Uskotko (vielä) Jumalaan?

[Luopion toveri]

Uskon porttiteoriaan. Siksi leikkiminen miedolla uskonnollisuudella on tyrmättävä heti alkuunsa, ettei se laajene suuremmaksi kiinnostukseksi Raamattua kohtaan.

Ei raamatussa itsessään mitään vikaa ole. Se on itsessään ihan lystikäs fantasiakirja. Jos sitä rupeaa tulkkaamaan niinkuin "piru raamattua" tai "JT raamattua", siitä ne ongelmat syntyvät. Mielestäni kirjassa ei ole itsessään mitään niin "pahaa" että sitä pitäisi karttaa, vaan paha siinä syntyy ihmisten tavasta tulkita kirjaa niinkuin itse haluavat ja mihin tarkoituksiin haluavat.

[Marilyn]

Ei raamatussa itsessään mitään vikaa ole. Se on itsessään ihan lystikäs fantasiakirja. Jos sitä rupeaa tulkkaamaan niinkuin "piru raamattua" tai "JT raamattua", siitä ne ongelmat syntyvät. Mielestäni kirjassa ei ole itsessään mitään niin "pahaa" että sitä pitäisi karttaa, vaan paha siinä syntyy ihmisten tavasta tulkita kirjaa niinkuin itse haluavat ja mihin tarkoituksiin haluavat.

Olen samaa mieltä. Mutta olenkin toverin luopio, eli luopion toverin luopio, tai ihan miten tahansa. Olemme keskustelleet näistä asioista paljon illan ja yön hiljaisina tunteina.

En usko että Raamattu on "the Kirja", Jumalan sana. Se on vain sen aikakauden kertomuksia, kirjeenvaihtoa ja ajatuksia yhteen koottuna. Ohjeet ovat hyödyllisiä, mutta ei niitä kaikkia voi kaikkine tarkoituksineen siirtää nykyaikaan.

Se, onko Jeesus ja kumppanit olleet oikeasti olemassa, on tietenkin mahdollista. Mutta oliko Jeesus vain skitsofreenikko tms mielenterveyspotilas ja kuvitteli juttelevansa Jumalan kanssa ja toiset samanhenkiset menivät siihen mukaan? Kuka tietää.

Mielestäni Raamattua on siis ihan mielenkiintoista tarkastella historiallisena fantasiakirjana, jossa on hyviä yleispäteviä neuvoja elämään. Pieleen mennään silloin, jos aletaan sitä pilkulleen lukemaan ja "lyömään" sillä toisia päähän. Jumaliksi itsensä nostavat ihmiset tulkitsevat Raamattua miten parhaaksi kulloinkin katsovat ja se on väärin.

EDIT: muutaman kirjoitusvirheen korjasin...

[Japi-40]

Minulle kävi niin,että Jehovan todistaja ajan jälkeen palasin työväenliikkeen pariin.Aloin lukea mm Karl Marxin kirjoituksia ym.Pikku hiljaa minulle alkoin sen johdosta muodostua ateistinen maailmankuva.Tällä hetkellä olen lukemassa Leninin kirjoittamaa kirjaa Valtio ja vallankuomous.Lenin kirjoitti tuon kirjan ollessaan Suomessa maanpaossa,Lenin asui tuolloin Helsingin Hakaniemessä.Usko Jumalaan ja vartiotorniseuraoppiin on nyt taakse jäänyttä elämää.

[rippeli]

Joskus uskoin kovastikin, mutten enää.

Jos Jumala olisi olemassa, hän ei sallisi nimeään pilkkaavia uskontoja. Jos jumala olisi olemassa niin suurinta jumalanpilkkaa olisi jehovantodistajien oppi. Kaikki kauniit opetukset armosta ja rakkaudesta käännetään päälaelleen ja siinä sivussa tuomitaan suurin osa ihmiskunnasta ikuiseen kuolemaan.

[Kovanyrkki]

a

[Lehtiveli]

Kyllä minä uskon jumalaan samalla tavalla, sillä maailma olisi liian lohduton, ilman toivoa, vaikka väärää sellaista.

Lisäksi uskonto jäsentää elämääni mielekkäästi ja takaisinpaluun jäljiltä olen eheytyneempi, mitä koskaa. Steroidihöyryissä painaminen (puntti)salilla ja taktiikoiden opetteleminen Kraw Magassa, eivät tehneet minusta, kuin vihaisen.

Jostain syystä tunnen suurta tyyneyttä valtakunnansalilla ja se on suuri vastakohta sille ajanvietteelle, jota kohtasin H2O:lla. Toki särmissä on vielä hiomista, mutta ei se persoonallisuuden kehittäminen helposti onnistu.

Mietin vain, että onko se valtakunnansalilla juokseminen ja VT-seuran huijauksen ostaminen ainoa tapa saada a) toivo uskosta ja b) uskonto joka jäsentää elämää?

Maailmassa löytyy satoja kristinuskon ilmentymiä jotka ovat huomattavasti järkevämpiä ja vähemmän sosiaalisesti rajoittavia kuin JT.

[Jaakko Ahvenainen]

Kyllä minä uskon jumalaan samalla tavalla, sillä maailma olisi liian lohduton, ilman toivoa, vaikka väärää sellaista.

Totta: toivoa tarvitaan. Elämä ilman toivoa olisi turhaa.

En omalta osaltani voi kieltää uskoani Jumalaan. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö voisi kirkkoni kanssa kinastella. Se vasta hauskaa onkin.

Mutta toisten ihmisten uksoa en halua lähteä kronkkimaan, en edes ateistin, sillä rohkenen väittää uskoa ateistillakin olevan. Sen verran ainakin suomalaisia ateisteja olen tavannut, miehiä varsinkin.

Lähtökohtani on tämä: Eläkööt uskovaiset kristityt elämäänsä niin, että voivat sen kautta uskonsa perusteet osoittaa ja kysyttäessä vastatkoot myös liiemmälti jeesustelematta uskonsa perusteista. Toisaalta, sikäli kuin Jumala on, hän on minulle siinä määrin suuri, ettei minun tarvitse häntä puolustaa, päin vastoin, hän puolustaa minua. Ja kolmanneksi, sikäli. kuin Jumala todella on, hänellä on valta ja voima osoittaa olemassaolonsa todellisuuden ihmiselle, jos haluaa. Saulus käy tästä hyvänä esimerkkinä tai apostolit ja marttyyrit ylimalkaan. Olisihan näet sulaa hulluutta tapattaa itsensä tyhjän vuoksi. Tosin tätäkin ilmenee, en kiellä.

[Sivustaseuraaja (L)]

Ongelma tuossa on, että kristinuskoon oleellisena osana kuuluu sonnan tuputtaminen niillekin, jotka eivät sitä todellakaan halua. Jos kristityt olisivät kuin suurin osa vaikka juutalaisista, ei ongelmaa olisikaan. Ehkä ei kyllä näin isoa kristikuntaakaan, jos ollenkaan.

Sinänsä jännä, jos jumalasta puhutaan, se on aina kristinuskon jumala täälläpäin. Kenellekään ei tule edes mieleen, että jokin toinen jumala olisi se armollinen ja hyvä? Sanotaan, että olen kristitty, vaikka Raamatun opeista on jäljellä vain ne kuuluisat rusinat pullasta?

[Markku Meilo]

Ongelma tuossa on

Paitsi, että Hammaskeiju kirjoitetaan majuskelilla/versaalilla/isolla, kuten kaikki muutkin vastaavat olennot - heh.

[Johanneksen poika]

Kyllä minä uskon jumalaan

Jostain syystä tunnen suurta tyyneyttä valtakunnansalilla

Minä uskon myös Jumalaan edelleen, vaikka menetinkin kaiken luottamukseni Vartiotorniseuraan.

Kävin erottamiseni jälkeen nyt keväällä kerran kokouksessa. Tuo kokous oli muistonvietto. En todellakaan tunne Valtakunnansalilla tyyneyttä niin kuin sinä. Tunsin siellä hengellistä kylmyyttä. Sieluni oli jäätyä. Tunsin olevani aivan väärässä paikassa. En ollut tervetullut salille. Tunsin itseni halveksituksi.

Tosin en ole koskaan oikein tuntenut itseäni joukkoon kuuluvaksi. Tulin seurakuntaan "maailmasta", ja se on jotenkin eri juttu kuin olla lapsesta saakka JT.

[Markku Meilo]

En ollut tervetullut salille. Tunsin itseni halveksituksi.

Ajattele positiivisesti; ei kolehtia.

[almi]

Ev. lut. jäsenten yleinen jumalkäsitys on huomattavasti pehmoisempi ja ystävällisempi kuin Jehovan todistajien. Jehovan todistajien jumala pelastaa muutaman miljoonan, ja teurastaa miljardeja.

Hyvä kommentti. Jehovan todistajat esittävät jumalansa hurjana taistelijana, joka kivittää rakeilla ja kivillä heitä, jotka eivät kuulu Vartiotorni-seuraan. Eikä Jehovan todistajienkaan selviytyminen ollut aina ihan salettia todistajien kirjallisuudessa. Tuohon kuvaan ei kuulu armollinen Jumala.

Erottuani Jehovan todistajista suorastaan oksensin uskontoa. Nykyään uskon Jumalaan ja tarkemmin ilmaistuna olen ortodoksi. Minulle kesti ortodoksina tosi kauan ymmärtää, että itselleni luoma Jumala-kuva oli valheellinen ja armoton jo ihan siihenkin verrattuna, mitä Raamattu asiasta osoittaa. Ortodoksisia jumalanpalvelustekstejä kuunnellessa on tullut opittua lisää.

[Lehtiveli]

Erottuani Jehovan todistajista suorastaan oksensin uskontoa. Nykyään uskon Jumalaan ja tarkemmin ilmaistuna olen ortodoksi. Minulle kesti ortodoksina tosi kauan ymmärtää, että itselleni luoma Jumala-kuva oli valheellinen ja armoton jo ihan siihenkin verrattuna, mitä Raamattu asiasta osoittaa. Ortodoksisia jumalanpalvelustekstejä kuunnellessa on tullut opittua lisää.

Itsekin olen käynyt muutaman kerran ortodoksikirkossa (valamossa joku perusjumalanpalvelus ja sitten pääsiäiskirkko). Tykkäsin tunnelmasta kovasti, ja jos uskoisin raamattuun voisin harkita ortodoksisuutta. Mutta kun en usko, niin jää välistä.

Mutta tunnelmaltaan hienoja tilaisuuksia, joissa myös kaltaiseni "skeptisen epäilijän" on mukava käydä tuntemassa oloaan hengelliseksi

[almi]

Niin, ortodoksisen kirkon palvelukset ovat usein aika levollisia, vaikka niissä "tapahtuu" koko ajan jotain. Jumalanpalveluksiin voi tulla vapaasti ja kukaan ei kysy, oletkos jo läytänyt totuuden tai uskotko Jumalaan. Itseäni alkoi ensivaiheessa miellyttää juuri tietty mihinkään pakottamaton meininki. Toisaalta en yhtään kiistä sitä, etteikö muissa kirkoissa voisi yhtä hyvin kohdata samanlaista vastaanottoa tai etteikö ateistina voisi elää onnellista elämää.

[Sivustaseuraaja (L)]

Ongelma tuossa on

Paitsi, että Hammaskeiju kirjoitetaan majuskelilla/versaalilla/isolla, kuten kaikki muutkin vastaavat olennot - heh.

Korjattu. On hyvä, että muut löytävät viestieni mahdolliset epätarkkuudet/väärät väitteet. Nyt se on oikein.

Ortodoksien palvontamenoja on tosiaan kehuttu. Hienoa, että asiat on laitettu oikeaan tärkeysjärjestykseen...ja raamattua osaavat kyllä muutkin kuin jt:t lukea varsin valikoiden näköjään...