Älykkyys ja usko

[Johanneksen poika]

Mutta mahtaisivatko ne olla kovin luotettavia?

Mittarien luotettavuus riippuu hyvin paljon kysymysten laadinnasta. Jos kysymykset laaditaan "tarkoitushakuisesti", tulokseksi saadaan se, mitä etukäteen haluttiin.

Älykkyystestien ongelmana on myös se, että testit ovat hieman "kulttuurisidonnaisia". Siis kysymykset sinänsä eivät sovi sellaisinaan esitettäväksi esim. Suomen kaltaisessa avoimessa yhteiskunnassa ja Saudi-Arabiassa, jossa naisen arvo on pienempi kuin kamelin. Myöskään samoilla kysymyksillä ei saada luotettavaa tulosta, jos kysely tehdään rikkaassa Belgiassa, tuossa EU:n napamaassa ja vaikkapa Keski-Afrikan tasavallassa, jossa lukutaitoprosenttikin on hieman alhaisempi. Lukutaito tai taidon puutehan ei sinänsä vielä kerro mitään totuutta, mutta lukutaidon avulla tottakai älykkyystestiin voi helpommin vastata.

Älykkyystestien ongelmana on myös usein se, että ne mittaavat usein ns. matemaattista älykkyyttä. Kuitenkin kielellisen älykkyyden mittaaminen olisi yhtä tärkeää. Suomen kouluissa on huomattu se, että pojat menestyvät usein paremmin matemaattisissa aineissa kuin tytöt. Tytöt sen sijaan voittavat pojat kielten opiskelussa mennen tullen. Tuo ero saattaa johtua sukupuolten erilaisista piirteistä, tai vain muuten kasvatuksellisista metodeista. Mene ja tiedä. En mene enkä tiedä.

[Vieras]

Mielenkiintoinen yhteenveto tutkimuksista, jotka käsittelevät älykkyyden ja uskon suhdetta toisiinsal

Onko tuosta tutkimuksesta tulkittavissa tällainen tulos:

Pohjois-Koreassa asuu maailman älykkäintä väkeä, koska siellä ei hirmuisesti ole uskonnollisuutta.

Vastaavasti Vatikaanissa on maailman tyhmimmät asukkaat, koska uskonnollisuus on siellä huipussaan.

Näinkö tämä menee?

Aika huonoja esimerkkejä. Pohjois-Koreassa uskonnon harjoittaminen on kiellettyä joten on ihan luonnollista, ettei sikäläistä uskonnollisuutta ole paljon ulospäin näkynyt. Emme tiedä mitään siitä kuinka uskonnollisia sikäläiset ihmiset oikeasti ovat.

Vatikaanissa uskontoa harjoitetaan samasta syystä kuin Brooklynissäkin, eli kyse on ihmisten hallitsemisesta uskonnollisuuden varjolla. Noiden ihmisten oikeasta uskonnollisuudesta on taas vaikea sanoa yhtään mitään.

[RaM]

Rami-setä, edelleenkään teologisia asioita ei voi väännellä mielensä mukaan niin kuin muovailuvahaa. On toki jokaisen oma asia, mihin uskoo vai uskooko. Tosin sanoista ja niiden sovituista merkityksistä olisi syytä pitää kiinni, jotta keskusteltaisiin samasta asiasta.

Nooh... en oikein tiedä kannattaako sinun teologisista opinnoistasi huolimatta aina viitata teologiaan. Kristinuskon sisällä kun tässäkin asiassa on eriäviä käsityksiä.

Ps. Teologian tieteellisyys perustuu eksegetiikkaan eikä tulkintoihin. Se on siksi HYVIN suositeltava opiskelun alue kaikille yliopistossa uskontoa opiskeleville. Paitsi jos pelkää ennakkona olevan uskonnollisen maailmankuvan sen johdosta hajoavan.

[Johanneksen poika]

Aika huonoja esimerkkejä.

En nyt tähän hätään keksinyt parempiakaan. Keksitkö sinä?

Mitä ajattelet sellaisesta tutkimuksesta, jossa etukäteen rajattaisiin testin ulkopuolelle kaksi merkittävää valtiota, Pohjois-Korea ja Vatikaani. Mitä sinulla on näitä mahtimaita vastaan?

[RaM]

Onko joku joskus jossain todistanut, että vatikaanissa esiintyy älyllistä elämää?

[kirjallisuusveli]

Aika huonoja esimerkkejä. Pohjois-Koreassa uskonnon harjoittaminen on kiellettyä joten on ihan luonnollista, ettei sikäläistä uskonnollisuutta ole paljon ulospäin näkynyt. Emme tiedä mitään siitä kuinka uskonnollisia sikäläiset ihmiset oikeasti ovat.

Joku vois tähän vertailun vuoksi todeta, että 'hengellisessä paratiisissa' taas on ajatteleminen kielletty, joten on aivan luonnollista, ettei uskovien Jehovan todistajien älykkyys ole paljon ulospäin näkynyt. Emme tiedä mitään siitä kuinka älykkäitä sikäläiset ihmiset oikeasti ovat.

Vatikaanissa uskontoa harjoitetaan samasta syystä kuin Brooklynissäkin, eli kyse on ihmisten hallitsemisesta uskonnollisuuden varjolla. Noiden ihmisten oikeasta uskonnollisuudesta on taas vaikea sanoa yhtään mitään.

Tämä ei tietenkään päde sen enempää tavalliseen katolilaiseen kuin keskiverto Jehovan todistajaankaan.

[Vieras]

Älykkyydestä sen verran, että ainakin nykyään on vallalla harjoittelu-käsitys eli ihminen voi kasvattaa itse älykyyttään (perimä taustalla mutta synapsien määrään ja yhteyksiin voi jokainen vaikuttaa). MOnet uskonnot estävät ns. vapaan ajattelun määrää, varsinkin Jt:t. Ei saa tutkia muita kuin hengellisiä asioita, koska kaikki on vaarallista ja petollista. Uskonnolliset ihmiset taas saattavat tietää harvinaisen paljon uskonnoista ja raamatusta ja siten aktivoida tiettyjä aivoalueitaan.

[Vieras]

Entäs ne uskovaiset, jotka eivät usko raamattuun mutta muihin jumaliin tai jumaluuksiin?

Ovatko he kuitenkin palstan raamattu-uskovaisten mielestä "hitusen vähemmän älykästä" sakkia?

Luullakseni älykäs uskovainen saattaisi valita jonkun henkisemmän uskonnon kuin veri-murha-lunnas-sovitus- linjalla läträävän kotoisen äidinmaidossa syötettävän kristinuskon..

[PoterO]

Älykkyystestien ongelmana on myös usein se, että ne mittaavat usein ns. matemaattista älykkyyttä. Kuitenkin kielellisen älykkyyden mittaaminen olisi yhtä tärkeää. Suomen kouluissa on huomattu se, että pojat menestyvät usein paremmin matemaattisissa aineissa kuin tytöt. Tytöt sen sijaan voittavat pojat kielten opiskelussa mennen tullen. Tuo ero saattaa johtua sukupuolten erilaisista piirteistä, tai vain muuten kasvatuksellisista metodeista. Mene ja tiedä. En mene enkä tiedä.

Useissa ÄO-testeissä (kuten Mensan) on myös kielellinen osio. Psykologisissa kognitiivisia kykyjä kartoittavassa testissä (ns. palikkatesti) on matemaattisten kykyjen ohella kartoitettavana mm. visuaalinen ja sanallinen hahmottamiskyky sekä muistaminen.

Testit eivät tietystikkään kerro kaikkea, mutta ovat parhaimmillaan kuitenkin suuntaa antavia.

[Vieras]

"Älykkyystestien ongelmana on myös se, että testit ovat hieman "kulttuurisidonnaisia". "

Tuo on jo vanhentunutta. Enää runs. 50 v:een ei ole kysytty älykkyystestissä smaragdin väriä.


"pojat menestyvät usein paremmin matemaattisissa aineissa kuin tytöt. Tytöt sen sijaan voittavat pojat kielten opiskelussa"

Ei paljoa kummempi väite kuin että pojat ovat monasti tanssipaikoilla aktiivisempia hakemaan tanssipartneria, kun taas tytöt useammin odottavat tanssaukseen hakijata. Onhan USA:ssa tutkittu sekin esiin, että koulussa tytöt tyhmäksi heittäytyen kysyvät neuvoa pojilta laskutehtävistä, jotka ikään kuin vastavuoroisesti hakevat näitä sitten iltasella tanssaamaan (kehuvat silmien väriä vaikka ajatukset n. metrin verran alempana...)

[Jakke]

Viimeinen lause tuossa linkittämässäni artikkelissa on aika raju:

"....uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc"

Uskontososiologiaa, anyone? Tuleeko köyhästä, tyhmästä, rumasta ja epäonnistuneesta tuhkamunasta todennäköisesti uskovainen?

[almi]

Ps. Teologian tieteellisyys perustuu eksegetiikkaan eikä tulkintoihin. Se on siksi HYVIN suositeltava opiskelun alue kaikille yliopistossa uskontoa opiskeleville. Paitsi jos pelkää ennakkona olevan uskonnollisen maailmankuvan sen johdosta hajoavan.

Teologian tieteellisyys ei perustu eksegetiikkaan, vaan eksegetiikka on yksi teologian osa-alueista. Esimerkiksi kirkkososiologiaan eksgetiikka ei vaikuta millään tavoin. Yliopistossa ei opiskella uskontoa vaan esimerkiksi teologiaa tai uskontotiedettä.

Erityisesti eksegetiikassa tehdään tulkintoja. Vai voiko esimerkiksi synoptisia evankeliumeja tulkita muuten? Opiskelin eksegtiikkaa vuosina 2001-2004. Ihan kiva aine, mutta ei kiinnostanut pääaineopintojen verran. Eksegetiikka ei murtanut uskoani, vaan oikeastaan päinvastoin. Raamattu on joiltain osin epäjohdonmukainen teos. Se ei kuitenkaan haittaa, koska Raamattu ei ole luonnontieteen tai historian oppikirja.

[almi]

Viimeinen lause tuossa linkittämässäni artikkelissa on aika raju:

"....uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc"

Uskontososiologiaa, anyone?

No minä olen kirkkososiologi. Aine on yksi uskontososiologian sisäisistä teemoista. Mielestäni em. tulkinta on aika kaukaa haettu. Durkheimin mukaan ympäröivä yhteisö vaikuttaa ihmisen uskonnollisuuteen. Siihen ei kuulu ulkoiset ominaisuudet tai äly.

[RaM]

Voi ihanainen almi... milläs minä oikein onnistuisin saamaan sinua hieman provosoitumaan...
Onnistuisiko se jos väitän että mikäli teologian opiskelemisesta jätetään eksegetiikka, humanismi ja psykologia pois, jää jäljelle pelkkä herkkäuskoisuus?

[Johanneksen poika]

Voi ihanainen almi... milläs minä oikein onnistuisin saamaan sinua hieman provosoitumaan...

Minulla on ehdotus, jonka avulla voit ihan ystävällisessä hengessä saada Almin provosoitumaan. Ja kaiken kukkuraksi tämä aihe liittyy kiinteästi tämän keskusteluketjun teemaan.

Kun kymmeniä vuosia sitten vielä istuin nuorena poikana koulun penkillä, eräs uskonnonopettajani kertoi ammatinvalinnanohjaukseen liittyvän asian, jonka hän ihan itse oli oivaltanut, ja oli päässyt opiskelemaan ensimmäisellä yrityksellä. Tämän tiedon paikkansapitävyyttä en toki kykene tarkistamaan, mutta tarvitseeko minun tässä tapauksessa sitä edes tehdä, kun tämä uskonnonopettaja sen itse kertoi.

No. Kun tämä uskonnonopettaja oli harkinnut vaihtoehtoja akateemiselle uralle, hän oli päätellyt, että teologiseen tiedekuntaan kannattaa hakea. Ainoa vaatimus hänen aikanaan teologiseen tiedekuntaan oli kuulemma se, että selvisi ehjin nahoin teologisen tiedekunnan ulko-ovesta sisään.

Niin, ei se niin helppoa ollut, kuin nyt luulet - kyseessä oli vaativa pöyröovi.