En tiedä kuuluuko tämä aihe tänne ja voi olla aika hölmöä pohdintaa, mutta viime aikoina olen kovasti keskittynyt tutkimaan eri uskontoja ja raamttua itsessään. Lähtökohtaisesti Russelin tavoin, eli "ilman ulkopuolista tulkintaa".
Jehovantodistajillehan opetetaan, että kaikenlainen kuvan palvonta on saatanasta...
Russell korosti muun muassa henkilökohtaista uskoa vastustaen järjestäytymistä organisaatioksi ja sen tärkeyttä, että raamatuntutkijat tunnettaisiin vain kristittyinä eikä muulla erityisellä nimellä. Tämä on aika lähellä omia, tämänhetkisiä ajatuksiani.
Minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että jehovantodistajat, ottaessaan Jumalan nimen näin vahvasti käyttöön syyllistyvät tavallaan "Jumalan kuvan" palvomiseen. Hehän palvovat, veljesseuran antaman "kuvan" mukaista Jumalaa, joka ei suinkaan näyttäydy kaikille ihmisille eri tavoin, vaan joka kuitenkin on hyvin tarkasti määritelty. Sekä itse Jumala, hänen luonteenpiirteensä ja myös se tapa millä Jumalaa tulee palvoa.
Mitä olette tästä mieltä, te muut? Jos ylipäänsä saitte ajatuksen reunasta kiinni...