Melko puistattava ja alhainen kuvan ortodoksien yhteistyöstä kommunistien kanssa:
Ortodoksit Neuvostoliitossa tekivät siis yhteistyötä kommunistien kanssa ja yllyttivät kannattajiaan tukemaan Stalinia.*** Herätkää! 2001 22/4 s. 9-10 Uskontojen selviytymiskeinoja ***
Viimein vuonna 1943 Stalin suostui tunnustamaan ortodoksisen kirkon nimittämällä Sergein sen uudeksi patriarkaksi. ”Vastapalvelukseksi kirkko keräsi jäseniltään rahaa panssarikolonnan rahoittamiseen”, Overy kertoo. ”Papit ja piispat kannustivat seurakuntiaan elämään Jumalaan ja Staliniin kohdistuvan uskon mukaisesti.”
Kuvaillessaan tätä Venäjän historian vaihetta venäläinen uskontotieteilijä Sergei Ivanenko kirjoitti, että Venäjän ortodoksisen kirkon virallinen julkaisu ylisti Stalinia kaikkien aikojen ja valtioiden suurimmaksi johtajaksi ja opettajaksi, jonka Jumala oli lähettänyt pelastaakseen kansakunnan sorrolta, maanomistajilta ja kapitalisteilta. Julkaisussa pyydettiin uskovaisia taistelemaan viimeiseen veripisaraan asti Neuvostoliiton puolesta sen vihollisia vastaan ja rakentamaan kommunismia kaikkensa antaen.
Toisaalla esimerkiksi Kreikassa ortodoksit päinvastoin syyttivät esimerkiksi Jehovan todistajia kommunisteiksi (!) ja toimittivat heitä vankeuteen:
Todella "kristillistä" toimintaa? Ja missä logiikka?*** Vartiotorni 2003 1/2 s. 27 Koettelemukseni vastoinkäymisten tulisessa pätsissä ***
Kymmenen vuoden ajan, vuodesta 1947 vuoteen 1957, Makrónisoksen hedelmätön ja syrjäinen saari oli yli 100 000 vangin asuinpaikka. Heidän joukossaan oli lukuisia uskollisia todistajia, jotka oli lähetetty sinne kristillisen puolueettomuutensa vuoksi. Heidän karkotuksensa alullepanijoita olivat yleensä ortodoksiset papit, jotka syyttivät todistajia valheellisesti kommunisteiksi.
Jos tämän perusteella pitäisi päättää kumpi näistä lahkoista on Saatanasta ja kumpi Jumalasta, päätös olisi hyvin helppo.