Bergerac kirjoitti:
Luonto on sinänsä ihmeellinen että ilmeisesti jossakin tapauksissa esim. kromosomipoikkeavaisuuksien tms nimissä kohdun seinämään kiinnittyneenä oleva raskaus keskeytyy. Joissakin tapauksissa kromosomipoikkevaisuuksien tms nimissä oleva raskaus jatkuu. Joissakin tapauksissa kromosomipoikkevaisuuksien tms elämä jatkuu mutta saattaa sammua synnytyksen jälkeen. Joissakin tapauksissa kromosomipoikkeavaisuuksien tms elämä jatkuu synnytyksen jälkeen mutta saattaa jatkua jokseenkin hyvänä tai sitten kuvainnollisesti sanottuna letkujen varassa.

Kyllä joo. Luonnonvalinta aina välillä vähä jökkii.
Normaalissa synnytyksessä istukka irtoaa noin tunnin sisällä synnytyksestä, vuosittain on kuitenkin tapauksia joissa istukka ei irtoakkaan normaalisti vaan se joudutaan irroittamaan käsin...
Nainen on rakennettu fyysisesti alatiesynnytystä varten, mutta aika paljon vuosittain päädytään suunniteltuun- /hätäsektioon, keisarileikkaukseen, koska lapsi ei mahdukaan tulemaan synnytyskanavasta.
Lapsen syntymä on melko luonnollinen tapahtuma, mutta silti vuosittain synnytykseen kuolee naisia ja lapsia...
Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja niin ku mun isä tuppaa sanomaan, kuolleisuus on sata prosenttista. Ennemmin tai myöhemmin kaikki kuollaan kuitenkin, mutta yleensä tässä yhteiskunnassa, avustettu poistuminen kuolemaan tuomitaan murhana tai tappona.
Aborttiasia taitaa itseasiassa kuulua niihin keskustelunaiheisiin, jotka eniten herättävät ihmisissä voimakkaita vastakkaisia tunteita.
Itse kuitenkin olisin varmasti niin heikko, että jos nyt tulevan lapseni tulevassa kromosomitutkimuksessa ilmenisi jotain todella vakavaa poikkeavuutta, niin todennäköisesti päätyisin aborttiin...
