi teitä fariseuksia, sillä te annatte kymmenykset mintusta ja ruudasta ja jokaisesta muusta vihanneksesta, mutta sivuutatte oikeuden ja rakkauden Jumalaan!