Yksi toivo?

[kirjallisuusveli]

Yhtenä esimerkkinä monista kiistanalaiseksi asetetuista Jehovan todistajien opetuksista on kysymys toivojen lukumäärästä. Onhan tunnettua, että Paavali mainitsee Ef. 4:4:ssä: "On yksi ruumis ja yksi henki, samoin kuin teidät kutsuttiin yhdessä toivossakin, johon teidät kutsuttiin;" ja toisaalta monet tietävät Jehovan todistajien opettavan, että ns. 'voidelluilla' on odote hallita kuninkaina taivaassa yhdessä Kristuksen kanssa ja toisaalta jopa miljardit muut voivat saada ikuisen elämän paratiisimaassa. Näitä kutsutaan usein taivastoivoksi ja paratiisitoivoksi. Onko Jehovan todistajilla tässä käsissään todellinen ongelma?

En aio ryhtyä pitkällisiin ja kiihkeisiin debatteihin - ihan vaan tiedoksi - mutta totean, että ei ole todellista ongelmaa. Ihan aluksi on todettava, että tuon Efesolaiskirjeen kohdan tekstiyhteydessä ei sinällään käy ilmi, että mikä se yksi toivo on, johon Paavali viittasi. Toiseksi on todettava sekin, että vaikka yllälainaamassani Efesolaiskirjeen kohdassa Paavali mainitsee yhden toivon, niin toisaalta jo aiemmin samaisen Efesolaiskirjeen 1. luvussa Paavali totesi, että Jumalalla on ollut tarkoituksenaan koota jälleen yhteen Kristuksessa sekä se, mitä on taivaassa, että se mikä on maan päällä.

(Efesolaisille 1:8-10) Tätä hän antoi meille runsaasti kaikessa viisaudessa ja järkevyydessä tekemällä meille tunnetuksi tahtonsa pyhän salaisuuden. Se on hänen mielisuosionsa mukaista, joka hänellä oli itsessään tarkoituksena, päämääränä hallinto määräaikojen täyttymisen rajalla, nimittäin kaiken kokoaminen jälleen yhteen Kristuksessa, sen mitä on taivaissa ja sen mitä on maan päällä.

Mikä sitten on se yksi toivo, joka voi sisältää kaksi erillistä odotetta? Nähdäkseni Roomalaiskirjeen 8. luku tarjoaa vastauksen: Jumalan lapseksi pääseminen. Paavali puhuu siinä toisaalta niistä, jotka olivat jo saaneet pojaksi oton hengen ja toteaa heidän tuon hengen avulla huutavan Jumalalle Abba, Isä ja toisaalta hän kuitenkin toteaa, että koko luomakunta huokaa ja odottaa Jumalan poikien Ilmitulemista, jotta koko luomakuntakin vapautettaisiin Jumalan lasten loistoisaan vapauteen. Idea on siis siinä, että jossain vaiheessa kaikki olisivat jälleen 'yhtä suurta iloista perhettä', vaikka toiset olisivat taivaassa ja toiset maan päällä.


(Roomalaisille 8:14-23)  Sillä kaikki ne, joita Jumalan henki johdattaa, ovat Jumalan poikia. Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä, joka aiheuttaa jälleen pelkoa, vaan te saitte pojaksioton hengen, jonka avulla huudamme: ”Abba, Isä!” Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta perijätovereita Kristuksen kanssa, edellyttäen että kärsimme yhdessä, jotta meidät myös yhdessä kirkastettaisiin. Näin ollen tulen siihen tulokseen, että nykyisen ajan kärsimykset eivät ole mitään verrattuina siihen kirkkauteen, joka tulee meissä ilmi. Sillä luomakunta kaipaa hartaan odotuksen vallassa Jumalan poikien ilmi tulemista.  Sillä luomakunta alistettiin turhuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan toimesta, sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka. Eikä vain sitä, vaan me itsekin, joilla on ensi hedelmä, nimittäin henki, niin, me itse huokaamme sisimmässämme, samalla kun hartaasti odotamme pojaksiottoa, vapautusta ruumiistamme lunnaiden perusteella.


Tämä oli minun kannanottoni kysymykseen ja näkemykseni siitä, että miten ns. kahden toivon oppi ja Ef. kirjeen yksi toivo ovat sovitettavissa. Enkä kaipaa yhtään rutinoita tai kehotuksia hylätä lahkoajattelu.

Jos jollakulla on kuitenkin esittää perusteltu näkemys siitä, että Ef. 4:4:n yksi toivo on jotain muuta, kuin mitä minä tällä hetkellä ymmärrän sen olevan, niin eikun lusikka soppaan vaan ja Raamatuntulkinta esiin.

[Vieras]

Oppiin kahdesta erilaisesta toivosta ei ole ikinä uskottu missään ennen Jehovan todistajia. Sellaista eivät ole tunteneet alkukristityt eivätkä ketkään muutkaan. Minusta oppi kahdesta pelastuvien luokasta on kumottavissa jo sillä tiedolla. Se on Rutherfordin keksintö.
Jt oppien puolustamiseksi Hallintoelimen on pystyttävä todistamaan, että varhaiskristillisistä kirjoituksista löytyisi Jehovan todistajien nykyistä käsitystä vastaava oppi. Olellinen kysymys on se, mitä apostolien jälkeen tullut sukupolvi uskoi kristillisen opin pitävän sisällään? Hehän omaksuivat opin suoraan apostoleilta. Jos JT oppi ei edusta yhtäläistä opetusta tämän kanssa, voidaan perustellen väittää sen edustavan luopioajattelua. Tälläiset historialliset kysymykset on pakko ottaa huomioon. Raamatullisuuden perusteeksi ei riitä se, että joku henkilö Amerikassa osaa keksiä niin hyviä selityksiä, että opit näennäisesti näyttävät sopivan raamattuun. Mielestäni pelkällä selittelemisen taidolla ei päästä pitkälle vaan historialliset kysymykset on huomioitava.

[Markku Meilo]

Oppiin kahdesta erilaisesta toivosta

Tätä menoa on ainoastaan ajan kysymys, milloin inflaatio syö toisen kahdesta toivosta. Russelilla oli neljänmallista toivoa, sitten Rutherford karsi juutalaiset sekä "muuten vaan mukavat ihmiset" pois tuosta toivoluokituksesta sekä vaihtoi suuren joukon loppusijoituspaikaksi maapallon.

[kirjallisuusveli]

Oppiin kahdesta erilaisesta toivosta ei ole ikinä uskottu missään ennen Jehovan todistajia. Sellaista eivät ole tunteneet alkukristityt eivätkä ketkään muutkaan. Minusta oppi kahdesta pelastuvien luokasta on kumottavissa jo sillä tiedolla. Se on Rutherfordin keksintö.

Mielipiteesi on noteerattu ja heppoiseksi havaittu. Koko kirjoituksen ydin oli siinä, että on yksi toivo, johon sisältyy kahdenlaisia elämänodotteita. Ei siis ole kyse kahdesta eri toivosta Raamatun näkökannalta. Jos ja kun Jehovan todistajat puhuvat kahdesta eri toivosta, niin se on taas ihan muuta se.

Jt oppien puolustamiseksi Hallintoelimen on pystyttävä todistamaan, että varhaiskristillisistä kirjoituksista löytyisi Jehovan todistajien nykyistä käsitystä vastaava oppi.

Lähetä vaatimuksesi Brooklyniin. Minä esitin oman näkemykseni ja en tarvitse tällähaavaa hallintoelintä näkemykseni puolustamiseen. Mutta koska sinulle hallintoelimen mielipiteet ovat näköjään noin tärkeitä, niin lähetä siis ihmeessä vaatimuksesi Brooklyniin.

Olellinen kysymys on se, mitä apostolien jälkeen tullut sukupolvi uskoi kristillisen opin pitävän sisällään?

Vieläkin oleellisempi on se kysymys, että mitä Jeesus ja hänen opetuslapsensa uskoivat ja opettivat.

Hehän omaksuivat opin suoraan apostoleilta. Jos JT oppi ei edusta yhtäläistä opetusta tämän kanssa, voidaan perustellen väittää sen edustavan luopioajattelua.

Kuules nyt sinä 'vieras' kuka lienetkin. Se mitä he esittivät, ei välttämättä edusta sitä, mitä Apostolit heille opettivat. Pikemminkin on niin, että jos heidän esityksensä oleellisesti eroaa siitä, mitä Jeesus ja hänen apostolinsa esittivät, niin sen voidaan perustellusti väittää edustavan luopioajattelua.

Tälläiset historialliset kysymykset on pakko ottaa huomioon. Raamatullisuuden perusteeksi ei riitä se, että joku henkilö Amerikassa osaa keksiä niin hyviä selityksiä, että opit näennäisesti näyttävät sopivan raamattuun. Mielestäni pelkällä selittelemisen taidolla ei päästä pitkälle vaan historialliset kysymykset on huomioitava.

Pelkästään kysymyksiä olet heittäny oletuksineen. Luule mitä haluat, mutta tuo ns. kahden toivon oppi lepää vahvoilla Raamatullisilla perustuksilla. Eikä meidän tartte lähteä Ameriikkaan asti. Kyllä hyviä selityksiä ostaan Euroopassakin esittää. Mielestäni pelkällä kysymysten esittämisellä ei ole mitään arvoa perustelujen kumoamisessa. Kysymyksiä pitää tukea perusteluin ja tässä yhteydessä Raamatullisin sellaisin. Ainoatakaan sellaista et ole esittänyt nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta.

Ja vielä erikseen: Rekisteröi itsellesi nimimerkki äläkä huutele siellä 'vieraan' statuksella. Tämä siis siinä tapauksessa, että katsot itselläsi olevan jotain oleellista sanottavaa. Ei millään pahalla.

[RaM]

Itse en oikein näe tuossa opissa sinänsä ristiriitaisuutta tai epäselvyyttä.
Yksi toivo tarkoittaa ylösnousemusta eli pelastusta. Se jakautuu kahdenlaiseen osaan, taivaalliseen ja maalliseen. Ensimmäiseen ja toiseen ylösnousemukseen. Henki ja ruumis.

[Vieras]

(Roomalaisille 8:14-23)  Sillä kaikki ne, joita Jumalan henki johdattaa, ovat Jumalan poikia. Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä, joka aiheuttaa jälleen pelkoa, vaan te saitte pojaksioton hengen, jonka avulla huudamme: ”Abba, Isä!” Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta perijätovereita Kristuksen kanssa, edellyttäen että kärsimme yhdessä, jotta meidät myös yhdessä kirkastettaisiin.

Kirjallisuusveli, ketkä sinun mielestäsi ovat em. raamatunkohdan tarkoittamia "Jumalan lapsia"? Oletko sinä yksi "Jumalan lapsista"?

[kirjallisuusveli]

(Roomalaisille 8:14-23)  Sillä kaikki ne, joita Jumalan henki johdattaa, ovat Jumalan poikia. Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä, joka aiheuttaa jälleen pelkoa, vaan te saitte pojaksioton hengen, jonka avulla huudamme: ”Abba, Isä!” Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta perijätovereita Kristuksen kanssa, edellyttäen että kärsimme yhdessä, jotta meidät myös yhdessä kirkastettaisiin.

Kirjallisuusveli, ketkä sinun mielestäsi ovat em. raamatunkohdan tarkoittamia "Jumalan lapsia"? Oletko sinä yksi "Jumalan lapsista"?

Kuka kysyy?

[Vieras]

Kuka kysyy?

Keskustellaan tästä sinun Vieras-kompleksistasi tuolla Yleinen palaute -ketjussa.

Eihän tässä ole enää mitään järkeä, että Vieras-nimimerkillä kirjoittelevien täysin asiallisiin kommentteihin tai kysymyksiin saa sinulta vastaukseksi vain vittuilua.

[kirjallisuusveli]

Keskustellaan tästä sinun Vieras-kompleksistasi tuolla Yleinen palaute -ketjussa.

Eihän tässä ole enää mitään järkeä, että Vieras-nimimerkillä kirjoittelevien täysin asiallisiin kommentteihin tai kysymyksiin saa sinulta vastaukseksi vain vittuilua.

Kysymyksen asiallisuus ei riitä perusteeksi saada osakseen niin suurta kunniaa, että vastaisin noinkin henkilökohtaiseen kysymykseen. Ja vittuiluun on tapana vastata samalla mitalla. Olet ilmeisen tietoinen siitä, että pidän tärkenä nimimerkin rekisteröimistä. Siitä huolimatta pamautat vieraan statuksella kysymyksesi vasten kasvoja. Se on vittuilua isolla V:llä se.

[Vieras]

Kysymyksen asiallisuus ei riitä perusteeksi saada osakseen niin suurta kunniaa, että vastaisin noinkin henkilökohtaiseen kysymykseen. Ja vittuiluun on tapana vastata samalla mitalla. Olet ilmeisen tietoinen siitä, että pidän tärkenä nimimerkin rekisteröimistä. Siitä huolimatta pamautat vieraan statuksella kysymyksesi vasten kasvoja. Se on vittuilua isolla V:llä se.

Ongelmana tuskin on sinulle esitetty kysymys. Nimittäin ensiksi kirjoittanut Vieras ei edes esittänyt mitään kysymystä, mutta ryhdyit silti ilmeisen ärsyyntyneenä kärkkäästi vaatimaan häneltä rekisteröitymistä ihan kuin Vieraaana kirjoittelmisessa olisi jotain vikaa.

Mikä sinä olet vaatimaan keneltäkään rekisteröitymistä kun ei ylläpitokaan sitä vaadi?

[Johanneksen poika]

Mikä sinä olet vaatimaan keneltäkään rekisteröitymistä kun ei ylläpitokaan sitä vaadi?

Itse olen useissa keskusteluketjuissa kokenut myös ongelmaksi sen, että monet "vieraat" kirjoittavat samaan ketjuun, ja koskaan ei tiedä kenelle vieraalle vastaa. Ja kun eri vierailla on eri näkemyksiä asioista, voi vastata eri vieraille sillä tavalla, mitä ei ollut tarkoittanut. Keskustelun taso kärsii.

Minäkin vastaan mieluummin sellaisen henkilön kirjoitukseen, jolla on sen verran rohkeutta, että ottaa oman nimimerkin itselleen. Laulavathan Jehovan todistajat kokouksissa: "Meee oleeemme rooohkeaaat jehoooovantodiiistajaaaat..."

Miksi ei ole rohkeutta edes käyttää jotain nimimerkkiä, josta henkilön tunnistaisi eri kirjoittajien joukosta? Jos seuraamme Jumalan esimerkkiä, haluamme käyttää nimiä tai nimimerkkejä, jotta meidät erotetaan joukosta. Jumala ei pidä tähtiäkään pelkästään tähtinä, vaan kutsuu niitäkin kaikkia nimeltä.

(Psalmi 147:4) 4 Hän laskee tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.

[Markku Meilo]

Itse olen useissa keskusteluketjuissa kokenut myös ongelmaksi sen, että monet "vieraat" kirjoittavat samaan ketjuun, ja koskaan ei tiedä kenelle vieraalle vastaa. Ja kun eri vierailla on eri näkemyksiä asioista, voi vastata eri vieraille sillä tavalla, mitä ei ollut tarkoittanut. Keskustelun taso kärsii.

Näiden sanojen myötä on syytä hiljentyä miettimään mitä kirjoittaa seuraavaksi, kirjoitti sitten minkälaisella nimmarilla hyvänsä.

[Johanneksen poika]

Näiden sanojen myötä on syytä hiljentyä miettimään mitä kirjoittaa seuraavaksi, kirjoitti sitten minkälaisella nimmarilla hyvänsä.

Öööö.... tuota... nyt en ihan pysynyt kärryillä, tai en edes päässyt kärryille. Selventäisitkö hieman.

[Vieras]

Yhteen toivoon sisältyvä kaksi odotetta ei ole kristillinen opetus. Rutherford lienee keksinyt sen viinilasien äärellä joskus 1930 luvulla?

Kyllähän varhaiskristillisistä kirjoituksista löytyy alkuperäisen kristillisen sanoman sisältö, sellaisena kuin se oli, eikä mistään Vartiotornilehden selityksistä. Esimerkiksi Ignations oli arvostettu varhaisseurakunnan henkilö, ja tunsi henkilökohtaisesti Paavalin ja Pietarin. Polykarpos oli apostoli Johanneksen henkilökohtainen opetuslapsi. Ennemmin uskon varhaiskristillisiä kirjoituksia, kuin jotain 2000 vuotta myöhemin Amerikoissa syntyneitä näkemyksiä. Niiden kirjoitukset olivat arvostettuja, ja lähellä kanonista arvonantoa silloin kun uuden testamentin sisältö ei ollut vielä kunnolla rajattu. Lahkot ajattelevat että raamattu taivaasta pudonnut kirja, ja on mahdollista aloittaa oppien kehittely täysin puhtaalta pöydältä historia yms unohtaen. Nykyaikana syntyneet näkemykset ovat kristinuskolle vierasta uususkonnollisuutta.

Mitä mieltä olet ehtoollisopin raamatullisuudesta? Ihan hirvittää kun siitäkin on tehty kerran vuodessa pidettävä leivänkierrätysjuhla. Huh, ei todellakaan raamatullista. Alkukristityillä ehtoollinen oli osa kokousta ja se vietettiin säännöllisesti. Kaikki ottivat osaa ja leivät ja viinit säästettiin seuraavaan kertaan. Suurta joukkoa ei kielletä ottamasta ehtoollista. Opetus kahdesta odotteesta on poikinut kaikenlaisia kummajaisuuksia JT oppiin.

Ei hallintoelimeltä mitään kannata kysyä. Järjestö on epärehellinen eikä välitä vastata. Tekihän Johanneksen poika ja kumppanit hienon kysymyksen, joka käännettiin englanniksi ja lähetettiin. Eipä ole vastausta kuulemma kuulunut.

Minä kirjoittelen vieraana silloin kun kirjoittelen. Jos ei kelpaa, niin olkoot kelpaamatta.

[kirjallisuusveli]

Ongelmana tuskin on sinulle esitetty kysymys.

Ei olekaan. Ongelmana on vieraan statuksella kirjoittaminen, vaikkei ylläpito erikseen rekisteröimistä vaadikaan.

Nimittäin ensiksi kirjoittanut Vieras ei edes esittänyt mitään kysymystä, mutta ryhdyit silti ilmeisen ärsyyntyneenä kärkkäästi vaatimaan häneltä rekisteröitymistä ihan kuin Vieraaana kirjoittelmisessa olisi jotain vikaa.

Vieraan statuksella kirjoittamisessa on se vika, että vieras ottaa harteilleen kaikkien vieraan statuksella palstalla kirjoittaneiden hölmöilyt.

Mikä sinä olet vaatimaan keneltäkään rekisteröitymistä kun ei ylläpitokaan sitä vaadi?

Mä oon vähintään yhtä iso herra vaatimaan rekisteröitymistä kuin mitä jotkut vieraan statuksella kirjoittelevat ovat vaatimaan minulta vastauksia hyvinkin henkiölkohtaisiin kysymyksiin.